Turva – Hymy

Päättäjien käämit paloivat Länsimetron budjettisotkussa: ”On annettu ymmärtää, että kyse on pienistä viilauksista”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Ville Saksi (kuvassa) on valittu uudeksi Länsimetro Oy:n toimitusjohtajaksi. Espoon ja Helsingin päättäjien mielestä toimitusjohtajan vaihtoa olisi pitänyt harkita jo aiemmin.

Espoon ja Helsingin päättäjät syyttivät maanantaina kovin sanoin Länsimetro Oy:tä kustannusarvion rankasta ylittämisestä. Kustannusarviota nostettiin 1 186 miljoonaan euroon, minkä vuoksi yhtiö tarvitsee 104 miljoonan korotuksen lainatakauksiin Espoolta ja Helsingiltä.

– Minun mielestäni tämä on täysin kestämätöntä. Siellä on ollut varmasti tietoa pidemmän aikaa, että tämä kustannusylitys tulee olemaan roima, ja siitä huolimatta on annettu ymmärtää, että kyseessä on pienistä virheistä tai pienistä viilauksista, Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) ihmettelee.

Hänen mukaansa valtuusto on elänyt siinä käsityksessä, että viilausten aiheuttaman viivästymisen kustannukset eivät olisi suuria.

– Nyt selvisi, että ne ovat todella suuret.

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tatu Rauhamäen (kok.) mukaan päättäjän usko alkaa loppua, kun kustannusarviota on nostettu toistuvasti ja jokaisen kustannusnousun on vakuutettu olevan viimeinen. Uudesta kustannusarvion nostosta ei ollut minkäänlaista tietoa etukäteen.

– Ei todellakaan. Ei ainakaan päättäjäpuolella ollut minkäänlaista vihjettä, Rauhamäki kertoo.

Espoon kaupunki omistaa Länsimetrosta 85 prosenttia ja Helsingin kaupunki 15 prosenttia.

Länsimetro perustelee kustannusarvion nostoa muun muassa ennakoitua vaikeammilla louhintaurakoilla, rakennusmääräysten vaatimusten muutoksilla ja tilatarpeiden kasvulla. Niihin kuuluvat tekniset tilat, savunpoisto ja esteettömyyden toteuttaminen asemien molemmilla sisäänkäynneillä.

Projektinhallinta on ollut tosi huteralla pohjalla jo pidemmän aikaa.

Myös Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo kertoo, että kustannusylityksen kokoluokka on yllättävä. Hänen mukaansa yhtiö on nyt koettanut arvioida kustannukset sitä taustaa vasten, ettei summaa tarvitse enää lähteä arvailemaan väärin.

Hänen mukaansa Espoon ja Helsingin kaupungeille ei pystytty kertomaan aikaisemmin kustannusarvion ylittymisestä, sillä selvitys valmistui vasta maanantaina.

– Aikaisemmin ei pystytty informoimaan, Isotalo kertoo.

Kustannusylitykseen liittyy metron aikataulun venyminen. Länsimetro Oy ei vieläkään pysty arvioimaan, milloin metro avautuu liikenteelle.

Länsimetro antoi maanantaina potkut toimitusjohtaja Matti Kokkiselle. Uusi toimitusjohtaja on Ville Saksi.

– Mikä tässä Länsimetrossa on isoin ongelma, niin se on johtaminen kautta linjan alusta alkaen, Rauhamäki syyttää.

– Projektinhallinta on ollut tosi huteralla pohjalla jo pidemmän aikaa, Guzenina arvioi.

Guzeninan mukaan toimitusjohtajan vaihtamista olisi pitänyt harkita jo aiemmin. Hänen mukaansa selvitykset, joita Kokkiselta saatiin, olivat hyvin ympäripyöreitä, eivätkä ne täyttäneet myöskään kaupunginvaltuutettujen tiedonsaantioikeutta.

Rauhamäki on samaa mieltä toimitusjohtajan vaihtamisesta. Hän pohtii, olisiko ollut syytä vaihtoon jo aikaisemmin.

– Varmasti on perusteltua hakea uusi voimia toimitusjohtajaksi, hän sanoo.

Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustot joutuvat hyväksymään kustannusten nousun.

– Lisärahan tarve on tosi suuri, joka sinne nyt joudutaan laittamaan. Vaihtoehtojahan ei ole, Guzenina sanoo.

Ali Jahangiri avautuu Nordean rasismikohussa: ”Vastaavanlaisia kokemuksia myös itselläni – vaihdoinkin pankkia”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Yle Puhe -kanavalle radio-ohjelmaa tekevän Yagmur Özberkanin kohtelu Nordean asuntolainaneuvottelussa nostatti eilen kohun. Iltalehti kertoi, että Özberkan oli varannut perjantaina poikaystävänsä kanssa ajan Nordean konttoriin asuntolainaneuvottelua varten.

”Naistyöntekijä kutsui meidät sisään. Hän ei kätellyt, esitellyt itseään eikä ottanut katsekontaktia vaan sanoi, että tulkaa perässä huoneeseen. Se oli vähän hassua.

”Hänen ensimmäinen kysymyksensä meille oli, että kuinka kauan olette asuneet Suomessa.”

”Totesin hänelle, että miten se tähän liittyy? Sitten sanoin, että tarpeeksi kauan, 25 vuotta. Tarkoituksenani oli jatkaa lausetta ja sanoa, että uskon meidän täyttävän varmasti kriteerit.”

Özberkan ei IL:n mukaan ehtinyt saada lausettaan loppuun, kun pankkivirkailija avautui.

”Hän tokaisi, että takaisin kotimaahan sitten, ja naurahti.”

Nordea pahoitteli myöhemmin työntekijänsä käytöstä.

Koomikko Ali Jahangiri kertoo hänkin Twitterissä kokemuksistaan Nordean kanssa asioimisesta.

”Vastaavanlaisia kokemuksia Nordean kanssa myös itselläni. Rahaliikenteen jäädyttämistä ”vedoten nimeen ja synnyinpaikkaan”. Vaihdoinkin pankkia lopulta. Jos Yagmur Özberkan haluat, voin vinkata suomen parhaimman pankin parhaimman pankkiirin :)”

Jahangirin mukaan sama ihminen pyysi toistuvasti samaa selvitystä toimistani.

”Tätä jatkui pari vuotta. Uudessa pankissa ei vastaavanlaista ongelmaa.”

Jahangirin mukaan tapahtuneista on jo monta vuotta.

Keskustelua aiheesta

”Äiti oli maan povessa” – lapsiasiavaltuutettu kertoo käsittämättömästä tilanteesta: Vanhus kuoli lokakuussa, kaupunki laskutti kotihoidosta tammikuulle

Kuva: Thinkstock

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila osallistuu keskusteluun vanhusten kotihoidosta. Espoon kaupungin vanhusten kotihoidossa esiintyvät vakavat ongelmat ovat nousseet julkisuuteen viime viikkoina. Helsingin Sanomien uutisen mukaan vanhuksen epäillään kuolleen Espoon kotihoidossa sattuneen laiminlyönnin vuoksi keväällä 2017.

Kurttila kertoo Facebook-sivuillaan saaneensa itsekin yhteydenoton vanhusten asioista.

”Kaupunki oli laskuttanut vanhuksen kotihoidosta tammikuulle, kun vanhus kuoli lokakuussa. Omaisille oli kova paikka. Yritettiin todistella, että hoitamassa oli käyty, vaikka äiti oli jo maan povessa.”

Kurttila on sydämistynyt tilanteesta.

”Ei näin. Retuperällä. Sekä moraali että toiminta. Häpeä. Suomi tarvitsee ikäpolitiikkaa – lapsi- ja vanhusväestön eli elämän alku- ja loppuvaiheen asioissa yhtymäkohtia.”

SDP:n kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen otti aiemmin tänään kantaa vanhusten tilanteeseen.

– Eri puolilta Suomea on jo pidemmän aikaa kuulunut samanlaisia hätähuutoja sekä omaisilta että ammattilaisilta. Henkilöstön vähäisyyden ja liian suuren työmäärän vuoksi ei inhimillistä eikä kuntouttavaa hoitoa voida toteuttaa.

Äänestysvilkkaus on noussut jo 21,6 prosenttiin, ja näissä vaalipiireissä on ollut vilkkainta

Kuva: Lehtikuva

Viikonlopun ennakkoäänestys on sujunut hiukan hitaammin kuin arkipäivinä viime viikolla. Tänään äänensä on käynyt antamassa yli 142 000 ihmistä.

Äänestysvilkkaus on nyt noussut jo 21,6 prosenttiin. Tahti on kuitenkin ollut vilkkaampi kuin viime presidentinvaaleissa, sillä silloin lauantain ennakkoäänestyspäivän jälkeen oltiin 18 prosentissa.

Kaikkiaan presidentinvaaleissa on oikeusministeriön tulospalvelun mukaan annettu yli 915 000 ääntä. Naiset ovat olleet miehiä ahkerampia äänestämään, sillä naisäänestäjiä on kertynyt yli 515 000, miehiä hiukan yli 400 000.

Satakunnan ja Lapin vaalipiireissä on äänestetty ahkerimmin. Satakunnassa äänioikeutetuista 27,2 prosenttia on käynyt uurnilla, Lapissa osuus on 26,7 prosenttia.

Kotimaan ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on tiistaina, ja presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 28. tammikuuta.

Keskustelua aiheesta

Sopu syntyi mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan – Minna Helle paljasti asian Twitterissä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan löytyi lauantaina sopu. Asiasta kertoi valtakunnansovittelija Minna Helle Twitterissä.

Teollisuusliitto ja Metsäteollisuus hyväksyivät valtakunnansovittelijan edellisenä yönä jättämän sovintoesityksen, joten maanantaista alkaen uhanneet työnseisaukset peruuntuivat. Samalla poistui myös Teollisuusliiton alalle asettama ylityökielto.

Valtakunnansovittelijan mukaan saavutettu palkkaratkaisu vastaa tasoltaan tähän mennessä syntyneiden liittokierroksen työehtosopimusten mukaista linjaa.

Sopimuksen palkkaratkaisut neuvotellaan paikallisesti sekä tänä että ensi vuonna. Sovintoehdotuksen mukainen työehtosopimus on voimassa marraskuun 2019 loppuun saakka.

Keskustelua aiheesta

Näin Juha Sipilä hehkuttaa murska-arvostelun saanutta ”aktiivimallia” – väläyttää ”unelmaduuniin vievän polun aukeamista”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hehkuttaa työllisyysastetta, joka on nyt 70,4 %:ia.

”Näin hyvä marraskuinen lukema on nähty viimeksi vuonna 1990. Mutta se on selvää, että tähänkään ei voida tyytyä. Hallituksen 72 prosenttiakin on vain välitavoite matkalla kohti pohjoismaisia työllisyyslukemia, joihin myös Suomen on päästävä.”

Sipilä sanoi tänään Viitasaarella, että hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun.

”Kintaat eivät saa pudota, vaan talous ja työllisyys on saatava kestävälle pohjalle ja julkinen talous tasapainoon.”

Pääministeri sanoo, että valtion velkaantuminenkin on taittunut.

”Velaksi eläminen loppuu näillä näkymin viimeistään vuonna 2021.”

Sipilän mukaan Suomi on silti myös toisenlaisten haasteiden edessä.

”Työpaikkoja on auki enemmän kuin yli kymmeneen vuoteen. Myös vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on kasvanut. Joillekin aloille on erittäin vaikea saada avoimia tehtäviä täytettyä. Tähän on nyt suunnattu erityistoimia.”

Sipilä korostaa yrittäjyyttä.

”Vaikka suuremmatkin yritykset parantavat juoksuaan, työllistyminen on jo pitkään ollut pienten ja keskisuurien yritysten varassa. Hallitus on päättänyt pidentää koeaikaa, takaisinottovelvoitetta lyhennetty ja määräaikaisuus tehty helpommaksi sopia, jotta kynnys palkata uusi työntekijä yritykseen olisi entistä matalampi.”

Pääministeri otti Viitasaarella kantaa myös suurta polemiikkia synnyttäneeseen työttömien ns. aktiivimalliin. Hän sanoo, että mallilla kannustetaan etsimään edes lyhytaikaista työtä.

”Vähimmäisvaatimus on tehdä yhteensä kahdeksantoista tuntia työtä kolmen kuukauden jaksossa. Se tarkoittaa noin kolmen tunnin työrupeamaa joka toinen viikko. Työtä voivat tarjota sekä kotitaloudet, kolmannen sektorin yhteisöt, kunnat että yritykset.”

Sipilä kannustaa yrittäjiä tarttumaan tilaisuuteen.

”Reilun sadan euron kuukausipanostuksella on nyt mahdollista palkata työtön henkilö tekemään jotain yrityksen kannalta tarpeellista työtä kuuden tunnin ajaksi kuukaudessa. Kohteita varmasti löytyy jokaisesta yrityksestä. Työttömälle nämä lyhyetkin pestit voivat merkitä unelmaduuniin vievän polun aukeamista.”