– Sehän on vanha sanonta, jota jo Mauno Koivisto oli käyttänyt samassa merkityksessä. Tarkoitin, että kaikki me roikumme nahkurin orsilla, jos Suomen politiikka pilataan keskustan silloisella tyylillä, Paavo Lipponen sanoo. Ja nauraa päälle.

Hän myöntää joutuneensa ”harrastamaan itsekritiikkiä” muutaman kerran lausahduksiensa takia. Mutta tässä yhteydessä Lipponen ei niistä halua enempää puhua. Ne säästetään muistelmiin, joita hän parhaillaan kirjoittaa. Kyseessä on kolmas osa. Työ alkoi, kun Lipponen jäi pois eduskunnan puhemiehen tehtävästä vuonna 2007. Kirjoitustyön kaksine arkistohuoneineen hän rahoittaa konsultoimalla kahdessa omistamassaan yrityksessä.

Lipponen ihmettelee eduskunnan nykyistä keskustelukulttuuria. Hänen, itsekin neljä vuotta eduskunnan puhemiehenä toimineen, mielestään puhemiesten pitäisi puuttua hanakammin epäasialliseen keskusteluun.

Lipponen arvelee, että poliittisen kulttuurin muutoksen taustalla on koko poliittisen kentän pirstaloituminen. Häntä ihmetyttää erityisesti kokoomuksessa tapahtuva muutos. Puolue on Lipposen mielestä irtautunut eurooppalaisesta merkeliläisestä linjasta, kun se on yrittänyt myötäillä perussuomalaisia.

– Kokoomus on EU-politiikassaan kuin joukko peräkammarin poikia. Se peesaa perussuomalaisia, joka pelaa kaksilla korteilla yrittäessään heikentää Euroopan unionia, Lipponen ihmettelee.

SUOMEN EU-jäsenyyttä vahvasti ajanut ja sen jälkeen Suomea unionin päättäjien pöytiin vienyt Lipponen ihmettelee meillä nyt käytävää ”luokatonta keskustelua” EU:n tukipaketista. Hän painottaa Euroopan tarvitsevan yhteistä velkaa pysyäkseen toimintakykyisenä.

Hän kehuu pääministeri Sanna Marinin ajaneen tukipakettineuvotteluissa taitavasti Suomen etuja – ja onnistuneen siinä heikentämättä Suomen nettomaksuasemaa EU:ssa. Lipponen sanoo Suomen toimineen oikein, kun se irtosi niin sanotun nuukan nelikon linjauksista. Hän arvioi näiden maiden jääneen lopulta tappiolle neuvotteluissa.

– Jälleen kokonaisuus ratkaisee. Jos olisimme pysyneet nuukan nelikon linjoilla, olisimme todennäköisesti menettäneet osan meille tärkeistä maataloustuista ja rakennerahaston tuista. Pitää myös muistaa, että tukipaketin lainan maksuaika on 30 vuotta, kun ovat omat rahamme tulevat heti.

Myös omalle puolueelle lähtee palautetta. Sosialidemokraattien pitäisi päästä yli ”kyllä Sanna hoitaa” -asenteesta.

– Pääministeri ja puheenjohtaja Sanna Marin on jätetty liian yksin. Nyt on aika eduskuntaryhmän ja koko puolueväen ryhdistäytyä ja nostaa taisteluvalmiutta. SDP on jättänyt perussuomalaisille ja kokoomukselle eduskunnassa liian isot raamit riehua ja ajaa halpaa populismia. Talouspolitiikassa joudutaan puolustamaan elvytyspolitiikkaa leikkauslistoja vastaan. Nyt ei ole leikkausten aika.

KAHDEKSAN vuotta pääministerinä, alkuun pahoina lamavuosina, toiminut Lipponen ihmettelee Suomessa keskustelua hallitsevaa ”velkaantumisvouhotusta”. Hän mielestään nyt pitää elvyttää, kuten Yhdysvallat ja Kiina tekevät. Muuten on vaarana, että Eurooppa jää kasvussa väliinputoajaksi. Kyseessä on koko Euroopan kohtalon kysymys.

Lipponen kuvaa Suomen talouskeskustelua vanhentuneeksi peräkylämentaliteetiksi. Lipponen toivoo, että julkisuudessa EU:n tukipakettia ja velanottoa puolustavat pääministeri ja valtiovarainministeri saisivat tukea edes omilta ryhmiltään. Hänen mielestään Suomessa ei tajuta tilanteen vakavuutta.

– Hukka meidät perii, jos ei tajuta kuinka koko Eurooppa on vaarassa taantua. Nyt pitää elvyttää, velalla, jotta kasvu saadaan käyntiin. Toiminta ollut tähän saakka liian vaatimatonta. Emme saa toistaa virhettä mikä tehtiin finanssikriisissä, kun Eurooppa ja Suomi pihistelivät elvytyksessä. Tuolloin lisäksi työnantajien päätösten takia lopetettiin laaja työmarkkinatyhteistyö, minkä takia Suomi menetti asemiaan kilpailijamaihin nähden. Nyt työnantajat vievät viimeiset tuhkat keskinäisen luottamuksen tulipesästä, Lipponen sanoo.

LAMAN korjaustoimissa Lipposta alettiin kutsua oikeistodemariksi. Lipponen hymähtää, kun häneltä kysyy sen määritelmää. Nimitys ei häntä kiusaa.

– Kyse on siitä, että joku haluaa profiloitua vasemmistolaiseksi ja siksi joku pitää leimata oikeistolaiseksi. Mutta teot ratkaisevat, se mitä tuolloin saavutettiin. Suomi nousi kestävässä kehityksessä maailman ykkösmaaksi ja työttömyys laski nopeinta tahtia Euroopassa. Totta, emme päässeet työllisyydessä tavoitteeseemme, mutta hyvinvointivaltio pelastui. Kun kokonaisuutta miettii, niin oliko lopulta lasi melkein täynnä, vai melkein tyhjä? Jos tällaiset saavutukset eivät kelpaa, niin sitten ei voi mitään.

Korjattu: Riikka Uosukainen puhemies Riitta Uosukaiseksi.

Paavo Lipponen täyttää 80 vuotta 23.4. Lue koko haastattelu Demokraatin aikakauslehdestä, joka ilmestyy 15.4.