x

”Päätös on täysi kymppi” – suomalaisten sosiaaliturva saattaa mullistua täysin – Puheenjohtaja: ”Mallia on kiitelty kunnianhimosta ja myös realismista”

SDP hyväksyi Lahden puoluekokouksessa Demarinuorten aloitteen suomalaisen sosiaaliturvan uudistamisesta yleisturvaksi. Koska sosiaaliturva on tärkeä ja iso asia yhteiskunnassa, kyseessä on merkittävä ja harvinainen sulka poliittisen nuorisojärjestön hattuun.

Kun puolueen puheenjohtaja Antti Rinne painotti puheessaan Lahdessa Sdp:n valmistelevan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ehdotuksen uudenlaisesta sosiaaliturvamallista lähtökohtanaan yleisturva, puoluekokous puhkesi raikuviin aplodeihin.

Asteikolla 1–10, kuinka ylpeitä olette Demarinuorissa puoluekokouksen päätöksestä?

– Päätös on täysi kymppi. Nyt on aidosti konkreettisesti myönnetty puolueessa työelämän muutos. SDP:llä on ansiokas historia hyvinvointivaliton keskiössä. Pitää olla ylpeä, että taas otetaan uudistajan roolia. Puoluekokouksesta on vahva viesti, toivon, että puolueväki ja johto sitoutuisi tähän, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

Hänen mukaansa sosiaaliturvan uudistaminen pitää olla yksi SDP:n kärkitavoite eduskuntavaaleihin 2019 mentäessä.

Suomessa on käyty pitkään sosiaaliturvan uudistamiskeskustelua. Viime vuosina on puhuttu paljon perustulosta, josta nyt hallituksella on käynnissä eräänlainen kokeilu.

– Demarinuorissa pohditttiin, että meilläkin puolueessa pitäisi olla vastaus. Perustulo ei ole vastaus, se on yksinkertainen heitto. Demarinuorten poliittisen sihteerin Matias Mäkysen johdolla lähdimme kehittelemään yleisturvaa.

Näkkäläjärvi kertoo, että juuri Mäkynen on ollut keskeisin hahmo, kun Demarinuorten liittohallituksessa on valmisteltu yleisturvaa.

Kun malli lokakuussa 2015 julkistettiin, se mainittiin Kelankin tutkimusjulkaisussa yhtenä sosiaaliturvan mallina perustulokokeilua valmisteltaessa.

– Mallia on kiitelty kunnianhimosta ja myös realismista. Puhtaan perustuloajattelun ongelma on se, että se on kiva, mutta esitetyt mallit ovat olleet enemmän tai vähemmän epärealistisia, Näkkäläjärvi sanoo.

SDP:ssä on perustettu syksyllä 2016 sosiaaliturvaa uudistava työryhmätyö. Puoluekokouspäätöksen jälkeen Näkkäläjärvi pitää selvänä, että tätä työtä tehdään juuri yleisturvan pohjalta.

– Puoluekokouksen päätös on puoluejohdolle ja työryhmälle vahva viesti, että sosiaaliturvauudistusta pitää viedä eteenpäin ja tehdä oma malli.

Yleisturva ei ole perustulo

Mikkel Näkkäläjärvi tiivistää yleisturvan olevan tarveharkintainen ja syyperustainen sosiaaliturvamalli. Se ei siis ole määritelmällisesti perustulo.

Yleisturvassa on kolme tasoa. Sen alin taso, takuutulo, on suuruudeltaan 560 euroa. Se korvaisi nykyisen toimeentulotuen perusosan ja sitä maksettaisiin automaattisesti henkilöille, joiden tulot jäävät tietyn rajan alle. Yleisturva huomioi erilaiset elämäntilanteet.

Takuutuloa korkeampi yleistulo puolestaan korvaisi työttömille, työkyvyttömille, sairaille ja opiskelijoille maksettavat syyperusteiset etuudet kuten asumistuen.

Yleisturvan kolmas taso on nimetty aktiivituloksi. Se on porkkana oman työllistymisen edistämiseen. Jos ei ole aktiivinen, putoaa takuutulolle.

Yleisturvassa säilyy ansiosidonnainen työttömyysturva sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, jota sosiaalityöntekijät voivat myöntää. Niitä saisi yleisturvan päälle.

Näkkäläjärvi painottaa, että malli olisi vahvasti automatisoitu. Tämän mahdollistaa verohallinnossa valmisteila oleva kansallinen tulorekisteri. Sen pitäisi käynnistyä vuonna 2019.

Tulorekisterin myötä jokaisen sosiaaliturva ja tulot voitaisiin yhdistää reaaliajassa. Kun tekisi enemmän työtä, sosiaaliturva vähenisi tasaisesti. Näin ollen myös kannustavuus toteutuisi.

– Tulot vähenisivät aina tasaisesti. Nyt työmarkkinatuessa on 300 euron suojaosa, sen yli meneminen alkaa vähentää työmarkkinatukea mutta myös asumistukea. Yleisturvassa kannattaisi ottaa esimerkiksi 5 lisätyötuntia, koska tulot vähentäisivät sosiaaliturvaa aina tasaisesti, Näkkäläjärvi sanoo.

Idea syntyi sosiaaliturvakeskustelusta

Sosiaaliturva reagoisi joustavasti erilaisiin muutoksiin, useampiin töihin, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön järjestelmän vahvan automaation vuoksi. Se huomioisi ihmisten monenlaiset ja muuttuneet työsuhteet.

– Sosiaaliturvan ja työn verotuksen pitäisi muodostaa yhteinen kokonaisuus. Kun tekee lisätunteja, ei tarvitsisi laskea, kannattaako ottaa työtä vastaan, Näkkäläjärvi toistaa.

Näkkäläjärvi ehdottaa, että tuleva hallitus ottaisi hallitusohjelmaan sosiaaliturvakokeilun yleisturvan kaltaisella mallilla.

– Saataisiin oikeasti tietoa sosiaaliturvan vaikutuksesta ja siitä, kannattaako ottaa työtä vastaan. Pitäisi olla isompi ja monipuolisempi ryhmä kokeilussa, kun tällä hetkellä perustulokokeilussa on mukana vain 2 000 työtöntä.

Mikkel Näkkäläjärven mukaan Demarinuorten yleisturvaan on haettu mallia Britannian sosiaaliturvasta, niin kutsutusta negatiivisesta tuloverotuksesta ja myös Suomen nykyisestä sosiaaliturvasta.

– Yleisturva on yhdistelmä monesta mallista. Idea syntyi Suomessa pitkään käynnissä olleesta sosiaaliturvakeskustelusta – sehän oli sillä tasolla, että onko perustulo hyvä vai ei. Meidän piti tehdä laajempi, kunnianhimoisempi mutta toteuttamiskelpoinen näkemys. Ymmärsimme sitten, että kansallinen tulorekisteri on oivallinen väline nykyiseen työelämään soveltuvan sosiaaliturvan luomiseksi, Näkkäläjärvi sanoo.

Hänen arvionsa mukaan vaikeimmat haasteet yleisturvan valmistelussa liittyvät asumistuen yhteensovittamiseen mallin kanssa. Yleisturva vaatisi myös tuloverotuksen uudistamista.

Näkkäläjärvi tiivistää yleisturvan edut kolmeen kohtaan: systeemi yksinkertaistuisi, se kannustaisi aktiivisuuteen työn tekemisessä ja köyhyys vähenisi.

– Kun suomalaista sosiaaliturvaa on haluttu pitkään kehittää, voi olla ratkaisevaa, että SDP otti tämän askelen, ja toivon että se ottaa johtajuuden sosiaaliturvan uudistamisessa.

Näkkäläjärven mukaan mallia on luontevaa viedä eteenpäin myös muiden Pohjoismaiden demaripuolueisiin.

– Norjassa on ollut jo kiinnostusta.

– Olen hyvin ylpeä siitä, miten vahvasti nuoret puoluekokousedustajat esiintyivät Lahden puoluekokouksessa. Moni on konkreettisesti sanonut, että nuoret esiintyivät edukseen. Eräskin entinen ministeri sanoi, että Lahden puoluekokous tullaan historian kirjoissa muistamaan nuorten kokouksena.

Mitä Demarinuorilta on odotettavissa seuraavaksi? Näkkäläjärvi toteaa, että tarkoitus on etsiä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja eikä vain huudella. Mutta juuri nyt on aika keskittyä kuntavaaleihin.

Hän kuitenkin raottaa, että Demarinuorissa on viime aikoina paneuduttu feministiseen talouspolitiikkaan. Hänen mukaansa suomalainen talouspolitiikka ja sen sukupuolivaikutukset pitäisi perata kunnolla feministisen katsannon läpi. Tämän jälkeen olisi tehtävä tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

Keskustelua aiheesta

Yhdeksän nuivaa persuedustajaa potkii hallitusta – sotea ei tule, jollei…

Kuva: Lehtikuva
Persujen nuiva-siipi pelkään tämän näyn toistuvan.

Yhdeksän maahanmuuttovastaisena niin kutsuttuna nuivana tunnettua perussuomalaisten kansanedustajaa vaatii hallitusta kiirehtimään 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa sekä muita yhdessä sovittuja maahanmuuttopoliittisia linjauksia yhtä aikaa keskustalle tärkeän maakuntauudistuksen ja kokoomuksen ajaman sote-valinnanvapausmallin kanssa ja niiden etenemisen ehtona.

Hallitus on kyllä ryhmän mielestä järkeistänyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa muun muassa tiukentamalla maahanmuuttajien perheenyhdistämistä, luopumalla humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävistä oleskeluluvista ja tehostamalla turvapaikkahakemusten käsittelyä. Kansanedustajien mukaan askeleet maahanmuuttopoliittisen lainsäädännön järkeistämisessä ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta sellaisenaan vielä riittämättömiä.

– Esimerkiksi maahanmuuttajien perheenyhdistämisten osalta Suomen linja on edelleen Pohjoismaiden löysin.

Kansanedustajat pitävät ”täysin kestämättömänä” tilannetta, jossa Suomesta löytyy verrokkimaistamme poikkeavia humanitaarisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä. Lisäksi Suomi on toteuttanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja huomattavasti monia muita EU-maita aktiivisemmin, he katsovat. Kansanedustajien mielestä Suomen on aika keskeyttää sisäiset siirrot.

Nuivat edustajat perustavat kiirehtimistä sillä, että maailmanpoliittinen epävakaus on lisääntynyt viime aikoina erityisesti Turkin valtiojohdon uhkaillessa Euroopan unionia irtaantumisella EU:n ja Turkin välisestä pakolaissopimuksesta.

Vaatimuksen ovat allekirjoittaneen perussuomalaisten kansanedustajat Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Rami Lehto,  Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio.

Palkansaajajärjestöt vaativat EU:ta puuttumaan Brexitin ja populismin perimmäisiin syihin – ”On kestämätöntä, että…”

Kuva: Thinkstock
EU ja Britannia tarvitsevat jatkossakin toisiaan. – Britannialle ei kuitenkaan pidä tehdä sellaisia myönnytyksiä, jotka murentavat EU:n yhtenäisyyttä, FinUnions toteaa kannanotossaan. FinUnions on SAK:n, STTK:n ja akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt (YTN) yhteinen EU-edustusto.

FinUnionsin johtajan Aleksi Kuusiston mukaan tällä hetkellä EU:ssa tärkeintä on torjua unionin hajoaminen. Hän painottaa, että on on puututtava Brexitin ja populismin perimmäisiin syihin.

 – Brexit oli pitkälti reaktio globalisaation haittapuolia vastaan, Kuusisto katsoo.

–  On kestämätöntä, että EU:n kansalainen voi menettää työpaikkansa siksi, että toisesta maasta lähetetylle työntekijälle saa maksaa alhaisempaa palkkaa. Tai siksi, että EU:hun saa tuoda tuotteita, jotka ovat halpoja sen vuoksi, että niiden valmistaja on saanut massiivisia, EU:ssa kiellettyjä valtiontukia.

Britannian eroneuvottelut alkoivat virallisesti tänään.

Neuvotteluissa on Kuusiston mielestä tavoiteltava mahdollisimman tiiviitä suhteita.

– EU ja Britannia tarvitsevat toisiaan. Britannialle ei kuitenkaan pidä tehdä sellaisia myönnytyksiä, jotka murentavat EU:n yhtenäisyyttä.

Jatkossa EU:n on edistettävä kestävää talouskasvua, jotta estetään populististen EU-erovaatimusten menestys muissa maissa.

FinUnions listaa palkansaajien kannalta tärkeimmät, kestävään talouskasvuun tähtäävät EU-aloitteet julkaisussaan Palkansaajien ajankohtaiset EU-hankkeet.

FinUnions peräänkuuluttaa sekä reilua kauppaa että EU-jäsenmaiden yhteisesti ohjattua panostusta tutkimus-, koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Samalla on jatkettava markkinoiden avaamista.

FinUnions on Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt, YTN:n, EU-edustusto.

Suomessa on pulaa työvoimasta 24 ammatissa – rakennusalalla kaivataan erityisesti työnjohtajia

Työvoiman ylitarjonta on vähentynyt ja yhä useammassa ammatissa on pulaa työvoimasta, ilmenee tuoreesta työvoimabarometristä. Barometri perustuu TE-toimistojen helmi-maaliskuun arvioon siitä, miten työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat noin 200 ammatissa.

Barometrin mukaan ylitarjontaa on 43 ammatissa, kun vuosi sitten niitä oli 70. Työvoimapulaa oli 24 ammatissa, kun niitä vuosi sitten oli 12.

Eniten ylitarjontaa oli yleissihteereistä. Barometri luettelee 15 ammattia joiden tekijöistä on ylitarjontaa. Tällä listalle ovat uusina nousseet myyjät ja valokuvaajat. Ylitarjontalistalla olivat jo ennestään muun muassa huonekalupuusepät, kuvataiteilijat, muusikot ja tietotekniikan asentajat ja korjaajat.

Pulaa työvoimasta oli erityisesti terveys- ja sosiaalialalla sekä rakennusalalla. Kuulontutkijat ja puheterapeutit olivat puutelistan kärjessä. Muita pula-ammatteja olivat muun muassa ylilääkärit ja erikoislääkärit, hammaslääkärit, yleislääkärit ja sairaanhoitajat. Rakennusalalla kaivataan erityisesti työnjohtajia.

Keskustelua aiheesta

Ps-ministerin lupaus: Sote-jättien verot jäävät Suomeen – ”Veroparatiiseihin ei kierrätetä veronmaksajien rahoja”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) lupaa, että sellaista valinnanvapausmallia ei Suomeen tule, joka mahdollistaisi sen, että yhtiöiden maksamat verot päätyisivät jonnekin muualle kuin Suomeen.

”Poliittiset linjat ovat selvät. Puoluejohtaja Petteri Orpo (kok.) paalutti vaalitentissä hiljattain, että maakuntahallintoa ei tule ilman valinnanvapautta terveydenhuollossa. Lisään, ettei tule valinnanvapautta, jos emme saa suomalaista valinnanvapausmallia, jossa yhtiöt maksavat veronsa Suomeen eikä veroparatiiseihin kierrätetä veronmaksajien rahoja.”

Mattila antaa lupauksen kolumnissaan Kalevassa.

”Tulevat viikot tuovat vastauksen, millainen laajennettu valinnanvapausmalli Suomeen saadaan. Sellainen on jo olemassa muissa Pohjoismaissa. Opposition vastustus on jopa ajan hukkaa. Mutta johan sananpaukaus toteaa, että ”jos ei tärppää, niin eipähän mene mato hukkaan”. Siinä mielessä hallituksella on enemmän pelissään.”

Mattilan mukaan on toteutettava asiakkaan, ei yrityksen valinnanvapaus.

”Julkinen sektori on vahva järjestäjä ja hyvän hallinnon tulee toteutua maakunnassa. Sekin on valinnanvapauden ehto, tulee muistaa kuka on isäntä talossa. Se on maakunta. Myös siirtyminen laajennettuun valinnanvapauteen tulee toteuttaa hallitusti ja järjestelmällisesti – julkisen vallan jämerässä ohjauksessa.”

Keskustakonkari, monen hallituksen ministeri ja nykyinen eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoi Demokraatille marraskuussa, että verorahojen pitämistä Suomessa ei pystytä takaamaan.

– Ne yksityiset yritykset, jotka tänne tulevat – sellaista tavallaan ehtoa, että jos pääset valinnanvapauden kenttään tarjoamaan palveluja niin sinun pitää olla suomalainen yritys, maksaa verot sataprosenttisesti Suomessa, niin sellaista ehtoa me emme voi asettaa, vaikka varmaan minä ja moni muukin haluaisi. Me olemme osa Euroopan unionia.

Rahaa Suomessa pidättelevää lakia ei siis ole Pekkarisen mukaan mahdollista säätää.

– Eihän sitä nyt sellaista ole, eihän meillä ole millään muullakaan alalla. Miten voisi olla, että tällä toimialalla olisi mahdollista sellainen, mikä ei ole missään muualla meidän taloudessa mahdollista, hän vääntää rautalangasta.

Nyt tämä sitten kuultiin: Kuntasektori ei edes neuvottele säästöistä – haluaa vientisektorin mukaiset palkankorotukset

Kuva: Nora Vilva
STTK:laiseen Jytyyn kuuluvat mm. seurakuntien virkailijat.

Jytyn liittovaltuusto vastustaa paikallisia säästösopimuksia työnantajien kanssa. Säästösopimukset ovat olleet pelkästään palkan alennuksia, kuten esimerkiksi vapaaehtoisia palkattomia vapaita, lomarahojen vaihtamisia vapaaksi tai lomarahoista luopumista. Liittovaltuusto korostaa, että kuntien taloudessa on päästävä pitkäjänteiseen tasapainoon ilman, että leikkauksilla rangaistaan henkilöstöä.

Liittovaltuusto muistuttaa, että kilpailukykysopimuksen määräaikainen kolmen vuoden lomarahaleikkaus 30 %:lla kurittaa erityisesti matalapalkkaista ja naisvaltaista julkisen sektorin työntekijää. Liittovaltuusto ei hyväksy julkisen talouden sopeuttamisen nimissä tapahtuvaa työehtojen polkemista tilanteessa, jossa naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkkakehitys on ollut jo pitkään heikko.

Tulevissa syksyn sopimusneuvotteluissa tuleekin peruslinjan olla sellainen, että sillä kompensoidaan matalapalkka-alojen negatiivinen palkkakehitys vähintäänkin vientialojen palkkakehityksen mukaisesti. Julkisen sektorin palkkoja ei ole varaa laskea nykyisestä, koska rekrytointi on jo nyt vaikeutunut eikä kohta ole hyvinvoinnin tekijöitä.

Yleissitovuuden puolustus

Liittovaltuusto puolustaa voimakkaasti yleissitovia työehtosopimuksia, koska yleissitovuus on merkittävästi edistänyt suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoista kehitystä määrittelemällä minimitason saman alan työehdoille työnantajasta riippumatta. Liittovaltuusto ihmetteleekin, mikä estää työnantajaa paikallisesti tarjoamasta työehtosopimusta parempia palkkoja ja työehtoja.

Kuntasektorin ja Jytyn yksityisalojen sekä kirkon paikallista sopimista tulee Jytyn liittovaltuuston mielestä tehdä edelleenkin työehtosopimuksen määrittelemissä rajoissa. Liittovaltuusto katsoo, että paikallisesti neuvotellaan esimerkiksi joustavista työajoista, kuten työaikapankin käyttöönotosta. Neuvotteluja käydään myös sellaisissa tilanteissa, joissa vaihtoehtona on irtisanomiset työnantajan heikon taloudellisen tilanteen seurauksena, mikä edellyttää joka tapauksessa yhteistoimintamenettelyä.

Liittovaltuusto painottaa, että paikallisen sopimisen perusperiaatteena on, että työntekijöiden edustajana toimii asioista perillä oleva luottamusmies, jolla on riittävä tiedonsaanti, koulutus ja ajankäytön mahdollisuus tehtävän hoitamiseen. Ruotsin malli, jossa henkilöstön edustajilla on paikka yritysten hallinnossa, on suunta, johon Suomessakin tulisi päästä. Tätä kautta on mahdollisuus myös aidon luottamuksen saavuttamiseen.

Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.