”Pakolaisten määrä ei laske heti” – Tanska tarkastaa passit

Kuva: Lehtikuva
Pääministerin mukaan Tanskan hallitus tunsi olevansa pakotettu rajatarkastusten käyttöönottoon.

Tanska on ottanut käyttöön väliaikaiset passintarkastukset Saksan-rajallaan, kertoi pääministeri Lars Lökke Rasmussen tiedotustilaisuudessa. Tanska seurasi päätöksellään Ruotsia, joka tiukensi viime yönä valvontaa Tanskan-rajallaan.

Tanskan toimet tulivat voimaan puoliltapäivin, ja ne ovat voimassa ainakin kymmenen päivää.

Pääministerin mukaan hallitus tunsi olevansa pakotettu rajatarkastusten käyttöönottoon. Tanskan hallitus haluaa hänen mukaansa välttää sen, että pakolaiset ja siirtolaiset vaeltavat maan moottoriteillä.

Päätös rajatarkastuksista tehtiin järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämiseksi maassa, mutta myös siksi, että Tanska välttyisi uusilta pakolaisilta. Lökke Rasmussen sanoi, ettei Tanska halua tulla pakolaisten uudeksi määränpääksi.

Tanskan tarkastukset eroavat Ruotsin käyttöönottamista toimista siten, etteivät Tanskan rajatarkastukset ole kaikenkattavat.

– Poliisi ei pyydä kaikkia näyttämään passiaan (Saksan rajalla), sanoi Lökke Rasmussen tiedotustilaisuudessa. Hän arvioi, ettei Tanskaan tulevien pakolaisten määrä laske saman tien, päinvastoin turvapaikanhakijoiden määrä saattaa jopa nousta.

– Ne, jotka eivät hae turvapaikkaa, pysäytetään rajalla, eikä heitä päästetä Tanskaan, pääministeri sanoi.

Mugabe ei antanut eroilmoitusta dead lineen mennessä

Kuva: Lehtikuva-AFP
Zimbabwen presidentti Robert Mugabe hämmensi maansa tilannetta sunnuntai-iltana, kun hän ei pitämässään televisiopuheessa vastoin odotuksia ilmoittanut erostaan.

Zimbabwessa presidentti Robert Mugabelta ei ole kuultu julkista eroilmoitusta, vaikka Zanu-PF-puolueen asettama takaraja oli tänään puoliltapäivin.

Puolue on uhannut nostaa Mugabea vastaan virkasyytteen, jos tämä ei suostu eroamaan annetussa ajassa.

Televisiokanava CNN kertoo nimettömään neuvottelulähteeseen vedoten, että Mugabe on suostunut eroamaan ja eroehdoista on sovittu.

Armeija syrjäytti 93-vuotiaan Mugaben vallasta viime viikolla, ja Zanu-PF on erottanut Mugaben puolueen johdosta. Mugabe ei kuitenkaan itse ilmoittanut erostaan sunnuntai-iltana pitämässään televisiopuheessa.

Työ lapsiperheiden hyväksi toi Vappu Taipaleelle Perheteko-palkinnon

Kuva: Jari Soini

Lääketieteen tohtori Vappu Taipale saa Alli Paasikiven Säätiön Perheteko-palkinnon tänään Lasten oikeuksien päivänä. Palkinto myönnetään myös lääketieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoskelle ja Monimuotoiset perheet -verkostolle.

Perheteko-palkinto nostaa esille pitkäjänteisen perhepoliittisen vaikuttamistyön tärkeyttä sekä uusia ja innovatiivisia tapoja edistää perheiden hyvinvointia tämän päivän Suomessa.

Säätiö kiittää palkinnolla suomalaisen perhepolitiikan rohkeita edelläkävijöitä Taipaletta ja Kuuskoskea heidän työstään erityisesti pienten lasten perheiden sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi.

Perusteluissa sanotaan, että he ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että Suomi on jo 1970-luvulta alkaen ohjannut resursseja pienten lasten hoidon tukijärjestelmiin ja lasten varhaisiin vuosiin. Tämä toiminta on ollut kansainvälisesti vertaillenkin vahvaa.

– Näin vanhemmat ovat uskaltaneet perheellistyä ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpottunut erilaisissa perheissä.

Vappu Taipale on ollut määrätietoisesti rakentamassa Suomen korkeatasoista varhaiskasvatusjärjestelmää. Hän on vaikuttanut muun muassa siihen, että suomalaislapset saivat ensimmäisinä maailmassa subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1982–84 ja sen jälkeen 1984–2008 pääjohtajana Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa (vuoteen 1992 asti Sosiaalihallitus).

Eeva Kuuskosken toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1983–87 päivähoitojärjestelmää laajennettiin ja pienten lasten kotihoidon tuen kehitettiin.

Monimuotoiset perheet on innovatiivinen vaikuttamistyön verkosto, joka kokoaa tietoa monimuotoisten perheiden erityistarpeista päättäjien ja palveluntarjoajien tarpeisiin.

Palkinnot myöntää vuonna 1952 perustettu Alli Paasikiven Säätiö. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.

Ay-johtaja kauhuissaan: ”Voiko joku suhtautua nuoriin ylijäämäihmisinä?” – piikki kokoomuksen Vartiaiselle

Kuva: Lehtikuva

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ihmettelee, ”elävätkö kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) kaltaiset poliitikot jossakin kuplassa”. Hän ei allekirjoita Vartiaisen laskelmaa siitä, että vain pieni osa työttömistä olisi työkykyisiä.

– Voiko joku hyvällä omallatunnolla suhtautua nuoriin ylijäämäihmisinä, jotka hylätään sovinnolla vanhempien peräkamareihin tai tuttavien nurkkiin, Suokas kysyy blogissaan.

Hän epäilee, ”lisääntyykö maamme hyvinvointi, jos tiputamme sovinnolla rattailta satoja tuhansia työkykyisiä ja valtaosin työhaluisia ihmisiä”.

– Eivätkö nämä ole myös suomalaisia? Heillä voi olla kykyjä vaikka mihin, jos saavat mahdollisuuden sen näyttää, kirjoittaa Suokas blogissaan.

Kaikille ihmisille ei järjestelmässä ollut sijaa.

Suokas muistuttaa, että naapurimaassa juhlitaan 100 vuotta sitten tapahtunutta lokakuun vallankumousta.

– Leninin kirjoituspöydän ääressä kehittelemä talous- ja yhteiskuntajärjestelmä pantiin väkivalloin täytäntöön. Kaikille ihmisille ei järjestelmässä ollut sijaa. Nyt vuosikymmenten jälkeen tiedetään ja Suomessakin uskalletaan puhua siitä, mikä oli näiden sosialistiseen yhteiskuntaan kelpaamattomien ylijäämäihmisten kohtalo.

Suokas korostaa, ettei ”missään tapauksessa” rinnasta Vartiaista naapurimaiden hirmuhallitsijoihin.

– Mutta yhtymäkohtia löytyy suhtautumisessa ihmisiin, jotka eivät sovellu vallanpitäjien oikeaksi julistamaan talousjärjestelmään, Suokas kuitenkin huomauttaa.

Aamuruuhkan jälkeen alkoivat ongelmat – metro kulkee epäsäännöllisin välein

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Metro ajaa epäsäännöllisin vuorovälein Espoon Tapiolan asemalla ilmenneen teknisen vian vuoksi, kerrotaan metrovalvomosta. Tapiolan asema on yksi länsimetron myötä auenneista uusista asemista, ja se on toisen metrolinjan päätepysäkki.

Valvomon mukaan metrot kulkevat vian vuoksi muutaman minuutin myöhässä. Vian kestoaikaa ei osata arvioida, mutta asiaa tutkitaan parhaillaan.

Lauantaina juhlallisin menoin avatun länsimetron liikennöinti sujui mallikkaasti vielä aamuruuhkassa.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetron aukeaminen ei vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoi autoilijoita olleen aamuliikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.

”Mitkään uudistukselle asetetuista perustavoitteista eivät toteudu kunnolla” – Kuntaliiton sote-kyselyssä murskaava palaute

Kuva: Marja Luumi
– Epävarmuus uudistuksen vaikutuksista on suurta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio toteaa.

Suurin osa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista ei usko sote-uudistuksen hillitsevän kustannusten nousua tai kaventavan terveyseroja.

Kuntaliiton kysely tehtiin kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijoille.

Alle kymmenesosa vastanneista uskoo sote-uudistuksen hillitsevän kustannusten kasvua. Joka seitsemäs vastanneista uskoi uudistuksen kaventavan hyvinvointi- ja terveyseroja. Joka neljäs kyselyyn vastanneista uskoi sote-uudistuksen parantavan palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta.

Kuntapulssi-kysely lähetettiin marraskuussa 2017 yhteensä 1 862:lle kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijalle, jotka ovat keskeisessä roolissa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Kyselyyn vastasi 278 henkilöä, eli vastausprosentti oli 15.

Kysely tehtiin kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijoille.

– Vastausten perusteella voi todeta, että epävarmuus uudistuksen vaikutuksista on suurta. Valtaosa kyselyyn vastanneista asiantuntijoista katsoo, että mitkään uudistukselle asetetuista perustavoitteista eivät toteudu kunnolla, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Kuntaliitto sanoo hyödyntävänsä kyselyssä saamiaan vastauksia omassa lausunnossaan sote-uudistuksen valinnanvapauslaista.