Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Pakolaisvastaisuus nousee Turkissa, kun Afganistanista tulevien määrä kasvaa

LEHTIKUVA / AFP Ozan Kose
Afgaanipakolaisia kävelemässä kohti Turkin ja Kreikan rajaa Turkin koillisosissa 28.helmikuuta 2020.

Turkissa maan talouskurimus ja Afganistanista tulevien pakolaisten määrä ovat tiukentaneet turkkilaisten suhtautumista siirtolaisiin. Afganistanilaisten maahantulon on arvioitu lisääntyvän sitä mukaa, kun äärijärjestö Talebanin paine Afganistanissa kasvaa. Valtaosa pakenevista afganistanilaisista tulee Turkkiin Iranin kautta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kreikka puolestaan on viime aikoina vahvistanut muuriaan Turkin rajalla estääkseen afganistanilaisten pääsyn Euroopan unioniin. EU toisaalta odottaa myös Turkin estävän siirtolaisten kulkua.

Kun afganistanilaisia alkoi tänä syksynä saapua Turkkiin, se herätti maan sosiaalisessa mediassa voimakkaita reaktioita. Esimerkiksi Twitterissä trendasivat aiheena pakolaisvastaiset iskulauseet ja myös turkkilaiset julkisuuden henkilöt ottivat kantaa pakolaisia vastaan.

Turkkilaisen Göcmen Dayanisma Dernegi -siirtolaisjärjestön johtaja Hatice Ödemis sanoo, että kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka monta afganistanilaista on saapunut Turkkiin tai kulkenut maan kautta muualle Talebanin saatua lisää valtaa Afganistanissa.

-  Joidenkin tutkimusten mukaan tämä luku on noin 300 000, hän arvioi STT:lle.

Uusi siirtolaissopimus tulossa?

Ödemis sanoo, että afganistanilaiset eivät ole kovin näkyvillä Turkissa. Hänen mukaansa he pitävät Turkkia yleensä kauttakulkuväylänä ja suurin osa heistä saapuu Turkkiin mennäkseen Eurooppaan.

Ödemis uskoo, että Eurooppa on tietoinen tästä tilanteesta ja haluaa tehdä uuden siirtolaissopimuksen Turkin kanssa.

-  He (EU) haluavat sisällyttää afganistanilaisia siirtolaisia sopimukseen, joka aiemmin koski Syyrian pakolaisia, ja he ovat valmiita antamaan Turkille, mitä tämä haluaa tässä asiassa, Ödemis sanoo.

EU:n ja Turkin sopimuksessa vuonna 2016 sovittiin muun muassa, että Turkki tehostaa valvontaa EU:n rajalla. Sopimuksen mukaan jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettua syyrialaista kohden EU:n jäsenmaat sitoutuivat ottamaan yhden syyrialaispakolaisen Turkista.

Vihaviesteistä väkivaltaan

Ödemis sanoo, että Turkin talouskriisi on aiheuttanut vihamielisyyttä siirtolaisia kohtaan. Sosiaalisessa mediassa jaetut perusteettomat uutiset ja rasistiset viestit ovat johtaneet jopa väkivaltaan pakolaisia kohtaan. Ödemis kertoo esimerkin elokuulta pääkaupunki Ankarasta.

-  Siitä tuli yhtäkkiä joukkohyökkäys ja syyrialaisten talot ja kaupat ryöstettiin, monia syyrialaisia hakattiin, heidän talonsa poltettiin.

Turkkilaisen Metropoll-tutkimusyrityksen elokuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan 67 prosenttia Turkin kansalaisista sanoo, että rajat olisi suljettava pakolaisilta. Kyselyn mukaan pääministeripuolue AKP:n ja parlamentissa olevan äärioikeistolaisen MHP:n äänestäjät ovat pääosin sitä mieltä, että jos afganistanilaisia siirtolaisia päästetään maahan, he näkevät puolueensa kielteisessä valossa.

Kyselyyn vastasi yli 1  700 turkkilaista yhteensä 28 eri kaupungista.

Ödemis kertoo, että siirtolaisilla on viime aikoina ollut esimerkiksi vaikeuksia päästä sairaalahoitoon. Hän näkee joidenkin pakolaisten olevan ikään kuin panttivankeja, koska esimerkiksi raskaana olevat naiset joutuvat synnyttämään laittomilla klinikoilla. Tämä aiheuttaa suuren terveysriskin sekä äideille että vauvoille.

“Presidentti Erdogan on juuttunut nurkkaan.”

Maanpaossa Saksassa asuva turkkilaistoimittaja Can Dündar sanoo STT:n haastattelussa, että presidentti Recep Tayyip Erdogan kiristää Eurooppaa sen pakolaispelolla.

Tilanne saattaa kuitenkin muuttua hieman Turkin sisäpoliittisten reaktioiden vuoksi. Dündar sanoo, että Erdoganilla on edessään suuri kriisi, sillä ensimmäistä kertaa hänen puolueensa kannattajat osoittavat nyt merkittävää tyytymättömyyttä. Syynä on muun muassa Turkin taloustilanne.

-  Erdogan on juuttunut nurkkaan sekä talous- että siirtolaiskysymyksessä, ja hänellä on hyvin rajalliset toimintamahdollisuudet tässä asiassa, Dündar tiivistää.

-  Erdogan haluaa lisää rahaa Euroopalta käyttämällä hyväksi Afganistanin pakolaisia, mutta Turkin yhteiskunta ei pysty käsittelemään uutta maahanmuuttoaaltoa. Hän on tietoinen tästä, ja siksi Erdogan on jumissa.

AKP:n suurimman vastustajapuolueen CHP:n puheenjohtaja Kemal Kilicdaroglu on lausunut, että Turkkiin pyrkivät siirtolaiset tullaan lähettämään takaisin rajan yli. Lisäksi esimerkiksi CHP:ta edustava Bolun kaupungin pormestari Tanju Özcan on sanonut, että Bolussa asuvien siirtolaisten pitäisi maksaa kymmenen kertaa enemmän vedestä kuin turkkilaisten. Tätä lausuntoa Dündar kuvaa täysin rasistiseksi.

-  Tämä on fasistinen lähestymistapa, ketään ei saa syrjiä heidän etnisen alkuperäänsä takia.

Pakolaiset alttiina väärinkäytöksille

Can Dündar uskoo, että maahanmuutto- ja pakolaiskysymys on Turkissa suurempi ongelma kuin miltä se näyttää. Monet pakolaiset tekevät Turkissa töitä pimeästi.

-  Valitettavasti näiden markkinoiden häviäjät ovat pakolaisia, jotka yrittävät selviytyä.

Siirtolaisjärjestön johtaja, pakolaisten työelämää tutkinut Hatice Ödemis näkee omassa työssään samaa.

Ödemis sanoo, että pakolaiset ovat työelämässä valitettavasti vailla monia oikeuksia.

– He ovat alttiina työnantajien hyväksikäytölle.

Ödemis kertoo tutkimuksessaan tulleen esille, että jopa kahdeksanvuotiaat pakolaislapset tekevät Turkissa töitä, vaikka kaikki lapsityövoiman muodot ovat lailla kiellettyjä.

STT – Mesut Turan

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE