– Työttömyysturvan niin sanottu aktiivimalli on saatava uusille jengoille, koska tällaisena se luo Suomeen silpputyömarkkinat, joilla vain kaunistetaan tilastoja. Pahimmillaan malli pakottaa työttömän sellaisiin töihin, jotka kasvattavat riskiä pitkittyvään riippuvuuteen työttömyysturvasta, puheenjohtaja Jarkko Eloranta varoitti, kun SAK linjasi kehystavoitteitaan.

Hän huomautti, että tavoitteenahan piti olla luoda uusia pysyviä työpaikkoja, eikä 18 tunnin “työputkia”.

Virallisesti ay-järjestö vaatii aktiivimallin kumoamista, mutta Eloranta myöntää, ettei se taida ihan tähän hätään onnistua. Nyt on hänen mielestään kuitenkin viisainta keskeyttää työttömiin kohdistuvat rangaistukset. Perustelut ovat selkeät:

Ongelmana on myös se, että te-palvelut kaipaavat lisää käsiä pystyäkseen auttamaan työttömiä. Lisäksi osalla työttömistä on SAK:n puheenjohtajan mukaan mahdoton välttää työttömyysturvan leikkaus esimerkiksi alueellisista ja ammatillista syistä.

– Työtön ei voi mennä palveluihin jokaisen kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana. Mitä työtön tekee, jos se on hänen ainoa vaihtoehtonsa?

SAK vaatii, että niin sanotun aktiivimalli 2:n valmistelusta on luovuttava. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi ymmärtää torstain kyselytunnilla, että siinä on niin paljon ongelmia, ettei se ainakaan riiheen tule.

– Radiohiljaisuus on ollut päällä. Monia asioita lykätään nyt eteenpäin, Eloranta tokaisi.

SAK on rakentanut vaihtoehtoisen oman kannustavan työllistymismallinsa, joka lieventää nykyisiä rangaistuksia reilusti eikä kyykytä työtöntä karensseilla.

– Työttömien elämää ei pitäisi tehdä yhtään monimutkaisemmaksi. Jo ennen aktiivimalleja työttömällä oli useita karensseja, jotka voivat jättää työttömän vaille toimeentuloa jopa 15–60 päiväksi pienen rikkeen vuoksi, Eloranta korosti.

SAK:n mallissa työtön tapaa työvoimaviranomaisen kasvotusten heti työttömyyden alussa ja myöhemmin vähintään kolmen kuukauden välin. Yksilöllinen työllistymissuunnitelma tulee kaikille työttömille.

Työvoimapalveluihin SAK laittaisi 50 miljoonaa lisää rahaa riittävän henkilökunnan takaamiseksi.

Opiskelu olisi mahdollista puoli vuotta ilman rajoituksia, kunhan työtön tekee työllistymissuunnitelmassa sovitut asiat, ja on valmis vastaanottamaan työtä.

Kaikki työ pidentää myös ansioturvan kestoa. Palkkatyö taas auttaa vaikeasti työllistyviä ja soviteltu päiväraha on nykyistä yksinkertaisempi.

SAK:n mallissa myös karenssit ovat lyhyitä, ja ne kasvavat, jos rike on toistuva. Ensimmäisestä kerrasta saisi vain varoituksen. Karenssit voi myös välttää, jos työtön korjaa virheen olemalla esimerkiksi töissä tai koulutuksessa.

Malli vaikuttaa kovin samanoloiselta kuin Tanskassa tai Ruotsissa, mutta sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen kiistää, että ne olisivat yksi yhteen.

– Tanskassa satsataan henkilökohtaiseen palveluun ja tapaamiseen, ja se on myös meidän mallissamme iso asia. Ruotsissa taas karensseissa on jo varoitusmenettely käytössä. Meillä räpsähtää heti karenssi, joka on keskimäärin 30–60 päivää. Haemme inhimillisyyttä: varoitus ensin ja voi korjata omaa toimintaansa, Väänänen listaa asioita, joista halutaan ottaa mallia muista Pohjoismaista.

Työelämän silputtamisen ja työttömien rankaisemisen sijaan SAK toivoo hallituksen sijoittavan kestävään työllistymiseen ja osaamiseen. Osaaminen on toinen järjestön suuri teema kehysriihen eväiksi.

– Suomessa on OECD:n arvion mukaan noin 600 000 aikuista, joilla on heikot luku-, kirjoitus- tai laskutaidot. SAK:n Perustaitotakuu parantaa erityisesti näiden aikuisten asemaa työmarkkinoilla, Eloranta muistuttaa.

Koulutukseen sijoittamalla Suomi varautuu hänen mukaansa yritysten työvoimatarpeisiin ja vahvistaa talouskasvua.

SAK:lla on pitkä lista muitakin keinoja talouskasvun tukemiseksi. Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta toivoo, että kehysriihessä tartuttaisiin ainakin kahteen järjestön esille tuomaan asiaan.

– Suomi tarvitsee 12-vuotisen liikenneinvestointiohjelman, joka antaisi yrityksille varmuutta tehdä omia investointipäätöksiään. On surullista, jos hallitus ei nyt tartu toimeen.

Lisäksi toiveena on, että hallitus nostaisi listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osinkoveroa, jolla voisi paikata innovaatiotukien ammottavaa aukkoa.

Eloranta myöntää, että SAK:n lista kehysriiheen on laaja, ja hiekka tiimalasissa on tältä hallitukselta loppumassa. Hänen mukaansa asiat kantavat myös seuraavan hallituksen ohjelmaan.