Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että esitetty perusterveydenhuollon malli voi olla ristiriidassa EU:n kilpailuoikeudellisten valtiontukisäännösten kanssa ja asia pitäisi tarkastuttaa EU-komissiolla ennen lakien eduskuntakäsittelyä.

Suomen hallitus ei kuitenkaan taivu, se ei aio komission puoleen kääntyä.

Asiaan liittyvät riskit ovat opposition mukaan nousseet uudelle tasolle EU-tuomioistuimen kumottua komission Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää koskevan ratkaisun, johon Suomen hallitus nimenomaisesti oli nojautunut perustellessaan päätöstään olla tekemättä EU-tarkistusta.

Lisäksi ministeriössä katsotaan, että Slovakian vakuutusperusteinen sote-järjestelmä on erilainen kuin Suomessa. EU-tuomioistuimen ratkaisu ei ministeriön mielestä olisi suoraan sovellettavissa Suomeen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa, että hallitus luo Suomeen ison ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan epävarmuutekijän, jos se ei nyt toimi oikein eli tarkastuta valinnanvapausmallia EU:ssa. Tämän vuoksi oppositiopuolueet ovat yhdessä ottaneet asiaan kantaa.

Rinteen mukaan hallituksen taipumattomuus voi johtaa isoon riskiin siitä, että koko sote-järjestelmän perusteet muuttuvat kansalaisten kannalta huonoon suuuntaan.

– Slovakia-tapaus vahvistaa Suomen Korkeimman hallinto-oikeuden kannan, jonka mukaan EU-arvio kilpailuoikeudesta on nyt tärkeä, Rinne painottaa.

– Jos nyt toimitaan huolimattomasti vastoin kansallista etua, se saattaa romahduttaa tulevaisuudessa meidän sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden. Miksi hallitus on niin kovakorvainen, että ei ole valmis hyväksymään sitä, että EU:n kilpailuoikeus on yksi tärkeä määrittävä tekijä kokonaisuuden rakentamisessa? hän ihmettelee.

Käytännössä EU-komissio ottaisi kantaa siihen, annettaisiinko hallituksen esittämässä valinnanvapaudessa EU:n kieltämää valtiontukea. Tarkemmin kyse olisi ainakin siitä, olisiko sote-palveluja tuottava liikelaitos EU-säännösten vastainen sen vuoksi, ettei se asetu samalle viivalle yksityisten yhtiöiden kanssa. Toisin kuin yhtiöt, liikelaitos ei voisi mennä konkurssiin.

Jos EU näkisi asiassa ongelmia, voisi lopulta käydä niin, että maakuntien liikelaitokset jouduttaisiin yhtiöittämään.

Rinne toteaakin, että asiassa piilee riski, että jo kerran kuopattu pakkoyhtiöittäminen palaakin tätä kautta uudelleen keskusteluun.

Kun Rinteeltä kysyy, voiko EU-tarkistuksen tekemättä jättämisessä olla tämän vuoksi hallituksen suunnalta jopa tarkoituksellisuutta, hän kääntää katseen kokoomukseen.

– Kokoomuksen suuri unelma on ollut päästää meidän sosiaali- ja terveyspalvelut myös erikoissairaanhoidon osalta markkinoille. Sen välineenä ovat olleet pakkoyhtiöt ja palvelusetelit. Taustalla tässä venkoilussa EU-notifikaation suhteen voi olla se, että halutaan jättää ovi auki markkinamallille, Rinne sanoo.

– Tämä voi johtaa siihen, että koko sote-kokonaisuus tulee markkinamallin kohteeksi. Silloin toistakymmentä miljardia euroa tulee yritysten voitontavoittelun piiriin – ja tätä sosialidemokraatit ei hyväksy. SDP:n näkökulmasta täytyy pitää huoli siitä, että hyvä toimiva ja kehittyvä julkinen sektori on sote-palveluissa edelleen meidän palvelurakenteemme keskiössä. Ongelmat pitää korjata, mutta ei pidä rikkoa sitä, mikä on ehjää, Rinne sanoo.