”Päätös on täysi kymppi” – suomalaisten sosiaaliturva saattaa mullistua täysin – Puheenjohtaja: ”Mallia on kiitelty kunnianhimosta ja myös realismista”

SDP hyväksyi Lahden puoluekokouksessa Demarinuorten aloitteen suomalaisen sosiaaliturvan uudistamisesta yleisturvaksi. Koska sosiaaliturva on tärkeä ja iso asia yhteiskunnassa, kyseessä on merkittävä ja harvinainen sulka poliittisen nuorisojärjestön hattuun.

Kun puolueen puheenjohtaja Antti Rinne painotti puheessaan Lahdessa Sdp:n valmistelevan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ehdotuksen uudenlaisesta sosiaaliturvamallista lähtökohtanaan yleisturva, puoluekokous puhkesi raikuviin aplodeihin.

Asteikolla 1–10, kuinka ylpeitä olette Demarinuorissa puoluekokouksen päätöksestä?

– Päätös on täysi kymppi. Nyt on aidosti konkreettisesti myönnetty puolueessa työelämän muutos. SDP:llä on ansiokas historia hyvinvointivaliton keskiössä. Pitää olla ylpeä, että taas otetaan uudistajan roolia. Puoluekokouksesta on vahva viesti, toivon, että puolueväki ja johto sitoutuisi tähän, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

Hänen mukaansa sosiaaliturvan uudistaminen pitää olla yksi SDP:n kärkitavoite eduskuntavaaleihin 2019 mentäessä.

Suomessa on käyty pitkään sosiaaliturvan uudistamiskeskustelua. Viime vuosina on puhuttu paljon perustulosta, josta nyt hallituksella on käynnissä eräänlainen kokeilu.

– Demarinuorissa pohditttiin, että meilläkin puolueessa pitäisi olla vastaus. Perustulo ei ole vastaus, se on yksinkertainen heitto. Demarinuorten poliittisen sihteerin Matias Mäkysen johdolla lähdimme kehittelemään yleisturvaa.

Näkkäläjärvi kertoo, että juuri Mäkynen on ollut keskeisin hahmo, kun Demarinuorten liittohallituksessa on valmisteltu yleisturvaa.

Kun malli lokakuussa 2015 julkistettiin, se mainittiin Kelankin tutkimusjulkaisussa yhtenä sosiaaliturvan mallina perustulokokeilua valmisteltaessa.

– Mallia on kiitelty kunnianhimosta ja myös realismista. Puhtaan perustuloajattelun ongelma on se, että se on kiva, mutta esitetyt mallit ovat olleet enemmän tai vähemmän epärealistisia, Näkkäläjärvi sanoo.

SDP:ssä on perustettu syksyllä 2016 sosiaaliturvaa uudistava työryhmätyö. Puoluekokouspäätöksen jälkeen Näkkäläjärvi pitää selvänä, että tätä työtä tehdään juuri yleisturvan pohjalta.

– Puoluekokouksen päätös on puoluejohdolle ja työryhmälle vahva viesti, että sosiaaliturvauudistusta pitää viedä eteenpäin ja tehdä oma malli.

Yleisturva ei ole perustulo

Mikkel Näkkäläjärvi tiivistää yleisturvan olevan tarveharkintainen ja syyperustainen sosiaaliturvamalli. Se ei siis ole määritelmällisesti perustulo.

Yleisturvassa on kolme tasoa. Sen alin taso, takuutulo, on suuruudeltaan 560 euroa. Se korvaisi nykyisen toimeentulotuen perusosan ja sitä maksettaisiin automaattisesti henkilöille, joiden tulot jäävät tietyn rajan alle. Yleisturva huomioi erilaiset elämäntilanteet.

Takuutuloa korkeampi yleistulo puolestaan korvaisi työttömille, työkyvyttömille, sairaille ja opiskelijoille maksettavat syyperusteiset etuudet kuten asumistuen.

Yleisturvan kolmas taso on nimetty aktiivituloksi. Se on porkkana oman työllistymisen edistämiseen. Jos ei ole aktiivinen, putoaa takuutulolle.

Yleisturvassa säilyy ansiosidonnainen työttömyysturva sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, jota sosiaalityöntekijät voivat myöntää. Niitä saisi yleisturvan päälle.

Näkkäläjärvi painottaa, että malli olisi vahvasti automatisoitu. Tämän mahdollistaa verohallinnossa valmisteila oleva kansallinen tulorekisteri. Sen pitäisi käynnistyä vuonna 2019.

Tulorekisterin myötä jokaisen sosiaaliturva ja tulot voitaisiin yhdistää reaaliajassa. Kun tekisi enemmän työtä, sosiaaliturva vähenisi tasaisesti. Näin ollen myös kannustavuus toteutuisi.

– Tulot vähenisivät aina tasaisesti. Nyt työmarkkinatuessa on 300 euron suojaosa, sen yli meneminen alkaa vähentää työmarkkinatukea mutta myös asumistukea. Yleisturvassa kannattaisi ottaa esimerkiksi 5 lisätyötuntia, koska tulot vähentäisivät sosiaaliturvaa aina tasaisesti, Näkkäläjärvi sanoo.

Idea syntyi sosiaaliturvakeskustelusta

Sosiaaliturva reagoisi joustavasti erilaisiin muutoksiin, useampiin töihin, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön järjestelmän vahvan automaation vuoksi. Se huomioisi ihmisten monenlaiset ja muuttuneet työsuhteet.

– Sosiaaliturvan ja työn verotuksen pitäisi muodostaa yhteinen kokonaisuus. Kun tekee lisätunteja, ei tarvitsisi laskea, kannattaako ottaa työtä vastaan, Näkkäläjärvi toistaa.

Näkkäläjärvi ehdottaa, että tuleva hallitus ottaisi hallitusohjelmaan sosiaaliturvakokeilun yleisturvan kaltaisella mallilla.

– Saataisiin oikeasti tietoa sosiaaliturvan vaikutuksesta ja siitä, kannattaako ottaa työtä vastaan. Pitäisi olla isompi ja monipuolisempi ryhmä kokeilussa, kun tällä hetkellä perustulokokeilussa on mukana vain 2 000 työtöntä.

Mikkel Näkkäläjärven mukaan Demarinuorten yleisturvaan on haettu mallia Britannian sosiaaliturvasta, niin kutsutusta negatiivisesta tuloverotuksesta ja myös Suomen nykyisestä sosiaaliturvasta.

– Yleisturva on yhdistelmä monesta mallista. Idea syntyi Suomessa pitkään käynnissä olleesta sosiaaliturvakeskustelusta – sehän oli sillä tasolla, että onko perustulo hyvä vai ei. Meidän piti tehdä laajempi, kunnianhimoisempi mutta toteuttamiskelpoinen näkemys. Ymmärsimme sitten, että kansallinen tulorekisteri on oivallinen väline nykyiseen työelämään soveltuvan sosiaaliturvan luomiseksi, Näkkäläjärvi sanoo.

Hänen arvionsa mukaan vaikeimmat haasteet yleisturvan valmistelussa liittyvät asumistuen yhteensovittamiseen mallin kanssa. Yleisturva vaatisi myös tuloverotuksen uudistamista.

Näkkäläjärvi tiivistää yleisturvan edut kolmeen kohtaan: systeemi yksinkertaistuisi, se kannustaisi aktiivisuuteen työn tekemisessä ja köyhyys vähenisi.

– Kun suomalaista sosiaaliturvaa on haluttu pitkään kehittää, voi olla ratkaisevaa, että SDP otti tämän askelen, ja toivon että se ottaa johtajuuden sosiaaliturvan uudistamisessa.

Näkkäläjärven mukaan mallia on luontevaa viedä eteenpäin myös muiden Pohjoismaiden demaripuolueisiin.

– Norjassa on ollut jo kiinnostusta.

– Olen hyvin ylpeä siitä, miten vahvasti nuoret puoluekokousedustajat esiintyivät Lahden puoluekokouksessa. Moni on konkreettisesti sanonut, että nuoret esiintyivät edukseen. Eräskin entinen ministeri sanoi, että Lahden puoluekokous tullaan historian kirjoissa muistamaan nuorten kokouksena.

Mitä Demarinuorilta on odotettavissa seuraavaksi? Näkkäläjärvi toteaa, että tarkoitus on etsiä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja eikä vain huudella. Mutta juuri nyt on aika keskittyä kuntavaaleihin.

Hän kuitenkin raottaa, että Demarinuorissa on viime aikoina paneuduttu feministiseen talouspolitiikkaan. Hänen mukaansa suomalainen talouspolitiikka ja sen sukupuolivaikutukset pitäisi perata kunnolla feministisen katsannon läpi. Tämän jälkeen olisi tehtävä tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

Keskustelua aiheesta

Niinistölle sapiskaa: ”Ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia” – puolue esittänee omaa ehdokasta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Perussuomalaiset todennäköisesti asettaa oman ehdokkaan presidentinvaaleihin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on jo valmiina esitys asiasta. Hän ei vielä kerro, kuka puolueen mahdollinen ehdokas on.

Hänen mukaansa puolue on tehnyt kesäkuussa paikallisyhdistyksille kyselyn, jossa tiedusteltiin, pitäisikö puolueen lähteä presidenttikisaan ja kuka olisi sopiva ehdokas.

Perussuomalaiset käsittelee presidenttiehdokkaan asettamista puoluehallituksessa 4. elokuuta. Puoluevaltuusto päättää ehdokkaasta syyskuussa.

– Valtuustolla on mahdollisuus hyväksyä tai olla hyväksymättä esitys. Viesti paikallisyhdistyksiltä on ollut siinä määrin selkeä, että en usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi, Halla-aho sanoo STT:lle.

En usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi.

Halla-aho on sanonut useasti, että presidentti Sauli Niinistö (kuvassa) puuttui puolueen sisäisiin asioihin hallituskriisin yhteydessä.

– Olimme tyytymättömiä tapaan, jolla presidentti Niinistö sekaantui hallituskriisiin ja ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia, millä periaatteella voimme esittää ministereitä.

Presidentti Niinistö otti kesäkuussa kantaa siihen, että perussuomalaisten johdossa on nyt kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomion ovat saaneet Halla-aho ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen.

– Teko on yleensä sovitettu, kun tuomio on kärsitty. On aika tehtävä edessä vakuuttaa, että ne elementit, jotka tuomioon johtivat, ovat poissa, Niinistö sanoi kesäkuussa.

Niinistö sanoi kesäkuussa, että hän ei usko perussuomalaisten asettavan häntä ehdokkaakseen.

– En usko, että sellaista vaaraa on olemassa, presidentti sanoi Kultaranta-keskusteluiden yhteydessä kesäkuussa.

”Se on huomattavasti enemmän kuin SKP:n kannatus (0,2%)” – Halla-aho irvailee Elolle gallup-luvuista

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuittailee entiselle puoluetoverilleen Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtajalle Simon Elolle tuoreista gallup-luvuista.

– Puheenjohtaja Elo sanoi HS-gallupin jälkeen, että 2,5% kannatukseen voidaan olla tyytyväisiä. Onhan se samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi kristillisdemokraateilla, joka on sentään ollut olemassa vuosikymmeniä, Halla-aho vertailee Facebook-kirjoituksessaan.

Perussuomalaisia kannatti HS-kyselyssä 6,3 prosenttia vastaajista.

Tämänpäiväisessä Ylen kannatusmittauksessa perussuomalaisista irronneen Uusi vaihtoehto -ryhmän kannatus oli koko mittauksen pienin, vain 0,7 prosenttia. Perussuomalaisia kannatti 8,1 prosenttia.

Halla-aho hakee vertailukohtaa tällekin gallup-luvulle.

– Myös 0,7% kannatusta voidaan ajatella positiivisesti. Se on huomattavasti enemmän kuin Suomen Kommunistisen Puolueen kannatus (0,2%) vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Ja SKP on sentään 100-vuotias puolue, hän kirjoittaa Facebookissa.

Vasemmistonaiset vaatii Suomeen naisrauhaa – ”Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo”

Vasemmistonaiset vaatii lähisuhteessa pitkään jatkunutta väkivaltaa rikoslakiin erilliseksi rikokseksi, josta voitaisiin langettaa yksittäisiä pahoinpitelyjä kovempia tuomioita.

– Tällaista niin kutsuttua naisrauhapykälää on Suomeen vaadittu vuosikymmeniä eikä tarve ole kadonnut, toteaa Vasemmistonaisten puheenjohtaja Saila Ruuth.

Kannanoton taustalla on Keskisuomalaisen uutinen, jonka mukaan mies oli saanut vain reilun vuoden ehdollista vankeutta neljästä pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta vaikka hän oli pahoinpidellyt perheen äitiä vuosikausien ajan ja lukemattomilla eri tavoilla.

Itsemääräämisoikeus ja fyysinen koskemattomuus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia.

Myös perheen lapsilla, jotka ovat koko ikänsä eläneet äitiinsä kohdistuvan väkivallan aiheuttamassa pelossa ja ahdistuksessa, todettiin mielenterveysongelmia.

”Itsemääräämisoikeus ja fyysinen koskemattomuus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Etenkin kodin täytyy olla turvallinen paikka. Siitä huolimatta lukemattomat ihmiset elävät lähisuhteissa, joissa heitä pahoinpidellään systemaattisesti ja jatkuvasti niin henkisesti, fyysisesti, seksuaalisesti kuin muillakin tavoin. Usein teot alkavat lievinä ja raaistuvat vuosien saatossa”, kannanotossa sanotaan.

Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo.

– Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo sen sijaan, että vuosikausien uhkailusta, alistamisesta, nöyryyttämisestä, elämän rajoittamisesta, iskuista, potkuista ja muista väkivallan teoista etsitään yksittäisiä tapauksia, joista tuomio annetaan, Ruuth toteaa.

– Väkivaltaisen suhteen käsittelemistä kokonaisuutena ja siten tuomion ankaroittamisperusteena puoltaa myös se, että koko suhteen kesto voidaan huomioida sen sijaan, että osa väkivallasta kuitataan merkityksettömäksi rikosten vanhentumisen vuoksi.

Myös lasten henkinen vaurioittaminen kodissa tapahtuvalla väkivallalla ja sen uhalla on käsiteltävä vasemmistonaisten mukaan pahoinpitelynä, vaikka fyysinen väkivalta ei kohdistuisikaan lapsiin.

Hallituksen kannatus romahti – professori vaatii paluuta parlamentaariseen valmisteluun

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

Helsingin Sanomien ja Ylen puoluegallupien osoittama viesti on se, että hallituksen tulisi jatkaa sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluja yhteistyössä oppositiopuolueiden kanssa, toteaa Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

– Jos tänään ja eilen nähdyt gallup-tulokset olisivat vaalitulos, niin uusi hallitus näyttäisi varsin erilaiselta. Mukaan tulisivat varmasti SDP ja vihreät, kun taas keskusta ja Uusi vaihtoehto olisivat todennäköisesti ulkona, Grönlund sanoo.

– Nyt hallituksen kannattaisi pyrkiä varmistumaan siitä, että vuonna 2019 valittava eduskunta ja sen hallitus jatkavat sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamista. Muuten uhkana on niiden vesittyminen.

Hänen mielestä etenkin keskustan kannattaisi pyrkiä varmistamaan se, että puolueen ajaman maakuntauudistuksen valmistelu jatkuisi myös vaalien jälkeen vaikka puolue oppositioon joutuisikin.

Uudistusten toteuttamisessa on kyseessä koko Suomen etu.

Lisäksi Grönlund painottaa, että uudistusten toteuttamisessa on tietysti kyseessä myös koko Suomen etu.

