Päivi Söderholm matkusti Pohjois-Amerikan Luoteisväylän läpi vain 24 vuorokaudessa: ”Kaikkeen ei voi edes varautua”

Kuva: Jani Laukkanen

Diplomimerikapteeni Päivi Söderholm oli monitoimijäänmurtaja MSV Nordicalla sen matkatessa Pohjois-Amerikan Luoteisväylän läpi viime heinäkuussa 24 vuorokaudessa. Nopeammin kuin kukaan.

Nelisenkymmenen hengen ryhmä lähti Kanadan Vancouverista määränpäänään Grönlannin Nuuk. Kyseessä oli Suomi 100-, ja Kanada 150-vuotisjuhlamatka Arctic 100 Expedition.

– En ole ollut aiemmin näin pitkällä merimatkalla ilman pysähdystä satamassa.

Luoteisväylällä malvan värinen jää lumosi. Jäälautat, vapaa vesi ja sohjo vaihtelivat. Mursuja ja hylkeitä uiskenteli paljon. Merellä oli oma päivärytminsä. Aika kului eri asiantuntijoiden luennoilla, keskusteluissa, kirjastossa ja kuntosalilla.

– Aamulla menin komentosillalle katsomaan, mitä yön aikana oli tapahtunut.

Eniten aikaa meni eläinten ja maisemien tarkkailuun. Mielessä pyöri samantien ajatus isosta valaasta uiskentelemassa laivan vieressä, jos menisi hyttiin.

Näimme, miten toisella puolella salmea päivä vaihtui jo perjantaista lauantaiksi.

Yksi hetki on noussut Söderholmin matkamuistoissa maagisuudessaan ylitse muiden.

Beringinsalmessa kulkee päivämääräraja; kellonaika on sama, mutta päivä on eri. Aurinko nousi ja laski kummassakin maassa samaan aikaan.

– Olimme Alaskan puolella puolenyön aikoihin. Meillä päivä vaihtui torstaista perjantaiksi. Näimme, miten toisella puolella salmea päivä vaihtui jo perjantaista lauantaiksi.

Inuiitti-opiskelijat kertoivat omasta kulttuuristaan. Söderholm törmäsi ristiriitaan. Hänestä meillä julkaistu tieto on liian yksipuolista.

– Alkuperäisasukkailla on paljon alkoholi- ja huumeongelmia. Ympäristö on aika ankea, jossa pitäisi asua. Kun heille saisi edes jotain toimintaa, jolla elintasoa voisi nostaa.

Myös matkailu alueelle on kasvamassa. Söderholm uskoo hyvin suunniteltuun, hoidettuun ja järjestettyyn matkailuun. Silloin siitä voi olla alkuperäisväestöllekin hyötyä. Hän näkee kuitenkin matkailuun liittyvät riskit, jos Luoteisväylälle pääsee mellastamaan monenkirjavia toimijoita.

– Luonto on hyvin haavoittuva. Olosuhteet voivat muuttua helposti, ja monivuotista jäätä voi kasautua.

Söderholm kävi seitsemän vuotta sitten Ugandassa katsomassa gorilloja viidakossa. Osa pääsymaksusta meni alueen luonnonsuojeluun. Siinä oli hänestä hyvä esimerkki siitä, miten matkailu ja luonto voivat kulkea käsi kädessä.

– Kaikista matkoista jää jälki. Se kaikki on minussa mukana sisälläni.

Asiat pitää ottaa vastaan silloin, kun ne tulevat.

Kun sattuu onnettomuus, se on usein monen asian summa. Tilanteet tulevat nopeasti ja silloin on tehtävä samantien päätökset. Söderholm oli pienten lasten kanssa kotona, kun hän kuuli Estonian uppoamisesta 1994.

Hänen jo edesmennyt merikapteenimiehensä oli samaan aikaan työvuorossa Itämerellä. Oli lähellä, ettei mies ollut mukana pelastamassa meren varaan joutuneita. Heidän laivansa oli kuitenkin sen verran kaukana, ettei heidän tarvinnut lähteä. Se oli muistutus siitä, mitä kaikkea merellä voi tapahtua.

Finnpolaris-rahtialus upposi vuonna 1991 Grönlannin länsipuolelle neljänsadan metrin syvyyteen. Koko miehistö saatiin pelastettua. Söderholm oli työskennellyt aiemmin siellä.

– Olen sanonut, että siellä se Finnpolaris makailee Titanicin ”vieressä”.

Huolehtiminen saati pelkääminen ei ole Söderholmin juttu; niihin menee vain turhaa energiaa. Vaikka olisi teoriaopinnoissa miten hyvä, se ei takaa taitoja merellä varsinkaan poikkeustilanteissa.

– Kaikkeen ei voi edes varautua. Siihen ei edes ihmisen mielikuvitus riitä. Asiat pitää ottaa vastaan silloin, kun ne tulevat.

Lue koko laaja Päivi Söderholmin haastattelu 12. lokakuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Journalistiliitto linjaa: Rikostutkinta toimittajiin ulotettuna on arveluttavaa

Kuva: Jari Soini

– Kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista, Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho linjaa Helsingin Sanomien kohu-uutista sotilastiedustelusta.

Hän toteaa tapahtumien ketjusta, että poliisin tekemä, toimittajan kotiin kohdistunut kotietsintä ei vaikuta eikä saa vaikuttaa millään tavalla journalistisen työn tekemiseen.

– Kotietsinnällä etsitään rikoksen tekijää eli sitä, joka on vuotanut lehdelle salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Poliisi yrittää näin murtaa lähdesuojan.

Journalistiliiton mukaan asiaan liittyvä rikostutkinta artikkelin kirjoittaneisiin toimittajiin ulotettuna on arveluttava sananvapauden ja yhteiskunnan avoimuuden näkökulmasta.

Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi.

Aho korostaa, että laki turvaa yhteiskunnallisesti olennaisen tiedon julkitulon. Toimittajalla on lain mukaan oikeus suojata lähteitään ja olla paljastamatta vuotajia. Hän painottaa, että yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkistaminen on toimittajan ammatillinen velvollisuus.

Helsingin Sanomien artikkeli liittyy eduskuntaan tulossa olevaan esitykseen uudesta tiedustelulaista, jolla lisätään viranomaisten mahdollisuuksia tehdä siviili- ja sotilastiedustelua.

– Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi, Aho huomauttaa.

– Suomi tarvitsee nämä lait, mutta niiden sisältö on arvioitava tarkkaan, koska ne puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin ja muun muassa journalistien mahdollisuuksiin tehdä työtään.

Aho pitää harmillisena sitä, että asian ydin jäi Helsingin Sanomien artikkelissa salaisten asiakirjatietojen julkistamisen varjoon, minkä myös lehden vastaava päätoimittaja 17. joulukuuta julkaisemassaan avoimessa kirjeessä toteaa.

Kotietsintä HS:n toimittajan kotiin nousi otsikoihin myös Venäjällä

Kuva: Lehtikuva

Venäläismedia on jatkanut Suomen tiedustelu-uutisoinnin seuraamista. Venäjällä useat tiedotusvälineet ovat raportoineet Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin eilen tehdystä etsinnästä.

Esimerkiksi valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti on huomioinut Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen kommentin kotietsinnän poikkeuksellisuudesta.
Aihepiiri oli laajalti esillä venäläismediassa jo viikonloppuna. Esimerkiksi uutistoimisto Tass siteerasi silloin mediatietoja, joiden mukaan Puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa oltiin ”kiinnostuneita kaikesta, mikä oli kytköksissä Venäjään”.

STT

 

KRP lisäsi HS-uutisointiin uuden rikosnimikkeen: virkasalaisuuden rikkominen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen, keskusrikospoliisi tiedottaa.

Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta.

Poliisi teki erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon eilen. Esitutkinta määrättiin KRP:n mukaan, koska poliisilla oli syytä epäillä, että rakennuksen kellarissa oli aiemmin iltapäivällä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

 

Tipaton tammikuu lähestyy uhkaavasti – ”Sitä pitävät ne, jotka eivät sitä tarvitse”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

EHYT ry:n TNS Gallupilla* teettämästä kyselystä selviää, että Tipaton tammikuu houkuttaa varsinkin kohtuukäyttäjiä. Haastattelututkimuksessa niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 24 prosenttia oli viettänyt tipatonta. 2-4 kertaa kuukaudessa juovista tipatonta vietti 8 prosenttia.

Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä henkilöistä kaikkiaan 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun.

– Luku on sama, kuin tammikuussa 2016. Näyttääkin, että tipattoman suosio säilyy vuodesta toiseen, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.

Vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista lopetti kesken, ja kaikkiaan 58 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi vielä helmikuun puolelle.

Terveyteen liittyvät syyt ovat kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta. Monella kyseessä on myös perinne – joka neljäs tipattomalla ollut kertoi kehittäneensä siitä itselleen tradition tai tavan. Tipaton on koko lailla yhtä suosittu miesten ja naisten keskuudessa.

Vuonna 2018 Tipattoman tammikuun teemana on ”vähästä kertyy paljon”. Teeman kautta keskusteluun nostetaan tissuttelu: esimerkiksi lasillinen viiniä päivässä on vuoden aikana jo 52 pullollista viiniä. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipaton-haasteeseen ja seurata keskustelua: #aikapaljon #tipaton

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

 

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 6. – 16.2.2017 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 973 kpl.

Petosrikokset ovat tuplaantuneet 2010-luvulla

Epäillyt petosrikokset ovat tuplaantuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016, selviää rikoksentorjuntaneuvoston rikoksentorjuntakatsauksesta. Erityisesti epäillyt maksuvälinepetokset ja ikääntyneisiin kohdistuneet epäillyt petokset ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa poliisin tietoon tulleiden petosrikosten uhreista oli viime vuonna kuitenkin työikäisiä eli 18–64-vuotiaita.

Neuvoston asettama asiantuntijatyöryhmä arvioi, että suuri osa etenkin lievistä petoksista jää viranomaisilta piiloon.