Pakkolakiesitys tuohduttaa Tehyssä – leikkaisi 10 prosenttia hoitohenkilökunnan palkoista

Kuva: Kari Hulkko
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo ennustaa kaoottista työmarkkinasyksyä pakkolakien myötä.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn jäsenet ovat erittäin tuohtuneita hallituksen pakkolakiesityksestä, ammattiliiton tiedotteessa todetaan. Toteutuessaan hallituksen esitys leikkaisi jopa 10 prosenttia koulutetun hoitohenkilökunnan palkoista.

– Tehyläiset karsastavat erityisesti lomaoikeuksiin kajoamista, koska ne ovat aikanaan neuvottelukierroksilla korvanneet osittain palkankorotuksia. Lomia tarvitaan myös palautumiseen raskaasta työstä ja tukemaan henkilöstön jaksamista työuran loppuun, kannanotossa linjataan.

Tehyn hallitus ei hyväksy pakkolakiesityksiä, jotka toteutuessaan heikentäisivät palkkojen ja ostovoiman lisäksi alan vetovoimaisuutta ja kohtelisivat erittäin epäoikeudenmukaisesti naisvaltaista alaa.

Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo muistuttaa asiantuntijoiden yksi toisensa jälkeen tyrmänneen pakkolakien taloudelliset hyödyt.

Myös lakiesitysten perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisuutta on epäilty, Vesivalo huomauttaa.

Pakkolait ovat Tehyn mukaan johtamassa kaoottiseen työmarkkinasyksyyn. 

– Pattitilanne on pystyttävä purkamaan neuvotteluteitse. Se edellyttää eri osapuolilta jonkinlaista vastaantuloa ja hallitukselta viisautta vetäytyä pakkolakien eteenpäin viemisestä. Suomi ei tule pärjäämään riitelemällä ja vastakkainasettelulla, Vesivalo luonnehtii.

Tehy muistuttaa myös sote-uudistuksen maaliin viemisen tärkeydestä. Uudistus ei saa liiton mukaan vaarantua pakkolakien takia tai monimutkaisten aluehallintouudistuksen koukeroissa. 

– Pitkään suunnitellut rakenneuudistukset ovat välttämättömiä, jotta saadaan lisää vakautta ja ennustettavuutta julkiseen talouteen, Tehy linjaa.

ABL: Maarit Feldt-Ranta joutui natsien uhkailemaksi ja ivaamaksi eduskuntatalon edessä – ”En anna pelotella itseäni”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) joutui uusnatsien uhkailujen kohteeksi eduskuntatalon liepeillä.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) joutui äskettäin Pohjoismaisen vastarintaliikkeen eli uusnatsien pilkanteon ja uhkailujen kohteeksi maamme arvokkaimmalla paikalla eduskuntatalon edessä, kirjoittaa ruotsinkielisten demareitten lehti Arbetarbladet.

Samat Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVR) uusnatsit kiertelevät lehden mukaan eri Pohjoismaissa järjestelemässä mielenosoituksia, jotta näyttäisi kuin heitä olisi enemmän. Syyskuussa he riehuivat Göteborgissa. Tällä kertaa uusnatsit osuivat mielenosoitukseensa eduskuntatalon liepeille, Pikkuparlamentin edustalle.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta sattui juuri kävelemään mielenosoituspaikan ohi, kun natsit aloittivat huutelun ja pilkanteon. He tunnistivat kansanedustajan. Natsit huutelivat tapansa mukaan lauseita, jotka eivät kestä julkaisua.

– En aio toistaa, mitä he sanoivat, mutta se oli pelottavaa ja epätodellista. Mutta se tapahtui silti. He kiroilivat ja käyttäytyivät huonosti julkisella paikalla, sanoo Feldt-Ranta Arbetarbladetille.

Helsingin päärautatieaseman Elielinaukiolla potkaistiin taannoin kuoliaaksi nuori mies, joka oli kulkenut liikkeen mielenosoituspaikan ohi. Myös siellä kuultiin uhkailuja ennen kohtalokasta tapahtumaa.

Feldt-Rannan mielestä on pelottavaa, että PVR oli juuri aiemmin samalla viikolla postittanut julistuksensa koko eduskunnalle. Nyt he huutelivat kansanedustajalle törkeyksiä tämän sukunimellä.

Aiemmin PVR on esittänyt henkilöönkäyviä uhkauksia mielenosoituksissaan esittämällä plakaateissaan kasvoja, joiden yli on kirjoitettu ”petturi”.

– Se on pelottavaa, mutten anna pelotella itseäni. Päinvastoin. Ajattelen työskenteleväni entistä kovemmin, sanoo Feldt-Ranta.

Uusnatsien toiminta on vilkastunut Suomessa lokakuussa. Ensi viikolla Pirkanmaan käräjäoikeus antaa Tampereella tuomion, julistetaanko koko liike kielletyksi. Toiminnan vilkastumisen ABL arvelee johtuvan juuri tästä syystä.

 

 

 

 

Joko loppuu palkkojen dumppaus? – ”Työntekijöiden oikeudet Euroopassa voittivat eilen”

Kuva: Jari Soini

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on tyytyväinen Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunnan päätökseen, jolla suojellaan samapalkkaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla.

Valiokunta äänesti maanantaina illansuussa niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden direktiivistä. Direktiivi käsittelee muissa EU-maissa työskentelevien työntekijöiden oikeuksia.

– Työtä pitää saada tehdä vapaasti toisessa EU-maassa, mutta palkkadumppauksesta tulee päästä eroon, Kumpula-Natri linjaa.

Parlamentin kannassa asetetaan ensimmäistä kertaa työntekijöiden oikeudet sisämarkkinaoikeuksien kanssa samalle viivalle. Kumpula-Natrin mukaan tätä kannattaa seurata läpi neuvottelujen, sillä tähän oikeusperustaan on työntekijän oikeuksien puolustaminen monta kertaa kompastunut.

– Äänestystulos on suuri voitto sen puolesta, että samasta työstä maksettaisiin sama palkka samassa maassa. Työntekijöiden oikeudet ympäri Eurooppaa voittivat eilen.

Joidenkin mielestä kuljetusalalle ei tarvita mitään sääntöjä.

Nyt hyväksytyn kannan mukaan lähetetty työntekijä on oikeutettu samoihin etuihin, kuten lomiin ja bonuksiin, kuin paikallisesti palkattu.

– Erityisesti matka-, majoitus- ja ruokailukulujen saaminen osaksi direktiiviä on suuri edistysaskel monille lähetetyille työntekijöille. Osa jäsenmaista yrittää toden teolla estää tätä. Tiedossa on todella tiukat neuvottelut, Kumpula-Natri arvioi.

Hän on tyytyväinen, että myös kuljetusalan tilanteeseen päästään puuttumaan.

– Joidenkin mielestä kuljetusalalle ei tarvita mitään sääntöjä. Voittanut kanta kuitenkin edellyttää, että myös kuljetusalan työntekijät saavat vastaavat oikeudet kuin muilla aloilla, hän sanoo.

Parlamentin työllisyysvaliokunnan kanta etenee seuraavaksi parlamentin täysistuntoon, jossa päätetään neuvottelumandaatista parlamentin, neuvoston ja komission välisiin neuvotteluihin. Näiden neuvottelujen pohjalta hyväksytään lopullinen direktiivi.

Valtakunnansyyttäjä myöntää virkavelvollisuuden rikkomisen – muttei tahallisena

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen myöntää tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen vuosina 2012–2015. Häntä syytetään korkeimmassa oikeudessa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, minkä Nissinen kiistää.

Syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri vaatii Nissiselle vähintään 60 päiväsakkoa virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käsittely alkoi korkeimmassa oikeudessa.

Maan ylimmän syyttäjäviranomaisen epäillään olleen esteellinen, kun hän osallistui syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin.

Virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetyn Nissisen veli oli hallituksen puheenjohtajana yhtiössä, jolta hankittiin johtamiskoulutusta syyttäjille.

Laki määrää, että syyte valtakunnansyyttäjää vastaan käsitellään korkeimmassa oikeudessa ensimmäisenä asteena.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän vt. kunnanjohtaja jäi sairauslomalle – anoo vuosilomaa ja virkavapaata

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO
Kittilän kunnan vaakuna kunnantalon seinässä.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän virkaa tekevä kunnanjohtaja Timo Kurula (kesk.) on jäänyt sairauslomalle. Lisäksi Kurula anoo vuosilomaa ja virkavapaata loppuvuoden ajaksi. Asiasta kertoo Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas.).

Kurulaa ja useita muita Kittilän kuntapäättäjiä syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lisäksi Kurula ja joukko muita päättäjiä ovat saaneet syytteitä myös muun muassa virka-aseman väärinkäyttämisestä, työsyrjinnästä ja työturvallisuusrikoksesta.

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että syytteen saaneet kuntapäättäjät jättävät luottamustehtävänsä Kittilässä oikeusprosessin ajaksi.

SDP:n painostus tuotti tulosta: Hallitus ei pakota kiinteistöveron nostoon – ”Oppositiosta voi vaikuttaa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus vetäytyi tiistaina kiinteistöverojen pakkokorotuksista, kertoo SDP. Uudenmaan kansanedustaja Timo Harakka (sd.) pitää hallituksen päätöstä tärkeänä Helsingille, Espoolle ja koko Uudenmaan työllisyydelle.

– Oppositiosta voi vaikuttaa, Harakka iloitsee.

Mikäli pakkokorotukset olisi toteutettu hallituksen aikaisemmin kaavailemalla tavalla, Helsinki, Espoo ja 168 muuta kuntaa olisivat joutuneet kiristämään yleistä kiinteistöveroa tuntuvasti. Asuminen pääkaupunkiseudulla olisi kallistunut entisestään, joka puolestaan olisi heikentänyt työllisyyttä ja yrittämisen edellytyksiä.

Hallitus oli vielä tiistaiaamun verojaoston kokouksen alkaessa epätietoinen, pysyykö se pakkokorotustensa takana, Harakka kertoo. Epäselvää oli myös, korotetaanko kuitenkin veron ylärajoja.  Ylärajoilla tarkoitetaan enimmäismäärää, jota kunnat voivat periä.

Vaarallinen esitys torjuttiin, jäljelle jäi vain tarpeeton esitys.

Nyt enimmäismääriä nostetaan, vaikka Suomen kunnat ovat keskimäärin lähes alarajalla. Yksikään kunta ei tarvitse enimmäismäärän korotusta, kun nykyisinkin nostovaraa on yllin kyllin.

– Ylärajan nosto on tarpeeton säädös, jota SDP esitti hylättäväksi norminpurkamisen merkeissä, sosialidemokraattien eduskuntaryhmän verovastaava Harakka toteaa.

– Vaarallinen esitys torjuttiin, jäljelle jäi vain tarpeeton esitys.

Jutun ensimmäiseen lauseeseen on lisätty lähde klo 13:15.