”Pakolaisten määrä ei laske heti” – Tanska tarkastaa passit

Kuva: Lehtikuva
Pääministerin mukaan Tanskan hallitus tunsi olevansa pakotettu rajatarkastusten käyttöönottoon.

Tanska on ottanut käyttöön väliaikaiset passintarkastukset Saksan-rajallaan, kertoi pääministeri Lars Lökke Rasmussen tiedotustilaisuudessa. Tanska seurasi päätöksellään Ruotsia, joka tiukensi viime yönä valvontaa Tanskan-rajallaan.

Tanskan toimet tulivat voimaan puoliltapäivin, ja ne ovat voimassa ainakin kymmenen päivää.

Pääministerin mukaan hallitus tunsi olevansa pakotettu rajatarkastusten käyttöönottoon. Tanskan hallitus haluaa hänen mukaansa välttää sen, että pakolaiset ja siirtolaiset vaeltavat maan moottoriteillä.

Päätös rajatarkastuksista tehtiin järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämiseksi maassa, mutta myös siksi, että Tanska välttyisi uusilta pakolaisilta. Lökke Rasmussen sanoi, ettei Tanska halua tulla pakolaisten uudeksi määränpääksi.

Tanskan tarkastukset eroavat Ruotsin käyttöönottamista toimista siten, etteivät Tanskan rajatarkastukset ole kaikenkattavat.

– Poliisi ei pyydä kaikkia näyttämään passiaan (Saksan rajalla), sanoi Lökke Rasmussen tiedotustilaisuudessa. Hän arvioi, ettei Tanskaan tulevien pakolaisten määrä laske saman tien, päinvastoin turvapaikanhakijoiden määrä saattaa jopa nousta.

– Ne, jotka eivät hae turvapaikkaa, pysäytetään rajalla, eikä heitä päästetä Tanskaan, pääministeri sanoi.

Oppositio hallitusta rohkeampi – STT:n kysely: Enemmistö puolueista olisi valmis nostamaan pakolaiskiintiötä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Eduskuntapuolueista kaikki paitsi perussuomalaiset ja Uusi vaihtoehto -ryhmä olisivat valmiita ottamaan Suomeen nykyistä enemmän pakolaisia. Tämä kävi ilmi, kun STT kysyi asiaa kaikilta yhdeksältä eduskuntapuolueelta sähköpostitse alkuviikosta.

Euroopan siirtolaiskriisi on lisäämässä painetta ottaa myös Suomeen lisää pakolaisia. Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan kiintiön nosto on esillä hallituksen budjettiriihessä syksyllä. Suomen pakolaiskiintiö on tällä hetkellä 750 henkilöä vuodessa. Näillä pakolaisilla on valmiiksi YK:n myöntämä pakolaisstatus.

Risikko ja niin ikään kokoomuslainen valtiovarainministeri Petteri Orpo nostaisivat kiintiötä maltillisesti aiempien vuosien tasolle eli 1050:een. Muista hallituspuolueista keskusta on valmis nostamaan kiintiötä maltillisesti, jos turvapaikkapolitiikasta saadaan Euroopassa muuten aikaan kokonaisvaltainen ratkaisu. Uusi vaihtoehto tyrmää ajatuksen.

Oppositiopuolueet avaisivat kyselyn perusteella ovia enemmän. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP nostaisivat pakolaiskiintiön 2 500:aan. Vihreiden ja vasemmistoliiton mielestä määrää voitaisiin jatkossa siitäkin nostaa. SDP:stä ja kristillisdemokraateista olisi perustelua palata 1 050 kiintiöpakolaisen linjaan, joka oli käytössä vuosina 2014 ja 2015.

Perussuomalaisista 750:n pakolaisen kiintiö on jo nyt huomattavan suuri.

Unionimaat pohtivat Italialle annettavaa apua.

Myös turvapaikanhakijoiden siirrot EU:ssa saattavat nousta esiin syksyllä, kun unionimaat pohtivat Italialle annettavaa apua. Italiaan on saapunut tänä vuonna laittomasti 94 000 ihmistä Välimeren yli.

Vuonna 2015 maat sopivat jo kertaalleen, että Italiasta ja Kreikasta siirretään 160 000 turvapaikanhakijaa, jotka todennäköisesti saavat pakolaisaseman. Unkari, Tshekki ja Puola ovat kieltäytyneet noudattamasta järjestelyä.

Kokoomuksen ja Uuden vaihtoehdon mielestä Suomi on jo hoitanut osuutensa EU:n sisäisissä siirroissa ja edellyttää, että muutkin maat niin tekevät.

Seuraavan neljän vuoden aikana hallitus on sisäministeriön mukaan varautunut vuosittain noin 7 000 uuteen turvapaikanhakijaan. Turvapaikanhakija eroaa pakolaisesta siinä, että hän vasta hakee turvaa vieraasta maasta.

Turvapaikanhakijoiden määrä on jäänyt ennakoitua pienemmäksi.

Heinäkuun 26. päivään mennessä 2 538 ihmistä on tänä vuonna hakenut Suomesta turvapaikkaa. Turvapaikkaa Suomesta hakevista suurin osa on Syyriasta, Irakista, Eritreasta, Afganistanista ja Venäjältä.

Sisäministeriön mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on jäänyt ennakoitua pienemmäksi. Valtion tämän vuoden talousarviossa Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määräksi ennakoitiin 10 000.

Vuosina 2018–2021 Suomi varautuu vuosittain noin 7 000 uuteen turvapaikanhakijaan.

STT – Saila Kiuttu

Sapelit kalisevat Itämerellä

Soma yhteensattuma, että Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa tänään torstaina, kun samalla viikolla Venäjän ja Kiinan sotalaivat harjoittelevat Itämerellä. Venäjän media antoi laivastoharjoitukselle taustatukea, kun se Putinin vierailun alla varoitteli Suomea sotilaallisista aktiviteeteista.

Äänekkäämpi sapelinkalistelu ja kilpavarustelu on valitettavasti palannut maailmanpolitiikkaan. Asearsenaalin esittelyllä halutaan pitää pienemmät maat kurissa ja suurvallan nuhteessa. Itämeren sotaharjoitus ja etenkin syksyllä järjestettävä Venäjän pääsotaharjoitus Zapad 2017 on yhtä lailla sotilaallinen kuin myös poliittinen viesti esimerkiksi Baltian maille ja Puolalle – sekä myös Natolle.

Venäjä pitää Zapad-sotaharjoituksen yhdessä Valko-Venäjän kanssa, jonka alueen kautta se kuljettaa osan joukoistaan harjoitusalueena olevaan niin sanottuun Suwalkin kapeikkoon. Sillä tarkoitetaan Venäjään kuuluvan Kaliningradin ja Valko-Venäjän välistä muutaman kymmenen kilometrin matkaa Puolan ja Liettuan rajalla.

Sotilasarvioiden mukaan Venäjä pystyisi tarvittaessa katkaisemaan Baltian maiden maayhteyden muihin Nato-maihin ”kapeikossa” nopeasti. Länsimaiden lisäksi harjoitus herättää värinää myös Valko-Venäjällä, jonka presidentin Aleksander Lukashenkon ja Putinin välejä kuvataan kireiksi. Valko-Venäjällä, jonka armeija on osin venäjämyönteinen, pelätään Ukrainan kohtaloa.

Valtapelien häviäjiä ovat tavalliset siviilit.

Mutta mitä kiinalaiset tekevät Itämerellä sinne ensimmäistä kertaa seilanneen maailman suurimman ydinkäyttöisen sukellusveneen, venäläisen Dmitri Donskoin kanssa?

Kyse on samanmielisten seurasta ja yhteisestä politiikasta. Venäjä on osallistunut Kiinan järjestämiin sotaharjoituksiin Etelä-Kiinan merellä. Niillä Kiina on osoittanut sotilaallista mahtiaan naapurivaltioilleen ja samalla antanut pontta merialuevaatimuksilleen. Harjoitukset ovat myös Kiinan varoitus Taiwanille ja sen itsenäisyyden takaajana toimivalle Yhdysvalloille. Kiina ajaa edelleen yhden Kiinan politiikkaa.

Venäjän kasvanut kiinnostus asemansa vahvistamiseen itäisessä Euroopassa on herättänyt myös Naton, joka siirsi noin 4 000 Nato-sotilasta Puolaan ja Baltiaan. Ele oli määrällisesti lähinnä symbolinen. Etenkin kun Yhdysvaltain presidetti Donald Trump on Nato-jäsenten kovistelulla ja omalla toiminnallaan onnistunut sekoittamaan maan ulkopolitiikan. Tämä voi osaltaan innostaa muita suurvaltoja hyödyntämään tilannetta ja vahvistamaan asemia maailmanpolitiikassa.

Liipaisinherkkyys ja voimankäyttö ovat aikaisempaa useammin työkaluina, kun idän ja lännen suurvallat vahtivat etupiirejään. Ukraina ja Syyria ovat tästä surullisia esimerkkejä. Valtapelien häviäjiä ovat tavalliset siviilit.

Keskustelua aiheesta

Leimojen lätkiminen ärsyttää Pilvi Torstia: ”Yksittäiset kysymykset jakavat demareita – ja saavatkin jakaa”

Kuva: Ella Kaverma

Eduskuntaan varapaikalta noussut Pilvi Torsti (sd.) katsoo SDP:n tulevaisuutta positiivisin silmin. Hän vaikuttui esimerkiksi Lahden puoluekokouksessa häntä nuoremman demaripolven ulostuloista Mikkel Näkkäläjärven johdolla.

– SDP:ssä on uutta luovaa porukkaa, jossa on potentiaalia rakentaa uutta SDP:tä. Pitää reilusti sanoa, että monissa kysymyksissä meidän täytyy rakentaa aika alusta uutta ajattelua, hän pohtii.

Sosialidemokraatteja on moneen junaan, mutta sitä ei Torstin mielestä tarvitse pelätä. Leimojen lätkäiseminen ihmisten päälle ärsyttää.

Eurovaaliehdokkaana ollessa vuonna 2009 tutuiksi tulivat toverit eri puolilla Suomea. Torstiin teki vaikutuksen – yllättikin – se, että vaikka hänen tapaamiensa ihmisten näkemykset erosivatkin toisistaan, tietty yhteisvastuun ja solidaarisuuden punainen lanka oli leimaava.

– Yksittäiset kysymykset jakavat ihmisiä, ja saavatkin jakaa. Sitä ei pidä pelätä, mutta perustella pitää. Toivon, ettei synny sukupolvien välistä katkeruutta ja kapinaa, joka on aina vahingollista. Keski-ikäinen on sillanrakentajan asemassa, 40-vuotias Torsti korostaa.

Monissa kysymyksissä meidän täytyy rakentaa aika alusta uutta ajattelua.

Helsingin ja yleensä kaupunkipolitiikan väsymättömiä puolustajia eduskunnassa on Torstin mielestä liian vähän nyt, kun Rakel Hiltunen (sd.) ja Jan Vapaavuori (kok.) ovat riveistä pois. Hän aikoo olla sellainen. Moni on kuulemma iloinnut, kun eduskuntaan saadaan taas vahva helsinkiläinen kasvo.

Kyse on Torstin mielestä oikeudenmukaisuudesta – ei vastakkainasettelusta pääkaupunkiseutu-maaseutu.

– Toinen asia on, että kaupunkien menestys on suoraan sidoksissa yhteiskunnan menestykseen. Helsinki ei kisaa muiden Suomen alueiden kanssa vaan esimerkiksi Kööpenhaminan tai Tukholman. Jos se pärjää siinä kisassa, Suomikin pärjää, Pilvi Torsti korostaa.

Lue Pilvi Torstin laaja henkilöhaastattelu Demokraatin viikkolehdestä 27.7. Katso myös video verkosta

Vladimir Putin huomenna Suomeen – sadat poliisit valvovat presidenttien turvallisuutta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Korkea-arvoisten vieraiden tuloon on varauduttu Savonlinnassa massiivisin turvatoimin, mikä näkyy etenkin tieliikenteessä. Paikallisia ja turisteja neuvotaan hoitamaan Savonlinnaan suuntautuvat asiointinsa torstaina aamupäivän aikana, mikäli mieli välttää liikenneruuhkat.

Pysäköintiä on rajoitettu kaupungin keskustassa, ja tieosuuksia suljetaan aika ajoin Savonlinnan ja Punkaharjun välillä.

Kaikkinaiset turvajärjestelyt ovat siinä määrin tiukat, että kansalaisten mahdollisuudet nähdä Venäjän presidentti Vladimir Putin sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat ennalta arvioiden varsin vähäiset.

Komisario Pekka Koistinen Itä-Suomen poliisilaitokselta vinkkaa, että parhaat mahdollisuudet saattueen näkemiseen on kaupungin keskustaajamassa. Poliisi on myös varautunut ohjaamaan väkeä tiettyihin paikkoihin.

Lentokentälle Koistinen ei suosittele pyrkimään, sillä tilat ovat pienet eikä autolla pääse lähimaillekaan.

Omin voimin Itä-Suomen poliisi ei vierailu-urakasta selviä.

Omin voimin Itä-Suomen poliisi ei vierailu-urakasta selviä, vaan avuksi on saatu väkeä eri poliisilaitoksilta. Kyse on Koistisen mukaan useasta sadasta ihmisestä.

– Lomia ei ole peruttu, mutta muita järjestelyjä on jouduttu tekemään.

Alkuviikosta Yle uutisoi Venäjän lähettäneen siihen mennessä yli sata viranomaista varmistamaan vierailun sujumista. Koistinen sanoo STT:lle, että turvajärjestelyitä on tehty kansainvälisenä yhteistyönä, mikä on hänen mukaansa normaali käytäntö tämän tason vierailuissa.

– Tämän tarkemmin en asiaa voi kommentoida.

Tieliikenteen ohella presidenttien tapaaminen aiheuttaa rajoituksia vesi- ja ilmaliikenteeseen. Vesiliikennettä rajoitettaan lähinnä Olavinlinnan ympäristössä, ja rajoitukset ovat voimassa perjantain puolelle klo 2:een. Ilmaliikenteen rajoitukset ulottuvat perjantaihin puoleenpäivään.

Britannia kieltää bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Britannian hallitus on päättänyt kieltää bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Pyrkimyksenä on vähentää ilmansaasteita.

Britannian korkein oikeus vaati toukokuisessa raportissaan, että maan hallitus tekee suunnitelman vähentääkseen typpioksidin määrää ilmassa. Britannian ympäristöministeriö kertoi kiellosta tiedotteessa tänään.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen pitää päätöksiä vahvoina viesteinä siitä, mihin suuntaan liikenteen päästöjä pitäisi maiden mielestä viedä.

– Tämä on signaali, että myös autoteollisuuden pitäisi panostaa merkittävällä tavalla vaihtoehtoisiin energiamuotoihin.

Päätöksen vaikutukset näkyvät Niemisen mukaan Suomessa vasta vuosikymmenien päästä.

– Meidän autokannalla käyttö alkaisi lopullisesti loppua 2060-luvulla.

Nieminen ei usko, että Ranskan ja Britannian päätöksillä olisi vaikutusta suomalaisten omistamien käytettyjen dieselautojen arvoon.

– Jos dieselautojen käyttö kiellettäisiin meillä, sillä voisi olla vaikutusta autojen arvoon. Esimerkiksi Saksassa on kaavailtu tällaisia ympäristövyöhykkeitä.

Kieltämistä on perusteltu pyrkimyksellä vähentää liikennejärjestelmästä syntyviä päästöjä.

Myös Ranska ilmoitti aikaisemmin kesällä, että se aikoo lopettaa bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi myös Saksassa on keskusteltu asiasta.

Norja on puolestaan asettanut tavoitteekseen pyrkiä eroon fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myymisestä vuoteen 2025 mennessä.

Ranskasta poiketen Britannia aikoo kieltää myös hybridiautot, eli sähkö- ja polttomoottorit yhdistävät autot.

Fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen kieltämistä on perusteltu pyrkimyksellä vähentää liikennejärjestelmästä syntyviä päästöjä.

 Suomen hallitus ei ole pohtinut esittävänsä fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myynnin kieltämistä

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan Suomen hallitus ei ole pohtinut esittävänsä fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myynnin kieltämistä. Henkilökohtaisena mielipiteenään hän toteaa, että täyskielto on hyvin voimakas toimenpide. Berner kertoi asiasta Demokraatille viime perjantaina.

– Pitäisin tavoiteltavana sitä, että suotuisa kehitys saataisiin aikaan muilla keinoin, kuten toimintaympäristön muutoksilla tai mahdollisella taloudellisilla ja toiminnallisilla eduilla, Berner totesi.

Sähköautojen menekki Euroopassa on vielä laimeaa perinteisiin autoihin verrattuna. Viime vuonna Länsi-Euroopassa rekisteröidyistä uusista autoista vain 3,6 prosenttia oli sähkö- tai hybridiautoja.

Suomessa luvut ovat vielä vaatimattomampia. Tammi-toukokuun loppuun mennessä Suomessa rekisteröitiin yhteensä 215 sähkökäyttöistä henkilöautoa, reilusti alle prosentti kaikista rekisteröidyistä henkilöautoista.

 

Juttuun on lisätty kuva ja sitä on täydennetty klo 19:46.