Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Päätoimittajalta

Päivi Nerg ei ole nimityskohun keskellä ensimmäistä kertaa – näin hänen valintaansa ryöpytettiin vuonna 2012

Päätoimittajalta

Rane Aunimo

Demokraatin toimituspäällikkö.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkönimitys vedettiin jälleen pois Valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta. Uusimmasta käänteestä ilmoitti valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) Twitterissä vappuaattona. Hän kertoi keskustelleensa nimityksen esittelijän kanssa ja päätyneensä vetämään nimityksen listoilta. Kulmuni sanoi nyt haluavansa antaa perustuslakivaliokunnalle sen tarvitseman ajan tiedonsaantiasian käsittelyyn.

Rane Aunimo

Demokraatti

Kulmunin ehdokas kansliapäälliköksi on valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg. Edellisessä Valtioneuvoston yleisistunnossa kehitysyhteistyö ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) pyysi asian pöydälle.

Demokraatti uutisoi eilen, kuinka hallinto- ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijat empivät valtiovarainministeriön kansliapäällikköprosessin pikaista jatkamista. Syynä spekuloinnille on se, että eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti käsitellä laajasti eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista.

Tähän ratkaisuun kytkeytyy joiltain osin myös Nerg, vaikka perustuslakivaliokunnan jäsen ja keskustan valiokuntavastaava Markus Lohi sanoikin eilen Demokraatille, ettei ainakaan hän yhdistä lainkaan kansliapäällikkönimitystä ja perustuslakivaliokunnan selvitystä. Hän sanoi jopa Nergin julkisesta kohtelusta, että “Kyllähän tämä näyttää yhtä virkamiestä kohtaan jonkinlaiselta maalittamiselta”. Keskustan Suomenmaa arveli puolestaan pääkirjoituksessaan aiemmin viikolla, että “kansliapäällikkönimityksen jarrutusta voi jo pitää suoranaisena kiusantekona, jonka kohteena on valtiovarainministeri Katri Kulmuni”.

Kaiken taustalla ovat tapahtumat vuosi sitten. Tuolloin ministeriöt valmistelivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistusta. Tuolloin eduskunnassa syntyi käsitys, että valtiovarainministeriö ei toimittanut sinne kaikkia tietoja, joita eduskunta tarvitsi.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen totesi kuitenkin ratkaisussaan, että valtiovarainministeriön virkamiehet eivät jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. He eivät hänen mukaansa rikkoneet velvollisuuksiaan, kun he jättivät viime hallituskauden lopussa toimittamatta eduskunnalle tietoja yhteensä 210 miljoonan euron puutteista laskelmissaan.

Ratkaisussaan Puumalainen totesi kuitenkin myös, ettei voi kuitenkaan hyväksyä sitä ministeriön käsitystä, että hallituksen esityksen valmistelijat voisivat ennakoida asioiden käsittelyn etenemistä eduskunnassa ja mukauttaa toimiansa tämän käsityksensä mukaisesti. Nerg on kiistänyt jyrkästi, että virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti jättäneet asioita kertomatta eduskunnalle.

Lisää aiheesta

Nergin nimityksen esittelijänä valtioneuvostossa on valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen. Majanen sanoi tänään Demokraatille, ettei vielä viime viikolla tiedossa ollut sellaista, joka olisi estänyt nimityksen eteenpäin viemisen. Nyt tilanne on kuitenkin Majasen mukaan muuttunut, sillä perustuslakivaliokunnan tuoreesta pöytäkirjasta on luettavissa, että eduskunnan tiedonsaantioikeutta yleisesti selvitettäväksi nousee myös mainittu apulaisoikeuskanslerin päätös.

Nimityksen vetäminen pois listalta on Majasen mukaan hänen ja valtiovarainministeriön oma arvio.

Nerg valittiin Vuoden johtajaksi vuonna 2016.

62-vuotias Päivi Nerg ei ole nimityskohussakaan ensimmäistä kertaa. Syyskuussa 2012 valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana työskennellyt Nerg valittiin sisäministeriön kansliapäälliköksi tuolloisen sisäministerin Päivi Räsäsen (kd.) esityksestä. Syntyi kriittisiä puheita, koska Nerg oli ollut kristillisdemokraattien ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2007 ja yltänyt varasijalle.

Esimerkiksi maakuntalehti Karjalaisen pääkirjoituksessa muistutettiin, että muista ehdokkaista muun muassa EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin pääjohtaja Ilkka Laitisella on mittava kokemus sisäministeriön hallinnonalaan kuuluvista sisäiseen turvallisuuteen tai maahanmuuttoon liittyvistä asioista, kun taas Nergilla tätä kokemusta ei ole lainkaan.

“Nergin nimitys on siinä määrin tyylipuhdas poliittinen virkanimitys, että se suorastaan hapattaa kansalaisten käsitystä poliittisten päättäjiemme moraalista. Räsäsen kömpelö hurskastelu vain vahvistaa tätä mielikuvaa”, Karjalainen ryöpytti.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkönimityksen yhteydessä on puolestaan tuotu esiin Nergin keskustayhteydet, maalaisliittolainen isoisä, entinen ministeri Vihtori Vesterinen ja hänen setänsä Paavo Vesterinen, keskustan entinen kansanedustaja.

Nergin lisäksi kansliapäälliköksi ovat hakeneet Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Leena Mörttinen, valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

Taas arvostelua on herättänyt Nergin ansiolistan arvioidut puutteet muiden hakijoiden rinnalla. Hakijoista Kajanoja, Mörttinen, Sovala ja Vartiainen ovat nimittäin kansantaloustieteestä väitelleitä valtiotieteiden tohtoreita. Nerg on puolestaan paperilla maatalous- ja metsätieteiden maisteri, jonka pro gradu -työn otsikkona on “Utarerakenteen ja lypsettävyyden vaikutus utareterveyteen”.

Nimitysmuistiossa Nergin valintaa perustellaan sillä, että hän nousee esille tehtävän edellyttämän monipuolisen kokemuksen ja käytännössä osoitetun johtamistaidon ja -kokemuksen näkökulmasta. Nerg onkin hakijoista ainoa, joka on työskennellyt aikaisemmin kansliapäällikkönä. Tätä kokemusta Nergillä ei siis olisi, ellei Räsänen olisi tehnyt aiempaa poliittista virkanimitystä.

”Vaikka Nergin perehtyneisyyden talouspolitiikkaan liittyvistä kysymyksissä voidaan arvioida olevan muita kärkihakijoita kapea-alaisempaa, on hänen erityisenä vahvuutenaan laaja-alainen ja monipuolinen kokemus hallintopolitiikasta ja vaativista johtamistehtävistä”, muistiossa kuvaillaan.

Oma lukunsa on sekin, että juuri Nergin viestintää on myös arvostettu useilla viestintäalan palkinnoilla. Viestinnän ammattilaisten järjestö ProCom valitsi Nergin Vuoden johtajaksi vuonna 2016.

Nykyiseen tehtäväänsä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi Nerg valittiin Sipilän hallituksen aikana vuonna 2017.

Nyt kansliapäällikkö-nimitykseen tuli uusi hengähdystauko. Kävi asiassa lopulta kuinka vain, jo nyt on selvää, että tästäkään nimityksestä ei selvitty tahroitta. Ratkaisua, suuntaan tai toiseen, sopii kuitenkin odottaa kevään istuntokauden aikana.

Päivi Nerg ei halunnut tänään kommentoida nimitysasiaa Demokraatille.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE