Pakolaisten lehti varoittaa Euroopasta — ”Sosiaalinen media syöttää liian ruusuisia kuvia”

Kuva: James Jeffrey/IPS

Kotimaastaan paennut eritrealainen toimittaja Estifo* julkaisee pääkaupungissa lehteä kohtalotovereilleen. Lehti varoittaa pakolaisia vaaroista, jotka odottavat Libyan kautta Eurooppaan pyrkiviä.

Etiopiassa on yli 700 000 pakolaista, mikä on eniten Afrikassa ja viidenneksi eniten maailmassa. Pakolaiset tulevat pääasiassa Somaliasta, Eritreasta ja Sudanista. Moni pyrkii jatkamaan matkaansa Pohjois-Afrikan kautta Eurooppaan.

Etiopian yli 100 000 eritrealaisen joukossa on paljon mediaväkeä. Committee to Protect Journalists -järjestö luokittelee Eritrean maailman pahimmaksi sensuroijaksi ja toimittajien vangitsemisen kärkimaaksi.

— Lehtemme käsittelee siirtolaisuuden vaaroja ja kertoo Euroopan todellisuudesta, päätoimittaja Estifo kertoo.

Hänen mielestään eritrealaisten kannattaa jäädä Etiopiaan, koska kaikki on siellä tutumpaa ja paluu kotiin käy helpommin, kun tilanne muuttuu.

Emme myyneet omaisuuttamme ennen lähtöä, koska se olisi herättänyt epäilyjä.

Eritreassa tiedonvälityksen tukahduttaminen voimistui syksyllä 2001, jolloin maailman huomio keskittyi Yhdysvalloissa tapahtuneisiin terrori-iskuihin.

— Yksityiset uutiskanavat suljettiin syyskuussa ja joukoittain kollegoja pidätettiin, kertoo Estifo, joka oli hakeutunut tarkoituksella urheilutoimittajaksi välttääkseen pidätyksen.

Myöhemmin hän pestautui tiedottajaksi autiomaassa toimivaan armeijan koulutuskeskukseen. Kuukausipalkka oli 34 euroa ja vuokra 28 euroa. Vuonna 2007 hän onnistui saamaan loman vaimonsa raskauden takia ja perhe päätti piiloutua. Estifo pysytteli kaksi vuotta kotonaan.

Lopulta hän uskaltautui ulos ja ryhtyi vaimonsa kanssa myymään kenkiä. Näin kerättiin vähitellen rahat välittäjälle, joka avusti heidät rajalle.

— Emme myyneet omaisuuttamme ennen lähtöä, koska se olisi herättänyt epäilyjä. Rajalla jouduimme odottamaan päivänkoittoa ennen ilmoittautumista turvapaikanhakijoiksi, koska muuten meidät olisi ammuttu, Estifo muistelee.

Jos teki jotain väärin, paikalle soitettiin poliisi.

Estifon työ- ja kohtalotoveri Beyene* muistaa Eritreasta 40 toimittajan pidätyksen vuonna 2009. Heitä syytettiin tietojen vuotamisesta ulkomaiselle medialle.

— Toimittajalla ei ollut mitään oikeuksia, ei edes valtion television palveluksessa. Jos teki jotain väärin, paikalle soitettiin poliisi, hän kertoo.

Pidätyksiä tehtiin pelottelutarkoituksessa teehuoneessa, johon toimittajat kokoontuivat rentoutumaan. Eritrean johto pelkäsi arabikevään levottomuuksien leviämistä ja peruutti vuonna 2011 suunnitelmat internetin tuomisesta puhelimiin. Nettiin pääsee yhä vain hitaalla modeemiyhteydellä, jota käyttää YK:n mukaan alle prosentti eritrealaisista. Kännykkä on 5,6 prosentilla, mikä on maailman alhaisin osuus.

Sateenvarjo ilmestyy Norjan tuella

Etiopian Addis Abebassa toimitettu Eritrean pakolaisten lehti Tsilal (Sateenvarjo) ilmestyy kahden kuukauden välein 3 000 kappaleen painoksena. Norjan pakolaisneuvoston tuki mahdollistaa 28 euron kuukausipalkan lehden seitsemälle toimittajalle. Toimitus kokoontuu kahvilassa.

— Rahaa ei ole riittävästi, mutta tämä on ainoa keino saada ääntämme kuuluviin, lehden päätoimittaja Estifo* sanoo.

Hän haluaa kertoa tosiasioita elämästä Euroopassa, koska sosiaalinen media syöttää nuorille eritrealaisille liian ruusuisia kuvia.

Lehti kertoo myös eritrealaisista taiteilijoista ja yritystoiminnasta, mutta jättää politiikan ja uskonnon kaltaiset arat aiheet sivuun. Sananvapaus on kapea myös Etiopiassa, joka kuuluu Eritrean

ohella maailman sensuurimaiden kärkeen.

Estifon mukaan myös rahapula rajaa aihevalikoimaa ja estää matkustamasta pakolaisleireille, joista suurimmat sijaitsevat satojen kilometrien päässä pääkaupungista. Hänen haaveenaan on perustaa

radioasema, joka olisi kuultavissa myös Eritreassa.

*haastatelluista käytetään vain etunimeä turvallisuussyistä

James Jeffrey/IPS

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.

Pääministerin lupaus ei vielä riitä: ”Nyt on käytävä sanoista tekoihin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on ilahtunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla antamasta lupauksesta, että hän kutsuu puolueet koolle keskustelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien poistamisesta.

Sosialidemokraatit esittivät hallitukselle, että puolueet käynnistäisivät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Nyt on käytävä sanoista tekoihin. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat suuri uhka terveydelle ja monet lapset sekä aikuiset altistuvat jopa elinikäisille sairauksille huonon sisäilman vuoksi, Mäkisalo-Ropponen korostaa.

Arviolta 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille. Ongelma ei koske vain kouluja vaan myös esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa hoitajat ja vanhukset oireilevat vakavasti.

Hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

– On hienoa, että nyt on syntymässä puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä ongelman kitkemiseksi, Mäkisalo-Ropponen iloitsee.

Hänen mielestään puolueiden tulisi yhdessä määritellä tiekartta, jossa hahmoteltaisiin konkreettiset askeleet kohti sisäilmaongelmien poistamista Suomesta. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että tavoite voisi ulottua yli vaalikausien, jolloin hanke jatkuisi riippumatta kulloisestakin hallituspohjasta.

Hän odottaa, että valtiot ja kunnat tekevät yhteistyötä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Kuntien oman rahoituksen lisäksi valtio voisi osallistua ongelmien torjuntaan omalla rahoitusohjelmallaan.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että myös useat asiantuntijatahot ovat esittäneet kansallista korjausohjelmaa julkisten rakennusten korjaamiseksi.

– Hyvinvointi-investoinnit sisäilmaongelmien poistamiseksi ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.

IS: Sipilän terveystietoja yritettiin kaivaa esiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Ilta-Sanomille, että hänen terveystietojaan on yritetty urkkia. Sipilän mukaan hänen sosiaaliturvatunnuksensa oli kaivettu esiin ja terveystietoja yritettiin saada Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Sipilä kommentoi Ilta-Sanomille myös hallituksensa ministerien määrää, jota on kritisoitu liian vähäiseksi. Edellisessä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa oli kolme ministeriä enemmän.

Sipilän mukaan ministerien määrää voidaan tarvittaessa nostaa.

– Jos arvioidaan, että tarvitaan lisää, sitten otetaan. Ei se minulle sen kummempi asia ole. On pari kertaa käyty keskusteluakin asiasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta