Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Pahoja tukia pois, hyviä lisää – näin ekonomisti arvioi vihreiden vaalitalousohjelmaa

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Kolumnit

Pasi Kuoppamäki

Kirjoittaja on Danske Bankin pääekonomisti.

Vihreiden talousohjelmassa on iloisia ja reippaita ehdotuksia, mutta niiden toteutus vaatii kovaa talouskasvua.

Ympäristölle haitallisista tuista pitää vihreiden mielestä leikata ja turkistuotanto kieltää. Hyvää ja kaunista tulevaisuutta lupaavasta talouslinjasta puuttuu konkretiaa, arvioi ekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Pasi Kuoppamäki

Vihreät ei muutamista muista puolueista poiketen julkaisseet erillistä talouspoliittista linjausta, vaan talouden asiakokonaisuus löytyy osana eduskuntavaaliohjelmaa.

Talouspoliittisesti vihreiden vaaliohjelman merkittävin linjaus liittyy siihen, että puolue sitoutuu valtiovarainministeriön laskemaan yhdeksän miljardin euron sopeutustavoitteiseen.

Tavoitetta on pidetty yleisesti erittäin kunnianhimoisena, ja erityisesti vasemmistopuolueet ovat pyrkineet haastamaan niin laskelmia kuin rajun tasapainotuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Etenkin jos siihen pyritään leikkauksilla.

YHDEKSÄN miljardia kahdella vaalikaudella on niin kova tavoite, että siihen pääseminen edellyttää niin leikkauksia, rakenteellisia toimia kuin veronkorotuksiakin.

Vaikka nämä kaikki toteutuisivat, vaatii vajeen umpeen kurominen riittävää taloudellista kasvua, joka taas riippuu maailmantalouden ailahtelevasta kunnosta.

Jos vienti vetää ja globaali talous kasvaa, menestyy Suomikin ja julkinen talous kohentuu. Jos vientimarkkinat sakkaavat, eivät rajutkaan kotimaiset sopeutustoimet auta tasapainottamaan budjettia, vaan saattavat jopa pahentaa asiaa heikkenevän kotimaisen kysynnän kautta.

Lisää aiheesta

Jos vientimarkkinat sakkaavat, eivät rajutkaan kotimaiset sopeutustoimet auta tasapainottamaan budjettia, vaan saattavat jopa pahentaa asiaa heikkenevän kotimaisen kysynnän kautta.

VIHREIDEN ohjelma sisältää lukuisia menolisäyksiä sinällään hyviin kohteisiin kuten luonnonsuojeluun ja korkeakoulutukseen.

Tämän lisäksi vihreät esittää metsänomistajille ja maatalousyrittäjille uudenlaista tulonlähdettä – korvausta nielujen säilyttämisestä. Turkistuotannon vihreät haluaa kieltää.

Ohjelma jättää toivomisen varaa, kun katsotaan keinoja, joilla yhdeksän miljardin sopeutustarve ja ohjelmassa esitetyt lisämenot aiotaan kattaa.

Selkeät menojen leikkausesitykset lähes loistavat poissaolollaan.

Käytännössä ainoa merkittävä leikkaustoimi osoitetaan vihreään ikiliikkujaan eli ”ympäristölle haitallisiin tukiin”.

Näiden leikkausten määrittely on ollut vaikeaa, eikä ohjelma tarjoa mitään erityisen tarkkaa näkemystä näiden tukien sisällöstä tai mahdollisten säästöjen koosta.

Ajatus onkin sinällään hyvä, mutta toteutukseen toivoisi konkretiaa, niin pitkään aiheesta on jo otsikkotasolla puhuttu.

TALOUSPOLITIIKASSA puolue vaikuttaa luottavan ennen kaikkea merkittäviin julkisten menojen lisäyksiin.

Vihreät uskoo lisäysten vahvistavan taloutta ja työllisyyttä, mikä auttaisi kattamaan lisääntyneet kulut ja poistamaan budjettivajeen.

Viesti on lohdullinen, mutta se ei lepää erityisen vahvalla pohjalla. Yhdeksän miljardin sopeutus tuskin onnistuu vain toivomalla ripeämpää talouskasvua.

Veropolitiikassa vihreät haluaa lisätä ”kestämätöntä kulutusta” suitsivia veroja. Esimerkiksi sokeriverolla halutaan kerätä 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Jos haittaverot toimivat toivotusti, eli vähentävät vaikkapa saastuttavaa toimintaa, verokertymä pienenee. Näin on tällä hetkellä tapahtumassa muun muassa polttoaineveron tuoton kanssa, kun sähköautojen yleistyminen syö veropohjaa.

Jos haittaverot toimivat toivotusti, eli vähentävät vaikkapa saastuttavaa toimintaa, verokertymä pienenee.

Vihreiden ehdotukset koulutuksen, hoivan tai ympäristön
parantamiseen liittyviin lisäyksiin vaativat kuitenkin pysyvää lisärahoitusta.

Parhaimmillaan ohjelman talouskohdat ovat havaitessaan muun muassa mielenterveyden ongelmien merkityksen työkyvylle ja työurille, lupaprosessien sujuvoittamisen sekä korkeakoulutuksen tarjonnan lisäämisen tarpeen.

Myös linjaukset julkisten hankintojen tehostamisesta ja siitä saatavista säästöistä ovat järkeviä. Korkeakoulujen osalta vihreillä on myös selkeä tavoite – yli 5000 uutta aloituspaikkaa ja niiden täysimääräinen julkinen rahoitus.

TYÖMARKKINOIDEN kannustinloukut halutaan ohjelmassa purkaa. Yksittäisenä mielenkiintoisena avauksena voidaan nostaa esiin suhdannetilanteeseen sidottu ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto.

Ajatus on, että työllisyystilanteen ja suhdanteen ollessa hyvä kesto lyhenisi ja vastaavasti pitenisi, kun työmarkkinoilla on muutenkin hiljaista.

Se, mihin ankkuriin tai mittariin tämä sidottaisiin, on epäselvää. Ajatus on periaatteessa kiinnostava.

Vihreät jouhevoittaisi työmarkkinoiden toimintaa myös lisäämällä työhön johtavaa maahanmuuttoa poistamalla työlupien saatavuusharkinnan.

Sarjassa Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi keskeisimpien puolueiden talouspoliittisia linjauksia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE