Palkansaajien ansiokehitys lähes pysähtyi – ”Johtajilla nopein ansiokehitys” – SAK:n Eloranta: ”Yllätysuutinen”

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot kohosivat yksityisellä sektorilla 0,5 prosenttia vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä. Valtiolla ja kuntasektorilla nimellisansiot laskivat johtuen julkisen sektorin lomarahaleikkauksesta.

Keskimäärin ansiot nousivat 0,1 prosenttia vuoden 2017 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot laskivat 0,7 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna.

Nopeinta ansiokehitys on 2010-luvulla ollut yksityisen sektorin johtajilla (21,9 prosenttia). Tarkastelun ulkopuolelle jää yksityisen sektorin osalta yritysten ylin johto, koska Tilastokeskus ei saa näitä koskevia tietoja työnantajilta.

Kuntasektorilla johtajien ansiot ovat nousseet 15 prosenttia ja valtiolla 11,9 prosenttia vuosina 2010–2016. Julkisella sektorilla ansiokehitys eri ammattiluokissa on ollut tasaisempaa kuin yksityisellä sektorilla.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ehti jo kommentoida lukuja Twitterissä keskiviikkoaamuna ilmeisen ironisesti.

”Palkansaajien ansiokehitys hyytyi, johtajilla nopein ansiokehitys. #yllätysuutinen”

Keskustelua aiheesta

Alkoholilaki lisää virkavallan kiireitä – Poliisihallitus: Jos ja kun työmäärä lisääntyy, niin se pitää myös näkyä lisämiljoonina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Poliisihallituksen poliisijohtajan Sanna Heikinheimon mukaan alkoholilain voimaantulo ei vesitä pyrkimyksiä parantaa poliisien valmiutta hoitaa töitään.

– Hallituksen talousarvioesityksessä ei ole vielä tässä vaiheessa huomioitu rahan kannalta alkoholilain voimaantuloa.

Tällä hetkellä hallituksen budjettiesityksessä kerrotaan, että poliisien resursseja lisätään kevään kehysriihen esityksestä 44 miljoonalla eurolla. Lisäksi suojelupoliisi saa 6 miljoonaa euroa. Esitys tarkoittaa, että poliisien määrärahat pysyisivät ensi vuonna suunnilleen kuluvan vuoden tasolla.

Sisäministeriön poliisiosaston antaman lausunnon mukaan uusi alkoholilaki puolestaan nostaa poliisien tarvetta 170 henkilötyövuodella alkaen ensi vuodesta. Rahassa tämä tarkoittaa 10–15 miljoonaa euroa. Olettaen, että alkoholilaki menee läpi. Myös hallitus toteaa tarpeen alkoholilakiesityksessään.

Hallituksen budjettiesityksessä ei ole kuitenkaan vielä nähtävissä esimerkiksi poliisin hälytystoimintaan yhtään enempää henkilötyövuosia kuin vuoden 2017 arviossa ja 2016 toteutuneessa budjetissa.

Poliisihallitus odottaa, että hallitus esittäisi täydennetyssä talousarviossaan lisäpanostuksia.

Heikinheimon mukaan poliisihallitus odottaa, että hallitus esittäisi täydennetyssä talousarviossaan lisäpanostuksia poliisien määrärahoihin paikatakseen alkoholilain uudistuksen tuomia lisäkustannuksia.

– Poliisihallituksen arvio tällä hetkellä on, että alkoholilain uudistus lisää poliisien työtaakkaa. Tämän myös hallitus on huomioinut esityksessään. Tarkoituksena on käydä tarpeen lopullista määrää vielä läpi, kun esitys on hioutunut eduskunnassa lopulliseen muotoonsa, hän toteaa.

Lisätyötä poliiseille syntyy uudistuksen jälkeen etenkin ravintoloiden aukioloaikojen pidentyessä sekä arvioidusta alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta.

– Uudistuksella on suuria vaikutuksia poliisin tehtäviin etenkin valvonnassa ja hälytystoiminnassa. Huomioitava on kuitenkin myös se, etteivät vaikutukset synny yhdessä yössä.

– Kantamme on, että jos ja kun poliisin työmäärä lisääntyy, niin se pitää myös näkyä resursseissa.

Heikinheimo ei lähde spekuloimaan sillä, miten poliisien toiminnalle käy, mikäli tarvittavia lisämiljoonia täydennetystä talousarviosta ei löytyisi.

– Asiaa täytyy katsoa uudestaan sitten.

Budjettiesityksessä poliisitoimintaan jo nyt kirjattuja miljoonia on perusteltu kiristyneellä turvallisuustilanteella. Voimavaroja kaivataan etenkin terrorismin torjuntaa, kalustehankintoihin sekä hybridi- ja kyberturvallisuuteen.

Auttavatko lisämiljoonat, jos yksikköjä ei kuitenkaan voida lisätä nopealla aikataululla?

Vaikka täydennetyssä talousarvioissa poliisi toimintaansa lisää rahaa saisikin, yksi ongelma ei välttämättä poistu. Hallituksen esittämät lisäpanostukset eivät tarkoita sitä, että poliisi saisi kentälle aikaisempaa enempää yksikköjä. Lisäyksillä turvataan ainoastaan se, että nykyinen 7200 poliisin määrä voidaan ylläpitää. Ilman lisämiljoonia poliisien määrä vähenisi.

Tällä hetkellä Suomessa lähes kaikki käytössä olevat poliisit on jo osoitettu tehtäviin. Vararesursseja poliiseilla ei liiemmin ole. Mikäli poliisien määrää haluttaisiin tästä nostaa, pitäisi poliisien koulutuspaikkoja lisätä. Veisi vähintään 3-4 vuotta, ennen kuin uudet partiot saataisiin kentälle.

Alkoholilain uudistus puolestaan tulee sitomaan poliisia entistä enemmän läsnäoloa vaativiin tehtäviin, kuten kotiväkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen. Samaan aikaan henkilötyövuosia sitoutetaan oletettavasti entistä enemmän terrorismin torjumiseen.

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo, auttavatko lisämiljoonat, jos yksikköjä ei kuitenkaan voida lisätä nopealla aikataululla jo nyt töissä olevista 7200 poliisista?

– Toki lisäresurssit auttavat aina, sillä näin poliisilla on edellytyksiä suunnitella toimintaansa pitkällä tähtäimellä. Resurssit luovat edellytyksiä ottaa lisää opiskelijoita poliisikoulutukseen. Tämä näkyy parempana tilanteen muutaman vuoden päästä.

Alkoholin haitoilla on Jokisen mukaan aina merkitystä poliisin työhön.

Poliisitaustainen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen kertoo kannattavansa hallituspuolueiden kompromissiesityksen mukaisesti kaupassa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostamista 5,5 prosenttiin.

– Alkoholilain uudistus on kokonaisuus, ja tehtyyn kompromissiin liittyy muitakin kysymyksiä.

Alkoholin haitoilla on Jokisen mukaan aina merkitystä poliisin työhön.

– Haitat näkyvät aina tavalla tai toisella poliisin työssä. Toisaalta, kun tarkastellaan nuorten alkoholi- ja päihdekäyttäytymistä, Suomessa ollaan menossa todella hyvään suuntaan.

– Kyllä tässä täytyy uskoa siihen, että yleinen suhtautuminen alkoholiin on menossa parempaan suuntaan. Aina on ongelmakäyttäjiä, jotka sitten tietysti työllistävät poliisia.

Jokinen ei ole vielä nähnyt budjettiesityksen laskelmia, eikä tiedä mihin ne tarkalleen perustuvat. Tämän johdosta hän ei kommentoi enempää siellä esitettyjen arvioiden vaikutusta poliisien työmäärään.

Jokisen mukaan tarkasteltaessa lakiuudistuksen vaikutuksia esimerkiksi alkoholin kokonaiskulutukseen pitäisi muistaa, että uudistuksen vaikutuksia ei voida vielä tarkalleen tietää.

– Esimerkiksi jos ihmiset jotka vetävät kuusi pakkia kärryllä laivalta kotiinsa, saisivat ostettua oluensa lähikaupasta helpommin, eivät he kyllä vetäisi kuutta pakkia kaljaa kotiinsa sieltä kaupasta. Siinä myös sosiaalinen kontrolli hillitsisi kulutusta.

– Lisäksi saisimme verotulot Suomeen. Juuri matkustajatuonti on Suomessa yksi ongelmista.

Ihalainen: Sipilän hallitus yritti poliittista ohituskaistaa

Kuva: Kari Hulkko

Työmarkkinajärjestöjen mielipiteellä oli ratkaiseva rooli Suomen EU-jäsenyydessä, arvioi kansanedustaja, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.). Hän puhui tiistaina EK:n entisen työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen kirjan Kolmikannan kulisseissa julkaisutilaisuudessa Helsingissä.

– En tiedä yhtään Euroopan maata, missä työmarkkinajärjestöt olisivat tehneet sellaisia sopimuksia, joita teimme EU-jäsenyyden alla, Emu-ratkaisun alla ja EU:n laajentumisen alla. Haimme työmarkkinajärjestöjen roolia muuttuneessa tilanteessa.

– Luulenpa, että sillä, että nämä järjestöt olivat jaa-liikkeen eivätkä ei-liikkeen puolella, saattoi olla aika suuri merkitys Suomen EU-jäsenyyden kannalta, Ihalainen sanoi.

Totesimme, että Emu-ratkaisu ei edellytä yleissitovuuden murtamista.

Työmarkkinajärjestöt tekivät Ihalaisen mukaan tuolloin työttömyysturvajärjestelmään ja työeläkejärjestelmään suhdanteita tasoittavat puskurit, etteivät työnantajien ja palkansaajien maksut heilahtele äärilaitoihin.

– Totesimme, että Emu-ratkaisu ei edellytä yleissitovuuden murtamista. Se on aika tärkeä linjaus. Toivon, että se pidetään tänäkin päivänä mielessä.

Aiemmin Suomella oli käytössä kolme talouspolitiikan instrumenttia: budjetti- ja finanssipolitiikka, oma raha ja työmarkkinapolitiikka. Emun myötä määrä putosi kahteen.

– Analysoimme silloin yhdessä, että työmarkkinapolitiikan ja finanssi- ja budjettipolitiikan yhteensovittamisen tarve ei vähene vaan kasvaa.

– Vaikka sopimuksen teon muodot nyt muuttuvat, toivoisin, että nyt jaksettaisiin ymmärtää, että pienen maan etu on, että me kykenemme sovittamaan näitä yhteen.

Ihalaisen mukaan hallituksille on Suomessa ollut väristä riippumatta tärkeää, että yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa toimii, koska palkanmuodostus on osa talouspolitiikkaa ei vain työmarkkinapolitiikkaa.

Se ei ihan huonoa ajattelua olisi tänäkään päivänä.

– Siitä periaatteesta olemme koettaneet pitää huolta, että työlainsäädännössä ja palkkaperusteisen sosiaaliturvan valmistelussa ei käytetä poliittisia suhdanteita puolin ja toisin hyväksi. Ei tehdä poliittisia ohituskaistoja mitä Sipilän hallituksen ensimmäinen yritys yhteiskuntasopimuksesta oli. Se oli ohituskaista, josta työnantajakin vähän innostui.

Ihalaisen mukaan hänen ja Laatusen kaudella työmarkkinaosapuolet eivät lähteneet rikkomaan pyrkimystä edistää asioita yhteisymmärryksessä.

– Kun sopimukset on tehty yhdessä, niiden soveltaminen arkeen käy paremmin ja niihin sitoudutaan työelämän arjessa paremmin kuin riitaisiin ratkaisuihin.

– Hallituksen näkökulmasta kolmikantayhteistyön vahvuus on ollut siinä, että palkkapolitiikka, sosiaaliset tulonsiirrot, inflaatio, joka oli aikaisemmin aika suuri haaste ja verotus yhteensovitettiin niin, että tavoitteena oli hyvä ostovoima, ei korkeat yleiskorotukset. Tämä oli meidän nyrkkisääntö. Se ei ihan huonoa ajattelua olisi tänäkään päivänä.

Keskustelua aiheesta

Ministeri Saarikko: Pääosa sosiaalipalveluista pois valinnanvapauden piiristä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) vahvistaa Verkkouutisten aiemmin kertoman tiedon, jonka mukaan merkittävä osa sosiaalipalveluista olisi jäämässä perustettavien sote-keskusten ulkopuolelle. Saarikon mukaan syynä on perustuslakivaliokunnan kesäkuinen sote-lausunto, jonka mukaan hallitus nyt juoksuttaa sote-valmisteluaan.

– Lausunto on sen luonteinen, että sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät sen jälkeen ole mahdutettavissa valinnanvapauden piiriin siinä laajuudessa kuin hallituksen keväisessä mallissa. Se ei tarkoita, etteivätkö sosiaalipalvelut olisi jatkossakin peruspalveluja tai etteikö integraatiota voisi turvata, mutta samalla tavalla kuin keväisessä mallissa ne eivät voi olla sote-keskusten palveluvalikossa, Saarikko sanoo.

Sote-keskuksille jäisi Saarikon mukaan käytännössä vain sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan tasoiset palvelut.

Hallitus ei hänen mukaansa aio kuitenkaan tinkiä sote-uudistuksen yhdeksi kulmakiveksi nostetusta sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta.

– Tietysti se johtaa siihen, että joudumme miettimään millä tavoin integraatiota turvataan.

Se miten turvaaminen käytännössä tapahtuu, selviää Saarikon mukaan myöhemmin.

– Palaamme yksityiskohtiin, kun malli valmistuu.

Keskustelua aiheesta

Viinaralli Viroon tyrehtyi – päihdetyöjärjestö: Ei perustetta nostaa prosenttirajaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry huomauttaa, että Suomen alkoholilain uudistuksen yhtenä perusteena mainitaan usein matkustajatuonti Virosta. Lain toivotaan hillitsevän viinarallia.

– Matkustajatuonti Virosta on kuitenkin tuoreen tilaston (THL) mukaan reippaassa laskussa. Kaupoissa myytävien juomien prosenttirajan nostolle Suomessa ei löydy perustetta viinarallista, Ehyt painottaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen selvityksen mukaan alkoholijuomien matkustajatuonti väheni 13,8 prosenttia syyskuun 2016 ja elokuun 2017 välillä edelliseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Luku kuvaa sitä, kun tuonti on muunnettu sataprosenttiseksi alkoholiksi.

Viron vetovoima on muussakin kuin halvassa alkoholissa.

Ehyt ry:n mukaan matkustajatuonti on laskussa, vaikka Liikenneviraston tietojen mukaan matkustajamäärä Suomesta Viroon kasvoi 4,2 prosenttia tammi-kesäkuussa 2017 viime vuoden vastaavasta ajasta.

– Alkoholijuomien matkustajatuonti on laskenut reippaasti, vaikka Viroon matkustetaan entistä enemmän. Viron vetovoima on muussakin kuin halvassa alkoholissa, Ehyt ry:n erityisasiantuntija Tuomas Tenkanen huomauttaa.

Viron hallitus on jo nostanut alkoholiveroa.Tämä näkyy vähitellen niin oluiden kuin muiden mietojen alkoholijuomien hinnoissa. Viron alkoholijuomien veronkorotukset jatkuvat vuoteen 2020 asti.

– Viron viinaralli ei ole kestävä peruste sille, että kaupassa myytävien juomien prosenttirajaa aiotaan nostaa alkoholilain uudistuksessa. Matkustajatuonti vähenee, koska Virossa tehdään vastuullisia alkoholipoliittisia uudistuksia, Tenkanen toteaa.

 

Suurimpien kaupunkien päättäjät kannattavat maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille

Kuntapäättäjät yli puoluerajojen Suomen suurimmissa kaupungeissa kannattavat maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille, selviää Väestöliiton ja lääkeyhtiö Bayerin tekemästä kyselytutkimuksesta.

Neljä viidestä kyselyyn osallistuneesta päättäjästä oli täysin tai melkein samaa mieltä siitä, että maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen nuorille edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia.

Lähes yhtä moni uskoi, että ehkäisyn kustannukset voivat estää nuoria käyttämästä sopivaa ehkäisyä.

Maksutonta ehkäisyä pohdittiin myös lakisääteiseksi. Kaksi kolmesta kuntavaltuutetusta oli samaa tai lähes samaa mieltä siitä, että maakunnille tulee asettaa lakisääteinen velvoite järjestää maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille.

Päättäjät antaisivat nuorille ensisijaisesti pillereitä, laastareita ja kondomeja.

Eniten kuntapäättäjien mielipiteet erosivat, kun heiltä kysyttiin, mitä ehkäisymenetelmiä kuntien pitäisi tarjota nuorille maksutta. Vähän alle 40 prosenttia vastaajista puolsi kaikkia ehkäisymenetelmiä, mukaan lukien pitkäaikaiset menetelmät kuten kierukat ja kapselit. Vähän yli 40 prosenttia puolestaan oli vain lyhytaikaisten menetelmien kuten kondomien, pillerien, renkaiden ja laastarien maksuttomuuden kannalla.

Nuorisolääkäri Miila Halonen Väestöliitosta sanoo, että kapselit ja kierukat nähdään edelleen aikuisten, synnyttäneiden naisten ehkäisymenetelmänä ja ajatusta niiden tarjoamisesta nuorille vierastetaan.

– Nyt kuitenkin hoitosuositukset nimenomaan ohjaavat tarjoamaan pitkäaikaisia menetelmiä nuorille ehkäisyn tarvitsijoille, sillä luotettavuus ja teho on aivan omaa luokkaansa. Tiedottamista aiheesta selvästi tarvitaan lisää, Halonen sanoo.

Elo-syyskuun vaihteessa tehtyyn kyselyyn vastasi liki 220 kuntapäättäjää viidestätoista kaupungista.