– Olemme nähneet edellisen hallitukset aikana, että mikäli uudistusta tehdään vain istuvan hallituksen linjausten mukaisesti ilman parlamentaarista valmistelua, niin ovat ne vaarassa kaatua, Grönlund toteaa viitaten Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksiin.

Mikäli pääoppositiopuolueet pääsisivät osallistumaan uudistusten tekemiseen, Grönlund arvelee heidän haluavan keskityttyä etenkin pakkoyhtiöittämiseen sekä ulkomaisen omistuksen rajoittamiseen. Julkisen terveydenhuollon säilyminen olisi myös ainakin vasemmistopuolueilla asialistalla.

Ihan kuin se olisi joku annettu luku.

Professori uskoo, että myös maakuntauudistus ja maakuntien määrä herättäisivät varmasti keskustelua. Grönlund sanoo tutkijan näkökulmasta tuntuvankin ”hieman oudolta”, että esimerkiksi maakuntien määrästä ei voitaisi neuvotella.

– Ihan kuin se olisi joku annettu luku. Tällaiset asiat ovat tyypillisiä poliittisen päätöksenteon asioita, jolloin demokratiassa kuullaan erilaisia intressitahoja ja asiantuntijoita, jonka jälkeen pyritään löytämään kaikkien kannalta paras ratkaisu.

Tähän mennessä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kuitenkin sanonut, että parlamentaariseen valmisteluun ei ole aikaa. Grönlund ei osaakaan arvioida onko todennäköistä, että oppositiota tullaan ottamaan uudistuksissa paremmin huomioon.

– Tietysti on myös se mahdollisuus, että kokoomus gallup-kannatuksensa nostamalla itsetunnolla suostuu hankalammin Keskustan vaatimuksiin hallituksen sisällä.

– Pienillä ”uhrauksilla” hallituksen olisi kuitenkin mahdollista saada vähintään suurimman osan oppositiosta taakseen. Kun perustuslakivaliokuntakin antoi yksimielisen lausuntonsa ja kotiläksyn hallitukselle, niin mielestäni ei olisi liikaa vaadittu, että uudistukset valmisteltaisiin parlamentaarisesti.

”Ongelmia ei ratkaista neliraajajarrutuksella” – SDP:n Tuppurainen arvostelee Soinia EU-linjan muuttamisesta

Kuva: Jari Soini

Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) arvostelee ulkoministeri Timo Soinin (uv.) jyrkkiä kommentteja turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU:ssa.

Soini kertoi maanantaina ulkoministerikokouksen yhteydessä, että Suomi ei hyväksy uusia päätöksiä turvapaikanhakijoiden siirroista ennen kuin kaikki maat ovat toteuttaneet vanhat velvoitteensa.

Tuppuraisen mielestä Soini koettelee Suomen ratkaisuhakuista EU-linjaa. Kieltäytyminen etukäteen uusista siirroista on hänen mielestään erikoista uhittelua.

– Se on kiistatta ongelma, että kaikki jäsenmaat eivät ole olleet mukana taakanjaossa. Ongelmia ei kuitenkaan ratkaista siten, että nekin maat, jotka ovat tähän asti toimineet vastuullisesti, lyövät jalat neliraajajarrutukseen, Tuppurainen sanoo STT:lle.

Soini vaatii, että vanhat lupaukset turvapaikanhakijoiden siirroista toteutetaan ennen uusia päätöksiä.

EU-maat sopivat vuonna 2015 yhteensä 160 000 ihmisen siirtämisestä eniten kuormittuneista maista. Tähän mennessä vain pieni osa siirroista on toteutettu, vaikka järjestelyn piti olla valmis syyskuussa. Puola, Unkari ja Tshekki ovat kieltäytyneet ottamasta turvapaikanhakijoita lähes kokonaan, kun taas Suomi on täyttämässä tavoitteensa.

Uudet turvapaikanhakijoiden siirrot saattavat nousta pöydälle jo syksyn aikana, koska Italia on pyytänyt muilta mailta toistuvasti apua.