Päivän hyvä uutinen: Pietarsaareen nousee iso bioetanolitehdas

Pietarsaareen suunnitellaan suurta bioetanolitehdasta, joka tuottaisi 50 miljoonaa litraa edistynyttä bioetanolia vuodessa.

North European Bio Tech on allekirjoittanut aiesopimukset Alholmens Kraftin ja UPM:n kanssa sahanpurupohjaisen etanolitehtaan rakentamisesta. Alustava kustannusarvio on 140 miljoonaa euroa.

Työllistymisvaikutus olisi suunnittelu- ja toteutusvaiheessa noin 500 henkilötyövuotta, ja tehtaan valmistuttua siellä työskentelisi vakituisesti 25 ihmistä.

North European Bio Techin omistavat SOK ja St1.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

”Kilpailukyky ei synny yksin vahvasta viennistä” – JHL:n Niemi-Laine: Julkinen sektori turvaa yrittämistä, omistamista ja vientiä

Kuva: Jukka-Pekka Flander
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Suomen palkkamalli tarvitsee kaikkia toimialoja, kirjoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine blogissaan liiton verkkosivulla.

Niemi laine muistuttaa, että pian kilpailukykysopimuksen syntymisen jälkeen työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat hallituksen pyynnöstä, että tulevia neuvottelukierroksia varten ruvetaan rakentamaan Suomen mallia.

Suomen malli tarkoittaa toimintatapaa, jolla työ- ja virkaehtosopimuksissa jatkossa sovitaan palkankorotuksista siten, että työntekijä- ja työantajaliitot neuvottelevat palkkaratkaisusta liittokohtaisesti.

Järjestöt linjoittivat mallia niin, että sen tulee tukea kansainväliselle kilpailukyvylle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteistä työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.

Yhteistä mallia ei kuitenkaan toistaiseksi ole löytynyt.

– Laajan kokoonpanon vuoropuhelu avattiin perjantaina 13.1.2017 Teknologiateollisuuden ja vientialojen palkansaajien järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös julkisen sektorin työnantajat ja ammattiliittojen puheenjohtajat sekä yksityinen palveluala, Niemi-Laine kertoo.

Tapaamisessa luotiin yhteistä kuvaa kansantaloustilanteesta.

Esitys oli vientialapainotteinen, mutta myös yksityisen ja julkisen palvelun merkitys Suomen bruttokansantuotteen kasvattajana tuli selvästi esiin.

– Kotimarkkinoita ylläpitää vahva kuluttaja, jolla on tarpeellinen ostovoima.  Siksi voi ja pitää kysyä, että vaikka vienti on Suomen veturi, onko meillä aikaa odottaa, että se vetää? Vai pitäisikö samanaikaisesti pönkittää myös kotimarkkinoita, palveluja ja ostovoimaa? Kaikki kun kuitenkin vaikuttaa kaikkeen. Suomen kilpailukyky ei synny yksin vahvasta viennistä, koska kilpailukyky on monen osan summa, Niemi-Laine toteaa blogissaan.

Hän painottaa julkisen sektorin merkitystä viennin edistämisessä ja menestymisessä.

– Lisäksi julkinen sektori turvaa yrittämistä, omistamista ja vientiä riippumattoman oikeusjärjestelmän ja poliisitoiminnan kautta.

Vaikeina hetkinä paras tulos on aina saavutettu yhdessä sopimalla, ei sanelemalla.

Kokonaisuus ansaitsee Niemi-Laineen mielestä tuekseen kaikkien toimialojen yhteisesti sopiman Suomen mallin, jossa suomalaiset arvot yhdenvertaisuus, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo toteutuvat.

JHL pitää tärkeänä, että palkkaraamiin saadaan tasa-arvon elementtejä.

– Niillä pidetään huoli siitä, ettei eri toimialojen välillä synny suurta eriytymistä palkoissa. Palkkaerojen betonointi tai revähtäminen ei pitkässä juoksussa ratkaise viennin haasteita. Sen sijaan ne voivat vaurioittaa kotimarkkinoita.

– Tasa-arvoisenakaan palkkaraami ei yksin riitä selättämään Suomen ongelmia. Tärkeää on, että maan hallitus lähtee tukemaan Suomen mallia ja tuo siihen mukaan elementin, jolla tuetaan tasaisempaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntakehitystä.

JHL:n puheenjohtajan mukaan nyt tarvitaan yhteiskuntasopimusta, jossa luodaan yhteiset askeleet työelämän, talouden, tulonjaon ja sosiaalipolitiikan kehittämiseen.

– Uskon, että hallituksella on tahtoa yhteiseen sopimiseen jo työllisyyden edistämisen vuoksi. Vaikeina hetkinä paras tulos on aina saavutettu yhdessä sopimalla, ei sanelemalla, Niemi-Laine kirjoittaa.

Tällaista palkkamallia Suomeen kaavaillaan — tavoite sama kuin Ruotsissa

Kuva: Getty Images

Suomen uutta palkkamallia ruodittiin tänään ensimmäistä kertaa laajalla kokoonpanolla. Tähän mennessä vientiteollisuuden työnantaja- ja palkansaajaliitot ovat neuvotelleet uudesta palkkamallista keskenään.

Tänään vientiliitot järjestivät laajan keskustelutilaisuuden, johon osallistui noin 40 työmarkkinavaikuttajaa. Mukana olivat myös palvelualat ja julkinen sektori sekä keskusjärjestöjen edustus.

Tapaamisessa esiteltiin vientiliittojen ajatuksia ja keskusteltiin yhdessä työmarkkinajärjestelmän kehittämisestä.

Uuden palkkamallin keskeinen ajatus on, että vientiliitot neuvottelevat työehtosopimuskierroksen alussa päänavauksen ja sopivat yhdessä sopimuksiinsa tehtävien muutosten kustannusvaikutuksesta. Sen jälkeen omista työehtosopimuksistaan neuvottelevat julkinen sektori ja palvelualat eivät saisi ylittää kustannustasoa.

Neuvottelujen pohjana olisi yhteinen, Suomen Pankin julkaisema kuva talouden tilasta ja kehityksestä.

Vientiliittojen luonnostelema työmarkkinamalli ei ole kopio Ruotsissa käytössä olevasta niin sanotusta teollisuussopimuksesta, mutta tavoite on kuitenkin sama.

Vientiliitot kertovat käyneensä tiiviitä neuvotteluja työmarkkinamallista, ja liittojen ajatuksista on keskusteltu kunkin keskusjärjestön sisällä.

Eri arvioiden mukaan Suomen mallista pitäisi päästä sopuun lähikuukausina, sillä sen jälkeen liitot keskittyvät syksyn liittokierrokseen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Asfalttikartellikiista: hovioikeuden päätös jää voimaan

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Lemminkäinen ja valtio ovat sopineet asfalttikartellin vahingonkorvauskiistan, kertoo Lemminkäinen tiedotteessaan. Osapuolet peruvat korkeimpaan oikeuteen jättämänsä valituslupahakemuksen ja valituksen, joten Helsingin hovioikeuden antama päätös on lainvoimainen.

Sovinnon taustalla on osapuolten halu päättää pitkä oikeudenkäynti ja välttää lisäkustannukset.

Hovioikeus tuomitsi kartelliin osallistuneet yhtiöt lokakuussa maksamaan ylihintaisesta asfaltista yhteensä noin 35 miljoonan euron korvaukset kunnille ja valtiolle. Lemminkäisen osuus summasta on noin 20 miljoonaa euroa.

Tekikö Ruotsi viisaasti hylätessään euron? Paavo Lipponen sivaltaa: ”On naurussa ­pitelemistä”

Kuva: Kari Hulkko

Paavo Lipposen mukaan Helsingin Sanomat esitteli taannoisen ekonomisteille suunnatun eurokyselyn (30.12.) harhaanjohtavasti.

”Enemmistö ekonomisteista (15) ei ottanut kantaa, onko eurosta ollut enemmän haittaa kuin hyötyä, vaan problematisoi ­asian. Lopuista yhdeksän mielestä haittaa oli enemmän, neljän mielestä nettohyötyä. Kuitenkin HS otsikoi ekonomistien tyrmänneen euron.”

Entinen pääministeri Lipponen kirjoittaa HS:n mielipidesivuilla.

”Tältä pohjalta, lehden luotua oman totuutensa, järjestettiin lukijaäänestys. Samaan post faktaan nojaten asiaa kommentoi pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio (HS Merkintöjä 11.1.).”

Lipposen mukaan eurossa ei ole vika, jos asioita ei osata hoitaa.

”Ruotsi on elänyt niin kuin eurossa pitää, Suomi ei. Kilpailukyky menetettiin, kun porvarijohtoinen politiikka sotki työmarkkinat. Kun porvarit ovat johtaneet maata nyt 14 vuotta ja niin on mennyt kuin on mennyt, toivoisi, että Juha Sipilän (kesk) hallitus muodostaisi poikkeuksen. Kiky-sopimuksella onkin korjattu hintakilpailukykyä. Nousu on mahdollinen.”

Lipponen arvioi, ettei euron hyötyjä tai haittoja voi mitata vain taloudellisin perustein.

”Kun Göran Perssonin hallitus ajoi Ruotsin Emu-jäsenyyttä, se perustui varmasti ­kokonaisharkintaan. Niin tehtiin meilläkin. On naurussa ­pitelemistä, kun toitotetaan, kuinka Ruotsi teki viisaan ratkaisun, kun päätti kansanäänestyksen perusteella olla menemättä euroon. Tänäkin päivänä Göran Persson puhuu voimakkaasti Ruotsin euro-jäsenyyden puolesta.”

Lipponen sanoo, että jälkiviisastelun sijaan tulisi keskittyä keskustelemaan siitä, mitä euro-yhteistyölle pitäisi tehdä tästä eteenpäin. Suomella on edessä tiukkojen valintojen aika Euroopan unionissa, hän kirjoittaa.

AVAINSANAT

”Minulla alkaa nyt olla mitta täynnä – pienpanimopioneeri hermostui ainaisista mätkyistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Tulli on antanut mätkyjä 5–6 pienpanimolle kolmen vuoden ajalta riippumattomuuden puutteen vuoksi, kertoo Lammin Sahdin toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen STT:lle. Kääriäisen mukaan ainakin Lammin Sahdin ja Rakuuna Oluen mätkyt ovat olleet noin kymmenen prosenttia kolmen vuoden liikevaihdosta.

Esimerkiksi Lammin Sahdin liikevaihto on ollut toissa vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa

– Emme tee sellaisia tuloksia, millä noita maksetaan. En usko, että yrityksiä menee nurin, mutta tulossa on pitkiä maksuaikoja. En tiedä, onko tässä mitään järkeä. Minulla alkaa nyt olla mitta täynnä, Kääriäinen sanoo.

Kääriäisen mukaan Tullin hampaissa ovat hänen ristikytköksensä eri yrityksissä. Hän omistaa Lammin sahdista noin 40 prosenttia ja Rakuuna Oluesta eli Bryggeri Helsingistä 7 prosenttia. Lisäksi Lammin sahti omistaa Bryggeri Helsingistä hieman yli 12 prosenttia. Vuosina 2003–2013 Kääriäinen toimi Turun Panimoliiton hallituksen puheenjohtajana.

Emme tee sellaisia tuloksia, millä noita maksetaan.

Kääriäinen kertoo, että Tullin ja verottajan näkemyksen mukaan muun muassa hänen kytköksensä vaarantavat pienpanimojen riippumattomuuden. Lain mukaan panimo on oikeutettu veronalennukseen, jos olut on tuotettu oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomasti muista saman toimialan yrityksistä. Lisäksi panimo saa tuottaa olutta enintään 15 miljoonaa ja ennen toissa vuotta 10 miljoonaa litraa vuodessa.

Lain mukaan riippumattomat panimot ovat oikeutettuja 10–50 prosentin valmisteveron huojennukseen. Asiaa hoitaa tällä hetkellä verottaja.

Ylitarkastaja Seppo Raitolahti Verohallinnosta ei halua käsitellä yksittäistapauksia, mutta suostuu kommentoimaan alan tilannetta yleisesti. Hänen mukaansa osa pienpanimoväestä on hakenut liian harvoin tekemisiinsä ennakkoratkaisuja, vaikka osa väestä on näin tehnyt ahkerastikin. Ennakkoratkaisulla yritys voi selvittää, kuinka viranomainen suhtautuu päätökseen.

– Kyllä tässä on pikemminkin käynyt niin päin, että pienpanimoala on hakenut synergiaetuja ankarasti kilpaillulla alalla. Siellä ei olla ehkä mietitty kaikkia asioita loppuun asti, Raitolahti kommenoi.

Lakiin ei voi hänen mukaansa kirjata tarkasti kaikkia mahdollisia yksittäistapauksia riippuvuudesta tai riippumattomuudesta, minkä vuoksi tulkinnanvaraisuutta jää aina. Hän ei pidä mielekkäänä ajatusta, että esimerkiksi tietyt omistusprosentit määrittelisivät riippuvuuden.

Jälkiverotusta puolestaan on hänen mukaansa ollut niin kauan kuin on ollut verotustakin.

– Harva yksityishenkilö tai yritys on niin rikas, että pankkitilillä olisi rahaa mahdollisten jälkiverotusten varalle. Mätkyt kirpaisevat aina, Raitolahti sanoo.

STT–MIKKO GUSTAFSSON