Politiikka

Palkansaajajärjestöt: Kansalaisten hyvinvointi etusijalle EU:n kehittämisessä

Lehtikuva / Martti Kainulainen
– Tarvitaan euroalueen kriisibudjetti, joka voitaisiin luoda Euroopan vakausmekanismista, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
– Tarvitaan euroalueen kriisibudjetti, joka voitaisiin luoda Euroopan vakausmekanismista, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
– Tarvitaan euroalueen kriisibudjetti, joka voitaisiin luoda Euroopan vakausmekanismista, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

FinUnionsin jäsenjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja YTN:n puheenjohtajien mukaan Euroopan unionin kehittämisessä etusijalle on laitettava kansalaisten hyvinvointi. Tähän palkansaajajärjestöt tarjoavat sekä talouden, työelämän että kauppapolitiikan keinoja.

– Eurokriisin aikainen massatyöttömyys ja työmarkkinoiden kurjistumiskierre eivät saa enää koskaan toistua, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Elorannan mielestä tarvitaan euroalueen kriisibudjetti, joka voitaisiin luoda Euroopan vakausmekanismista. Sen avulla pidettäisiin yllä euroalueen kokonaiskysyntää vaikeissa taantumissa.

– Kriisibudjetti voi olla kooltaan pieni, mutta sen kautta tulee voida ottaa yhteistä velkaa, jotta vaikeimmatkin kriisit saadaan tarvittaessa selätettyä.

Toinen talouden keino kansalaisten suojelemiseksi talouskriiseiltä olisi yhteinen suhdannetasausrahasto. Se toimisi eräänlaisena automaattisena eurotalouksien vakauttajana.

Varteenotettavin vaihtoehto tämän toteuttamiseksi on Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ehdotuksen mukainen pahan päivän rahasto.

Järjestöjen mukaan finanssipolitiikan päävastuun tulee kuitenkin säilyä euromailla itsellään. Samalla jäsenmaita on ohjattava nykyistä vahvemmin taloudellisin kannustimin noudattamaan EU:n perusarvoja, mukaan lukien kansalaisten sosiaalisia perusoikeuksia.

Työehtojen heikentymiskierre sisämarkkinoilla on pysäytettävä.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan Suomen on oltava mukana, jos EU:lle luodaan uusia ytimiä.

– Vain siten voidaan turvata Suomen ja sen työntekijöiden edut.

Nykyisen komission aktiivisuus työelämän kehittämisessä saa palkansaajajärjestöiltä kiitosta. Komissio esitteli viime keväänä aloitteensa Euroopan kansalaisten sosiaalisten oikeuksien vahvistamiseksi, ns. sosiaalisten oikeuksien pilarin.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. (Kuva: Lehtikuva)

Palkansaajajärjestöjen mukaan kaikkien jäsenmaiden on sitouduttava siihen viimeistään Göteborgin sosiaalihuippukokouksessa 17. marraskuuta.

Aloitteen myötä komissio olisi muun muassa suitsimassa nollatuntisopimusten käyttöä uudella lainsäädännöllä.

Palola pitää tällaisia pyrkimyksiä erittäin tärkeinä, sillä eurooppalaisen sääntelyn puutteet lisäävät maiden välistä epätervettä työehtokilpailua. Tämä heikentää työntekijöiden hyvinvointia ja ruokkii ääriliikkeiden kannatusta. Työelämän EU-tason vähimmäisvaatimuksia onkin syytä vahvistaa.

– Unionilla on tässä kyllä toimivaltaa. Työehtojen heikentymiskierre sisämarkkinoilla on pysäytettävä. Tämä on Suomen ja Euroopan työntekijöiden tärkein tavoite, Antti Palola toteaa.

Kauppapolitiikassa palkansaajajärjestöt haluavat, että EU avaa markkinoita jatkossakin solmimalla uusia kauppasopimuksia.

Sopimuskumppaneilta on edellytettävä perusoikeuksien kunnioittamista.

YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi katsoo, että Suomenkin työntekijät ovat hyötyneet vapaakaupasta. Samalla on kuitenkin taattava työntekijöiden oikeudet ja estettävä kilpailun vääristyminen. Sopimuskumppaneilta on edellytettävä perusoikeuksien kunnioittamista ja niiden rikkomisesta on seurattava sanktioita. Nykyisin se ei ole mahdollista.

– Näin esimerkiksi USA tekee omissa sopimuksissaan. EU:n ja USA:n välinen sääntöpohjaiseen vapaakauppaan perustuva yhteistyö kauppapolitiikassa on muutenkin tärkeää, jotta saadaan muut maat kuten Kiina sitoutettua työntekijöiden perusoikeuksiin ja muihin keskeisiin sääntöihin sekä avaamaan markkinoitaan, Kauppi toteaa.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi. (Kuva: Lehtikuva)

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat