Pääkirjoitukset

Pahinta mitä politiikassa voi tehdä populismin ja ääriliikkeiden vahvistuessa on luokitella äänestäjät noihin ja meihin

Näkemys viisaasta ja politiikkaa eri kannoilta pohdiskelevasta äänestäjästä on myytti. Tämän osoitti Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja Britannian brexit-äänestys. Paras show voitti. Asia-argumentit ja faktat selätettiin meuhkeella ja valheella. Samansuuntainen näkemys on myös maanantaina julkaistussa Poliittinen valta Suomessa -kirjassa. Sen mukaan käsitykset äänestäjistä ovat vanhentuneita ja ihanteellisia.

Perinteinen demokratiakäsitys on tulevana viikonloppuna testissä Saksan liittopäivävaaleissa. Ensimmäisen kerran vuoden 1949 jälkeen on Saksassa liittopäiville nousemassa ääri­oikeistolainen puolue. Muukalaisvihamielinen ja äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) voi nousta jopa valtiopäivien kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, jos se saisi nykyisen kannatuksensa verran ääniä.

Yksi syy AfD:n nousun taustalla on äärioikeistolainen kansalaisliike Pegida, joka on vuodesta 2014 kerännyt mielenosoituksiin parhaimmillaan tuhansia saksalaisia. Pegidan suosiota selvittäneen tutkijan mukaan (Helsingin Sanomat 17.9.) suuri osa liikkeen kannattajista on melko iäkkäitä tavallisia saksalaisia, joista harva on kiinnostunut rasismista tai diktatuurista. Kyse on köyhyyden ja osattomuuden tunteesta: siitä, että kukaan ei välitä. Todennäköisesti osin samoista syistä äänestettiin myös Trumpia ja Britanniassa brexitin puolesta.

Uudenlainen äänestämiskäyttäytyminen haastaa perinteiset puolueet.

Yhdysvalloissa moni Trumpia äänestänyt piti tätä viimeisenä toivonaan, ainoana, joka kuuntelee. Toisaalta molemmissa maissa äänestymiskäyttäytyminen oli ristiriitaista. Esimerkiksi koulutus- ja tuloerot selittävät vain osin äänestyskäyttäytymisesta. Tutkija Heikki Hiilamo onkin arvioinut, että esimerkiksi maahanmuuttovastaisuuteen vaikuttaa koulutustaustan lisäksi osin myös se, kuinka monikulttuurisessa ympäristössä ihminen asuu.

Uudenlainen äänestämiskäyttäytyminen haastaa perinteiset puolueet. Toisaalta puolueille olisi myös lääkkeet ratkaista tilanne hyväkseen, jos ne pystyisivät toteuttamaan ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät perustoiveet. Tämä liittyy myös nuoriin. Tuoreen asenneselvityksen mukaan suomalaisnuoret ovat ulkoisia uhkia enemmän huolissaan suomalaisten keskinäisestä eripuraisuudesta ja eriarvoistumisesta.

Pahinta mitä politiikassa voi tehdä populismin ja ääriliikkeiden vahvistuessa on luokitella äänestäjät noihin ja meihin. Tämä jako vain vahvistaa eriarvoisuuden tunnetta ja työntöä kohti ääriliikkeitä. Tämä tapahtui esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, jossa puhuttiin jopa Trumpia kannattavasta valkoisesta roskaväestä.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat