Pääkirjoitukset
14.1.2020 08:27 ・ Päivitetty: 14.1.2020 08:27
Palkattomat työtunnit eivät voi olla uusi normaali
Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden loppiaisen alla saavuttama sopu työehtosopimusneuvotteluissa oli merkittävä etenkin, kun neuvotteluja oli käyty eri muodoissa jo viime elokuusta. Mitenkään tavatonta ei ole, että neuvottelut venyvät, kun neuvoteltavaa on paljon ja kiistat koskevat myös periaatteellisia kysymyksiä.
Vuoden 2017 kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitut kiky-tunnit eli Teollisuusliiton sanoin ylimääräiset talkootunnit poistuvat teknologiateollisuudesta. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksessa kiky-tunnit oli kirjattu erilliseen liitteeseen, joka voitiin irtisanoa jo viime vuoden lopussa. Nyt tehdyssä sopimuksessa palkkoja korotetaan kahden vuoden aikana yhteensä 3,3 prosenttia.
Minimissään siis katsotaan puolin ja toisin, että lisätuntien kohtalolla on vaikutusta siihen, kuinka palkankorotusprosenttien suuruutta lasketaan.
Päänavausta on jo ehditty tulkita ainakin kahdesta näkökulmasta, pitkälti samasta kuin ennen sopimuksen syntymistäkin. Palkansaajapuolella katsotaan oikeutetusti, että mitään syytä missään ei ole jatkaa palkattomien työntuntien tekemistä. Jos tunnit jostakin syystä jonnekin jäävät, ne nostavat palkkoja työnantajien itse määrittämän 1,4 prosentin verran.
Kiky-tuntien takana oli Sipilän hallituksen puristuspenkki, vaikka muodollisesti asiasta sovittiinkin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken. Työnantajapuolella taas tulkitaan, että kiky-tunnit ovat pysyväksi tarkoitettu järjestely kaikkialla, missä ne on kirjattu työehtosopimuksiin. Minimissään siis katsotaan puolin ja toisin, että lisätuntien kohtalolla on vaikutusta siihen, kuinka palkankorotusprosenttien suuruutta lasketaan.
Joka tapauksessa on selvää, että Suomen nykyisessä neuvottelumallissa vientialojen esimerkillä on väliä, eikä muilla aloilla ole hinkua tyytyä vähempään. Katseet kääntyvät muun muassa kunta-alalle, missä varsinaiset neuvottelut työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistyvät tänään tiistaina. Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super ovat tehneet tiettäväksi, että palkkaero kapenee vain rahalla eli maksamalla naisvaltaiselle alalle suuremmat korotukset. Heidän tasa-arvo-ohjelmassaan tavoitellaan 1,8 prosenttiyksikön palkankorotuksia yli miesvaltaisten vientialojen korotustason kymmenen vuoden aikana.
Yhteisymmärrys ei vaikuta olevan lähellä, sillä Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen korosti heti teknologiateollisuuden sovusta kuultuaan, ettei alan ratkaisua voi suoraan rinnastaa kunta-alalle. Kunta-alan kaikki sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa, ja niiden piirissä on 420 000 työntekijää. Keväästä tullee pitkä.
Lisää aiheesta
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Työmarkkinat
Työmarkkinat
Työmarkkinat
Työmarkkinat
Politiikka
Työmarkkinat