Mielipiteet

Päijänteen matkailua nostetaan pinnalle

Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa on käynnistetty Asikkalan kunnan aloitteesta Päijänteen matkailun kehittämiseen ja brändin luomiseen tähtäävä hanke ”Päijänne pinnalle”. Hanketta vetävät maakuntaliitot ja mukana ovat järvialueen kunnat Lahdesta Jyväskylään.

Päijänne on ollut tärkeä muinaisen metsästykseen ja kalastukseen perustuneen Suomen ”nelostie”. Siitä ovat muistona vieläkin kalliomaalaukset, oman aikansa tienviitat. Yllättäen erämaajärven luonne nousee vieläkin satunnaisen kulkijan mieleen. Rannat ja saaret vaikuttavat asumattomilta. Usein saa liikkua ypöyksin. Veneitä näkyy vesillä vähän ja kulkijan saattaa vallata sama tunne kuin tuhat vuotta sitten.

Ennen rauta- ja maanteiden kehittymistä Päijänne toimi tavara- ja matkustajaliikenteen keskeisenä väylänä reilu sata vuotta. 1870-luvulla rakennettiin kanavat Vesijärven ja Päijänteen sekä Päijänteen ja Ruotsalaisen välille. Lahti, Heinola ja Jyväskylä muodostivat liikenteellisesti eheän talousalueen. Puuta liikkui uitoissa valtavat määrät. Uiton viime hetkillä rakennettiin Neuvostoliiton velkojen kuittaamiseksi kanavayhteys Päijänteeltä Keiteleelle, joka mahdollisti vesiliikenteen Äänekoskelle, Suolahteen, Pihtiputaalle ja aina Pohjois-Savon Pielavedelle saakka.

2000-luvulla on havahduttu huomaamaan koko Päijänteen mahdollisuudet elinkeinojen ja matkailun kehittämiseksi.

Keski-Euroopassa, Englannissa ja Venäjällä kanavat yhdistävät vesiliikenneväylät verkostoksi, joka mahdollistaa liikennöinnin hyvin laajalla alueella. Päijännettä on vesiliikenteen huippuaikoina suunniteltu kanavoitavaksi sekä Vantaanjokeen että Kokemäenjokeen. Vielä 1980-luvulla pohdittiin Päijänteen kanavoimista Kymijoen kautta mereen tai vaihtoehtoisesti Mäntyharjun kautta Saimaaseen. Myös pohjoisessa oli kanavasuunnitelma Suonenjoen alueella. Mikäli joku näistä vaihtoehdoista olisi joskus toteutunut, olisi Päijänteen vesistöalue saanut merkittävän kehityspulssin.

Puutavaran uitot päättyivät Päijänteellä lopullisesti 1990-luvun alkuun mennessä ja valtavan kokoinen järvialue siirtyi vapaa-ajanviettäjien käyttöön. Veneilylle suotuisan alueen vaikutuspiirissä asuu noin puoli miljoonaa suomalaista. Pisimmän veneilyreitin pituus on samaa suuruusluokkaa kuin Helsingin ja Tukholman välinen suora etäisyys.

Päijännettä kehitettiin aikaisemmin erikseen Etelä- ja Pohjois-Päijänteen osalta. Rajaus oli keinotekoinen, koska esimerkiksi suurin selkä Tehi kuuluu länsiosaltaan Keski-Suomeen ja itäpuoli on Päijät-Hämettä. Hankkeet olivat pieniä ja rajattuja. Päijänteen kansallispuiston perustaminen 1993 Padasjoen kunnan alueelle on ollut merkittävin Päijänteen virkistyskäyttöä edistävä hanke.

2000-luvulla on havahduttu huomaamaan koko Päijänteen mahdollisuudet elinkeinojen ja matkailun kehittämiseksi. Yhtenä herättelijänä on ollut Saimaan alueen kuntien aktiivisuus luoda matkailullinen Saimaa-imago. Tulokset ovat olleet nähtävissä. Matkailun ulkoiset mahdollisuudet ovat Saimaan alueella hyvät, koska alueen kaikki merkittävät kaupungit ja kunnat palveluineen sijaitsevat järven rannan läheisyydessä.

Päijänteen vesistöalueen kunnilla ei perinteisesti ole ollut matkailijoita kiinnostavia rantakohteita. Viime vuosina kuitenkin Lahti ja Jyväskylä ovat rakentaneet satama-alueensa matkailijoiden virkistyskeitaiksi. Padasjoki, Sysmä, Kuhmoinen ja Korpilahti, joka on nykyisin osa Jyväskylää, ovat kehittäneet huimasti satamapalvelujaan. Kauan taakse ovat jääneet ne ajat, jolloin kuntien rannat näyttivät lähinnä kaatopaikoilta ja pusikoilta.

Veneilijät ovat merkittävä osa Päijänteen rantakohteiden palvelujen käyttäjistä.

Päijänne on erinomainen veneilyalue. Vedet ovat syviä ja kulkukelpoisia myös purjehtijoille lähes kaikkialla. Siksi Päijänteellä liikkuu runsaasti veneitä muun muassa Tampereelta, Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta. Pian Päijänteestä pääsevät nauttimaan myös kouvolalaiset ja iittiläiset, jotka ovat onnistuneet saamaan rahoituksen uudelle Kimolan kanavalle. Kanavan erikoisuutena tulee olemaan pitkä kalliotunneliosuus.

Rekisteröityjä veneitä Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa on noin 18 000, joista purjeveneitä noin 800. Veneilijät ovat merkittävä osa Päijänteen rantakohteiden palvelujen käyttäjistä. Valitettavasti kaikilla veneillä ei pääse kaikkiin paikkoihin. Erityisesti purjehtijat on monissa paikoissa eristetty palveluista matalin silloin ja sähkölinjoin. Pohjoiselta Päijänteeltä esimerkiksi Vääksyn palveluiden piiriin pääsee vain 10 prosenttia purjeveneistä, kun Asikkalasta kohti Sysmää Päijänteen yli kurottautuva Pulkkilanharju mataline siltoineen estää liikenteen. Satoja metrejä Pulkkilanharjun tiestä on tehty täyttämällä Päijännettä. Tältä osin autoilun arvot ovat syrjäyttäneet kestävän kehityksen periaatteen, jonka mukaan luontoa pitäisi käyttää siten, ettei tulevilta sukupolvilta poisteta lopullisesti kulkemisen mahdollisuuksia.

”Päijänne pinnalle” –hanke tulee hyvään tarpeeseen ja siltä voidaan odottaa uutta näkemystä matkailun kehittämisen suunnalle. Joka tapauksessa Päijänne tulee olemaan vielä pitkään erämaajärvi, mutta sellaisenkin rannoille mahtuu runsaasti monenlaista virkistystoimintaa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat