”Päätöksiä muutetaan ennen kuin muste ehtii kuivua” – Metsäteollisuus suivaantui ministereille

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Timo Jaatinen kritisoi hallituksen tyyliä muuttaa esityksiään.

Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen pitää hyvin erikoisena, jos hallitus muokkaa esitystään raskaan teollisuuden päästökauppatuesta. Hallitus on jo antanut tuesta esityksen eduskunnalle.

Jaatisen mukaan muokkaaminen olisi jälleen yksi esimerkki poliittisen päätöksenteon ennakoimattomuudesta. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi Helsingin Sanomille lauantaina, että osa tukeen varatuista rahoista voitaisiin käyttää energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian innovaatiotukeen.

Ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.) taas tviittasi sunnuntaina, että hän on Rehnin kanssa kehitellyt muokattua tukimallia. Mykkäsen mukaan mallista kerrotaan toivon mukaan tällä viikolla enemmän. Jaatinen ei halua suoraan kommentoida mahdollista muutosta, koska siitä ei ole tarkkaa tietoa.

Muokkaaminen olisi jälleen yksi esimerkki poliittisen päätöksenteon ennakoimattomuudesta.

– Muutos olisi viesti yrityksiin, että millainen toimintaympäristö Suomi on. Energiapolitiikkaan liittyviä päätöksiä avataan ja muutetaan ennen kuin laki tulee voimaan tai muste ehtii kuivumaan, Jaatinen sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan raskas teollisuus saisi ensi vuonna enintään 43 miljoonan euron tuen korvaamaan päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia. Metsäteollisuuden tilaama konsultointiyritys Pöyryn tekemä raportti asiasta julkistettiin maanantaina, ja raportissa tukea perustellaan teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämisellä.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on toistuvasti kritisoinut päästökauppatukea. VATTin johtava ekonomisti Marita Laukkanen kirjoitti syyskuussa Helsingin Sanomissa, että uusi raskaalle teollisuudelle suunnattu tuki olisi tulonsiirto veronmaksajilta teollisuudelle.

Laukkasen mukaan teollisuuslaitosten nykyiset tuotantopäätökset eivät vaikuta tukeen, joten tuen ei voida odottaa vaikuttavan yrityksen tuotantoon tai työvoiman kysyntään.

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten

Nyt puhuvat ruotsalaispoliisit: ”FOX vääristeli”

Kuva: AFP PHOTO/ Timothy A. Clary
Mielenosoittajat marssivat New Yorkissa viettäessään "Ei minun presidentti" -päivää. 

Ruotsalaispoliisit, jotka esiintyvät paljon huomiota saaneessa filmintekijä Ami Horowitzin dokumentissa, ovat sanoneet, että heidän sanomisiaan esitettiin dokumentissa väärissä asiayhteyksissä. Poliisit kommentoivat asiaa muun muassa Aftonbladetille.

Dokumentti nousi otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viitanneensa Fox Newsille esitettyyn Horowitzin haastatteluun puhuessaan Ruotsin tapahtumista.

Poliisien mukaan heidän vastauksiansa on liitetty dokumentissa kysymyksiin, joita Horowitz ei kysynyt heiltä. Poliisi kertoivat Aftonbladetille luulleensa, että dokumentin oli määrä käsitellä jengirikollisuutta.

Poliisit eivät ole olleet yhteydessä Horowitziin asiasta.

Asiasta myös uutisoinut Dagens Nyheter kertoo, ettei ole tavoittanut Horowitzia kommentoimaan asiaa.

 

AVAINSANAT

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.