ehdokasmainos

Päivähoidon rajaaminen vastatuulessa Espoossakin

Kuva: Kari Hulkko
Moni kunta on jo päättänyt, että subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ei kosketa.

Yhä useampi kunta on hylkäämässä mahdollisuuden rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Espoon kaupunginhallitus päätti maanantai-iltana esittää, että tähän ei ryhdytä. Päätös syntyi äänin 8–5, kaksi kaupunginhallituksen jäsentä äänesti tyhjää.

Lopullisen sanansa asiasta antaa Espoon kaupunginvaltuusto 15. helmikuuta.

Suomen piilokorruptio herättää vakavia kysymyksiä — SDP:n Marin kuvailee kokoomuksen mallia

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marinin mukaan sote-uudistuksessa piilee rakenteellisen korruption vaara. Hallitus on linjannut, että iso osa julkisesta palvelutuotannosta on tulevaisuudessa yhtiöitettävä ja yksityisten terveysyritysten osuus palvelutuotannossa kasvaa merkittävästi.

— Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyy isot taloudelliset intressit siitä, mihin veronmaksajien rahoja tulevaisuudessa ohjautuu. On hyvin ongelmallista, että esimerkiksi keskeisiä kokoomusvaikuttajia on ajanut yksityisten terveysyritysten etujen mukaisia muutoksia sote-uudistuksen yhteydessä ja tämän jälkeen samat henkilöt ovat siirtyneet näiden yritysten palkkalistoille, Marin sanoo.

Vaasan yliopiston professori Ari Salminen kutsui tänään Suomea piilokorruption maaksi. Hän peräänkuuluttaa eettistä arviointia sote-uudistuksesta.

Marin pitää ongelmallisena esimerkiksi sitä, että kokoomuksen ministeriryhmän keskeinen erityisavustaja Joonas Turunen siirtyy terveysyritys Mehiläisen palvelukseen, vaikka on ollut keskeisesti mukana aikana, kun sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta on valmisteltu. Marin huomauttaa, että Turunen on jo kolmas kokoomusvaikuttaja, joka siirtyy lyhyen ajan sisään yksityisen terveysyrityksen palkkalistoille.

— Näyttää siltä, että kokoomuksen malli on, että ensin kanavoidaan sote-uudistuksella veronmaksajien rahat yksityisille terveysfirmoille ja sen jälkeen siirrytään näiden firmojen palkkalistoille kuittaamaan tehdyn työn hedelmät. Tämä näyttää juuri sellaiselta piilokorruptiolta, jota vastaan nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittävästi keinoja, Marin kommentoi.

Mehiläisellä, johon Turunen siirtyy, on tällä hetkellä miljoonariidat Suomen verottajan kanssa.

Demokraatin kysely: Työvoimapalvelujen mylläys hämmentää TE-toimistojen johtajia – Kaikkialla ei ole kuin Uudellamaalla

Kuva: Kari Hulkko

Hallitus on tehostamassa työvoimapalveluita. Se aikoo tehdä näin laajentamalla yksityisten toimijoiden roolia, mikä luo pohjaa maakuntauudistuksessa kasvupalveluksi integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle.

Sote-uudistuksen tapaan tarkoitus on työvoimapalveluissakin siirtyä palvelutuotannon monituottajamalliin. Samalla hallitus aikoo sovittaa yhteen vaikeasti työllistyvien sosiaali-, terveys- ja työllistymistä tukevat palvelut.

Demokraatti selvitti kyselyssään TE-toimistojen johtajien kantoja monituottajamalliin. 15:sta TE-toimistojen johtajasta 10 vastasi. Monista vastauksista ilmenee epätietoisuus siitä, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa.

– Tässä vaiheessa on vaikeata arvioida palvelujen tuottamistapojen muutoksia tai niiden vaikutuksia, Satakunnan TE-toimiston johtaja Juhani Sundell sanoo.

Hän kuitenkin katsoo, että toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutokset edellyttävät uudenlaisia palveluita. Laaja uudistus tarjoaa ”ainakin lähtökohtaisesti” hyvät mahdollisuudet uusia TE-palveluita työelämän tarpeita paremmin vastaaviksi.

Myös Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Regina Saari näkee, että vaikea työllisyystilanne edellyttää uusia keinoja ja TE-palvelujen uudistuksia. Pohjois-Savon TE-toimiston johtaja Soile Lahti painottaa, että yksityiset palvelut voivat sparrata julkisia palveluita. Parhaita toimintamalleja pitää monistaa, olivat ne julkisia tai yksityisiä.

– Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen. Kaikkien asiakasryhmien osalta edellytyksiä tähän ei välttämättä ole, hän kuitenkin huomauttaa.

Toivottavaa on, että TE-toimistojen osaaminen hyödynnetään.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston vt. johtaja Leena Tuohimaa-Kari kantaa huolta, kuka kantaa kokonaisvastuun muutosprosessista. Yhtä lailla häntä mietityttää yhdenvertaisuuden toteutuminen ja viranomaistehtävien kytkeytyminen uudistukseen.

– Toivottavaa on, että se osaaminen, mitä TE-toimistojen nykyisellä henkilöstöllä on, hyödynnetään myös uudessa toimintamallissa, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja, johtajan sijainen Pirjo Juntunen sanoo.

Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen työmarkkinoiden toimivuuden ja työllisyysasteen nostamisen 72 %:iin. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtajan Riitta Oikarisen mukaan tämä ei onnistu pelkästään TE-toimistojen nykyisillä ja eläköitymisten myötä koko ajan vähenevillä henkilöstöresursseilla ilman monituottajamallia.

Maakuntauudistuksella tavoiteltavat kustannussäästöt ja maakunnille siirtyvä työvoima ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu tarkoittavat Oikarisen mukaan sitä, että maakuntien on arvioitava, mitkä palvelut tuotetaan maakunnallisesti, yhdessä muiden maakuntien kanssa ja mitkä valtakunnallisesti. Lisäksi on ratkaistava, mitä palveluita on järkevä tuottaa itse ja mitä ostaa kunnilta, yrityksiltä tai yhteisöiltä.

– Yksityisiä palveluntuottajia ja palveluiden tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti kuin Uudellamaalla, joten palvelujen tuottaminen taloudellisesti kannattavasti ja samalla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen ovat tulevaisuuden haasteita uudessa maakuntamallissa, Oikarinen sanoo.

Kilpailutuksen voittaneet yritykset voivat vallata markkinat.

Hämeen TE-toimiston johtaja Harri Jokinen toteaa, että maakuntiin tuskin pitkän päälle sijoittuu niin paljon viranhaltijoita, että ne voisivat toteutaa itse TE-palvelut.

TE-palveluita ei  jätettäne sen enempää viranomaisen tuottamaksi – muutoin kuin viranomaistehtävien osalta, hän arvelee.

Yksi kasvava palvelukanava on Jokisen mukaan digitaaliset palvelut. Osa palvelutarpeesta tyydytetään sitä kautta. Myös Etelä-Savon TE-toimiston johtaja Sirkka Rytkönen kertoo, että verkkopalvelut ja palvelut puhelimitse saavat asiakkaita hyvää palautetta.

Keski-Suomen TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki uskoo, että maakunnallinen itsehallinto, siihen liittyvä järjestäjä/tuottajamalli sekä asiakkaan valinnanvapaus tuovat alueille merkittävästi lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä syntyy hänen mukaansa niin sote-alalle kuin työvoima- ja yrityspalveluihin.

– Kun nykyinen julkinen palvelutuotanto siirtyy asteittain kilpailuille markkinoille, yrittäjyyden edellytykset ja pk-sektorin kasvumahdollisuudet lisääntyvät, mikä puolestaan lisää alueiden ja koko maan elinvoimaa. Monituottajamallissa työvoimapalveluja voivat tuottaa yksityinen, julkinen ja kolmas sektori.

Yksityisen sektorin toimijat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa erityisesti suoraan työmarkkinoille suuntaavien asiakkaiden palvelussa.

– Tämän asiakaskunnan osalta työmarkkinat toimivat normaalissa taloussuhdanteessa ilman julkisen sektorin kannustimia, jotka voivat vääristää yritysten välistä kilpailua. Yritys, joka saa rekrytoivan yrityksen palkkion välityksestä ja tulospalkkion julkisista varoista on paremmassa asemassa kuin pelkästään kilpailuilla markkinoilla toimiva yritys. Asiakkaan valinnan mahdollisuuden lisääminen ja kilpailuttaminen sinänsä vähentävät markkinavääristymää, mutta kilpailutuksen voittaneilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet vallata markkinoita muilta yrityksiltä, Säynätmäki sanoo.

– Onko siis tarpeen miettiä, mitä sellaista lisäarvoa yksityisen sektorin tulee toiminnallaan tuottaa, mitä ei vapaasti kilpailulla markkinalla synny, hän jatkaa.

Säynätmäki katsoo, että markkinapuute on ilmeisempi niiden asiakkaiden palvelussa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työllistyäkseen. Tästä hän kuitenkin tekee johtopäätöksen, jonka mukaan monituottajamalli puoltaa paikkaansa tulevan maakunnan järjestäjä/tuottajarakenteessa, koska tällöin myös kolmas sektori ja kunnat voivat yhtiöittää toimintaansa ollakseen mukana palveluntuotannossa.

– Niiden intressinä voi kunnan elinvoiman näkökulmasta olla juuri enemmän tukea tarvitsevan asiakaskunnan palvelujen järjestäminen.

Nyt puhaltavat toisenlaiset tuulet.

Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki sanoo suoraan, että hallituksen kaavailuissa on hyvin monta epäselvää kohtaa. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

– Mikä tulee olemaan työttömyysturva-asioiden hoito ja vastuutahot – ainakaan missään EU-maassa sitä ei ole voitu privatisoida. Uudet muodostettavat maakunnat ovat kovin erilaisia väestö-, työvoima ja elinkeinorakenteeltaan ja palveluntarjoajia on monella alueella niukasti, ainakin vielä, hän esimerkiksi sanoo.

Riihimäen mukaan keskustelussa on unohtunut myös se, että työmarkkinat eivät ole maakunnalliset. Vapaa liikkuvuus maan sisällä ja ulkomaille, yritysten rekrytointitarpeisiin vastaaminen ja väen löytäminen eri puolilta maata tai ulkomailta eivät hoidu pienalueilla eivätkä pelkästään maakunnissa.

Kirkastumatta on Riihimäen mukaan edelleen myös muun muassa rahoitus niin palveluntuottajien ostamisiin kuin erilaisiin valmennus- ja koulutuspalveluihin.

– Onko uusilla maakunnilla aito päätösvalta omista määrärahoista päättämiseen ja voiko joku maakunta päättää olla palvelematta? Digitalisaatio etenee, vaan onko riittävät valmiudet koko maassa – ei ainakaan tällä hetkellä näytä siltä, Riihimäki jatkaa.

Hän itse oli valtakunnallisen yhden TE-palvelun kannalla. Hänen mukaansa se olisi voinut nykyistä laajemmin käyttää ostopalveluja ja olisi hyvin johdettuna pystynyt takaamaan yhdenvertaiset palvelut yrityksille, työnantajille ja henkilöasiakasryhmille.

– Mutta nyt puhaltavat toisenlaiset tuulet ja tämä vaihtoehto on siten haudattu.

Lue TE-toimistojen johtajien kantoja työtömien pakkohaastatteluihin täältä.

Professori: “Suomi on piilokorruption maa”

Kuva: Getty Images

Professori Ari Salmisen mukaan julkisten hankintojen eettisyyttä voi horjuttaa piilokorruptio, kertoo muun muassa Hämeen Sanomat. Aiheeseen liittyvä tutkimushanke on käynnissä Vaasan yliopistossa.

– Piilokorruptiossa poliittista tai taloudellista valtaa käytetään väärin, vaikka toimitaan muodollisesti lakien ja säädösten puitteissa.

Salmisen mukaan piilokorruptiolle on tyypillistä myös se, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja.

Suomi on professorin mielestä piilokorruption, hyvä veli -verkostojen maa.

– Sukulaisten ja tuttujen suosimista sekä epäterevttä taloudellisten etujen jakamista on Suomessa ilmeisen paljon monella yhteiskunnan alalla.

Salmisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen kaipaa eettistä näkökulmaa.

– Tässä sotessa on kyse niin suurten rahojen, isojen hankintojen ja ennenkuulumattoman merkittävien tehtävien uusjako, ettei pelkkä taloudellinen tehokkuuden näkökulma riitä, vaan tarvitaan uudentyyppistä hyvän hallinnon sisältöä.

Tutkimushanketta rahoittaa Koneen säätiö.

AVAINSANAT

Tutkimus: Yli puolet ps-äänestäjistä uskoo hallituksen superhankkeen heikentävän heikoimmassa asemassa olevien palveluja

sairaala tippa käytävä terveydenhuolto potilas sote

Hallituspuolue perussuomalaisia äänestäneiden luottamus sote-uudistuksen suotuisaan lopputulemaan on opposition kannattajiakin alhaisempi. Asia käy ilmi Kalevi Sorsa -säätiön Kuntavaalit 2016 -tutkimuksesta.

Yli puolet (51%) perussuomalaisia äänestäneistä katsoo soten heikentävän heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja. Kun vaikutuksia ihmisten yhdenvertaisuuteen arvioidaan laajemmin, puoluetta äänestäneistä liki puolet (48%) arvioi soten vaikutukset kielteisiksi.

Sotenäkymät olivat ps-äänestäjiä valoisammat jopa SDP:n ja vihreiden äänestäjillä.

Luottamus soten toimivuuteen ei ollut erityisen vahvaa edes valinnanvapautta ajavaa kokoomusta äänestäneillä. Heistä ainoastaan 42 prosenttia uskoi uudistuksen parantavan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, kun 30 prosenttia arvioi palvelujen heikkenevän vähintään jonkin verran.

Pääministeripuolue keskustaa äänestäneiden joukossa uskonsa menettäneiden ryhmä oli toiveikkaita suurempi. Keskustan äänestäjistä 39 prosenttia oli palvelujen heikentymisen kannalla, kun parempaan sote-huomiseen uskoi vain 31 prosenttia.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten odotuksia sote-palveluiden ja demokratian suhteen. Tässä kohtaa myös kokoomuksen äänestäjät joutuivat taipumaan. Suurempi osa heistä uskoi demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien heikkenemiseen (33 prosenttia) kuin niiden paranemiseen (30 prosenttia).

Keskustan ja perussuomalaisten kohdalla erot olivat huomattavasti jyrkemmät. Yksikään perussuomalaisia äänestänyt ei uskonut kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien paranevan sote-uudistuksen myötä merkittävästi, sen sijaan kielteiseen kehitykseen uskoi liki puolet ja keskustaa äänestäneistäkin yli 40 prosenttia.

Kun huomioidaan kaikki vastanneet puoluekannasta riippumatta, suomalaisista vain vajaa neljännes uskoo sote-uudistuksen parantavan yhdenvertaisuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen, tutkimuksessa todetaan.

Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Markku Valtanen tulkitsee tulosta niin, ettei hallituksen sote-esitys joko vastaa suomalaisten odotuksia tai sitten hallitus on epäonnistunut uudistuksen perustelemisessa.

– Erityisesti tämä näkyy heikompiosaisten palvelujen kohdalla, joiden suhteen yhdenvertaisuuden toteutumista on Pohjoismaissa tavattu mitata.

Tutkimukseen haastatelluilta tuhannelta ihmiseltä kysyttiin muun muassa, miten he arvioivat sote-uudistuksen vaikuttavan suomalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin käyttää sosiaali- ja terveyspalveluja asuinpaikasta, tulotasosta tai toimintakyvyn eroista riippumatta.

Kaikista vastanneista 43 prosenttia koki soten heikentävän palvelujen tasaveroista saatavuutta vähintään jonkin verran tai merkittävästi.

Lue lisää aiheesta torstain Demokraatti-lehdestä.

Taulukon luvuissa eivät ole mukana henkilöt jotka eivät osanneet sanoa tai jotka uskoivat palvelujen pysyvän uudistuksesta huolimatta nykyisellään. Graafi: Emilie Uggla

Graafi: Emilie Uggla/Demokraatti

Keskustelua aiheesta

Mies syytteessä pääministerin perheen uhkailemisesta – “Vain kritiikkiä maahanmuutosta”

Kuva: Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) perhettä uhkailtiin.

Miestä syytetään oikeudessa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vaimon ja lasten uhkaamisesta henkirikoksella, uutisoi Iltalehti. Asiaa käsiteltiin lehden mukaan eilen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Syytteen mukaan suomalaismies on soittanut Minna-Maaria Sipilälle helmikuun alussa tuntemattomasta numerosta ja uhannut tämän ja lasten tappamisella ja raiskaamisella. Minna-Maaria Sipilä oli lehden mukaan kertonut oikeudessa, että mies oli viitannut puhelussa myös Sipilän perheen kuolleeseen poikaan.

– Hän sanoi, että poikamme luokse tehdään kohta seuraa taivaaseen, Minna-Maaria Sipilä kertoi.

Sipilä oli kertonut oikeudessa arvelevansa, että miehellä oli mielenterveysongelmia ja oli siksi yrittänyt rauhoittaa tätä puhelun aikana. Mies oli kuitenkin alkanut räyhätä uudelleen, jolloin Sipilä oli päättänyt lopettaa puhelun. Mies oli yrittänyt tämän jälkeen soittaa vielä muutaman kerran uudestaan. Iltalehti kertoo, että Sipilän perhe oli joutunut kiristämään turvatoimia puhelun vuoksi.

Samaa miestä syytetään myös vihreiden kansanedustajien Emma Karin ja Ozan Yanarin uhkailusta.

Kihlakunnansyyttäjä vaatii syytetylle ehdollista vankeutta kolmesta laittomasta uhkauksesta, kunnianloukkauksesta sekä huumausainerikoksesta. Syyte huumausainerikoksesta johtuu poliisin kotietsinnässä löytämästä kannabisviljelmästä.

Oikeuden on määrä antaa tuomiosta kansliapäätös lokakuun lopussa.

Puolustus kiistää syytteet ja sanoo miehen vain esittäneen kritiikkiä maahanmuuttopolitiikasta.

STT, Turku