Palkittu toimittaja Lauri Nurmi: ”Pekkarinen tietää kyllä itse varsin hyvin, että hän ei kirjoita sosiaalisessa mediassa totta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Lännen Median ja Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi.

Kansanedustaja, varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) on kritisoinut useita tiedotusvälineitä Facebook-päivityksissään. Pekkarisen mukaan media ”mätkii ja lätkii” pääministeri Juha Sipilää (kesk.)

Pekkarinen on viitannut Facebookissa myös toimittaja, kirjailija Lauri Nurmen perussuomalaisten hajoamista käsittelevään tuoreeseen kirjaan, jonka hän sanoo ”vilisevän valheita monelta osin”.

– Ja miltäkö osin? Esim. siltä, että tämä veikkonen, Nurmi, kertoo Sipilän lyömistarkoituksella, että olisi minut pantu houkuttelemaan persuja keskustaan. Siis valhe. Eikä Nurmi edes väittänyt, että sanomansa näiltä osin olisi totta, kun soitin hänelle, Pekkarinen kirjoittaa päivityksessään.

Toimittaja Lauri Nurmella on asiasta erilainen käsitys.

– Mauri Pekkarinen on soittanut minulle kerran. Hänen kertomansa asia puhelun sisällöstä ei pidä paikkaansa. Pekkarinen tietää kyllä itse varsin hyvin, että hän ei kirjoita sosiaalisessa mediassa totta puhelun sisällöstä. Kirjani on perusteellisesti tehtyä tutkivaa journalismia, jossa lähdetiedot tarkistetaan huolellisesti, Lauri Nurmi toteaa Demokraatille sähköpostitse.

Kirjassaan Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into) Nurmi kirjoittaa siteeraavansa soinilais-terholaisten ydinryhmään kuulunutta henkilöä:

”Saimme tietää, että useita perussuomalaisia kansanedustajia oli pyydetty loikkaamaan keskustaan. Liikkeellä olivat keskustan kokeneet voimat, muun muassa Mauri Pekkarinen. Loikkaushalukkuutta oli tiedusteltu kansanedustajiltamme esimerkiksi eduskunnan kahvilassa. Sielläkin voi salaisista asioista keskustella, kunhan tarkistaa, ettei vieressä ole kuulevia korvia. Keskustan toiminnan laajuuden laitoimme merkille 24. toukokuuta”.

”Pekkarisen hyökkäys ei minua yllätä.”

Siihen, että Pekkarinen sanoo Nurmen kirjassa olevan valheita, Nurmi vastaa tehneensä tutkivana journalistina satojen tuntien taustatyön ja haastatelleensa useita kymmeniä politiikan vaikuttajia.

– Suuri osa heistä esiintyy kirjassa omilla nimillään. Osalle haastatelluista, esimerkiksi keskustalaisille ja muita hallituspuolueita edustaville vaikuttajille, on annettu heidän kertomiensa ja näyttämiensä asioiden takia tiukka lähdesuoja.

– Pekkarinen yrittää nyt tietoisesti ohjata suuren yleisön ja tiedotusvälineiden huomiota pois erittäin tärkeästä yhteiskunnallisesta asiasta: pääministeripuolue keskusta käynnisti toukokuun loppupuolella poliittisen operaation sen selvittämiseksi, mihin Halla-ahon valinta perussuomalaisissa johtaisi. Pekkarinen oli tässä operaatiossa mukana, Lauri Nurmi katsoo.

Nurmen mukaan samalla kokoomuksen ja keskustan johtoelinten välillä käytiin keskustelua siitä, miten molempien puolueiden eduskuntaryhmiä voitaisiin vahvistaa loikkareilla, jos Jussi Halla-aho valittaisiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi.

– Yhtenä vaihtoehtona esillä oli se, että soinilaiset perustaisivat oman eduskuntaryhmänsä, mutta sen vaihtoehdon todennäköisyyttä pidettiin aluksi pienempänä.

– Toisin sanoen keskusta ja kokoomus myötävaikuttivat etukäteen perussuomalaisten jakautumiseen pitämällä hallitusovea raollaan soinilaisille. Tämän ovat minulle hyvin luotettavasti vahvistaneet ja kertoneet niin keskustalaiset, kokoomuslaiset kuin silloiset perussuomalaiset hallituslähteet, Nurmi jatkaa.

– Poliittisesti asia on niin arkaluontoinen, että osa tapahtumiin osallistuneista on valmis tekemään lähes mitä tahansa, jotta tapahtumien tutkiminen lopetettaisiin. Pekkarisen hyökkäys ei minua yllätä. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

”Vastaus on kyllä.”

Pekkarinen on jo aiemmin lokakuussa ottanut tviitissään tiukasti kantaa Nurmen kirjan väitteisiin.

– Nyt tiedän mitä valemedia on. Väität minut houkutelleen jo toukokuussa persuja. Tuo on sitä. Osoita yksikin esimerkki! hän päivitti 25.10.

Mitä sanoo Lauri Nurmi tänään, houkutteliko Mauri Pekkarinen perussuomalaisia keskustaan?

– Hän osallistui keskustan salaiseen operaatioon, jossa perimmäisenä ja salaisena tavoitteena oli vahvistaa keskustan eduskuntaryhmää loikkareilla, eli vastaus on kyllä, Nurmi vastaa.

– Pekkarinen on yksi maan kokeneimmista salaisten poliittisten operaatioiden osallistujista. Hän on tälläkin vaalikaudella muun muassa pohjustanut salassa omaa ministeriyttään, ja oli lähellä nousta ministeriksi kesken vaalikauden vastoin puheenjohtaja Sipilän tahtoa. On maan tapa, että salaisten operaatioiden olemassaolo kiistetään politiikassa lähes raamatullisin sanankääntein. Niiden olemassaolon selvittämiseksi Suomessa tarvitaan tutkivaa politiikan journalismia, vaikka poliitikot eivät siitä pitäisi, Nurmi jatkaa.

”Pekkarinen toimii tietoisesti ja yrittää synnyttää pientä kohua.”

Hän sanoo pitävänsä Pekkarisen Facebook-reaktiota loogisena.

– Tunnustaminen tarkoittaisi sitä, että operaation olemassaolo myönnettäisiin ja samalla de facto vahvistettaisiin, että muun muassa pääministeri puhui politiikan kielellä muunneltua totuutta eduskunnassa kesäkuussa. Pekkarinen ei esitä argumentteja tai yksilöi väitteitään.

– Pekkarisen sanallisen hyökkäyksen tavoitteena on vaientaa julkista keskustelua, painostaa poliittisesti Yleisradiota ja kääntää huomio pois hallituspuolueille kiusallisista asioista, joiden selvittämiseksi toivottavasti tehdään paljon tutkivaa journalismia eri tiedotusvälineissä. Yleisradion A-studion lähetys oli erittäin perusteellisesti tehty ja sisälsi olennaista arkistomateriaalia kesäkuun tiedonantokeskustelusta eduskunnasta, Nurmi sanoo ja viittaa tiistaiseen A-studioon, jota Pekkarinen Facebookissa kritisoi.

Lauri Nurmi lisää, ettei voi välttyä ajatukselta, että Pekkarinen toimii tietoisesti ja yrittää synnyttää pientä kohua tilanteessa, jossa olisi tärkeätä jatkaa itse asioiden tutkimista.

– Pääministeri Sipilä on jo joutunut myöntämään, että loikkareiden saamista hallitusta vahvistamaan pohdittiin hallituksessa ennen Halla-ahon valintaa perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Toivoisin asianosaisilta lisää vastaavaa avoimuutta, sillä salaiset operaatiot ovat osa politiikkaa. Näin tärkeässä asiassa olisi arvokasta, että niistä kerrottaisiin kansalaisille edes jälkikäteen.

– Pidin tärkeänä aineiston keräämistä ja tapahtumista kirjoittamista, ennen kuin asianosaiset alkavat unohtaa asioita ja muodostaa omalta kannaltaan poliittisesti edullisia muistoja ja muistikuvia, Nurmi sanoo.

Lauri Nurmi sai tämän kuun alussa Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon vuoden kovimmasta skuupista, jonka hän teki 3. kesäkuuta otsikolla: ”Hallituksessa suunnitelma Halla-ahon voiton varalle: soinilaiset muodostaisivat oman eduskuntaryhmän”.

HS-kysely: 65% haluaa lisää valinnanvapautta – enemmistö ei silti kasvattaisi yksityisten kakkua

Kuva: lehtikuva / milla takala

Enemmistö suomalaisista haluaisi, että potilaan valinnanvapautta terveydenhuollossa lisätään merkittävästi, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Tätä mieltä on 65 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Vastaajista 22 prosenttia ei puolestaan haluaisi, että valinnanvapautta lisätään. 13 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.

Se, miten valinnanvapaus toteutetaan, näyttää kuitenkin mietityttävän, HS kirjoittaa. 52 prosenttia vastaajista ei kannata ajatusta, että yksityisen tuotannon osuus terveydenhuollossa kasvaisi. 30 prosenttia pitää hyvänä sitä, että yksityisten osuus terveydenhuollossa kasvaa.

Poliittinen suuntautuminen vaikuttaa mielipiteisiin vahvasti. Kokoomuslaisittain ajattelevista 80 prosenttia haluaisi, että valinnan mahdollisuuksia lisätään. Penseimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat, mutta heistäkin 42 prosenttia haluaisi potilaalle nykyistä enemmän valinnan mahdollisuutta.

Kantar TNS haastatteli tutkimusta varten noin 1 100 ihmistä marraskuussa. Virhemarginaali on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Eduskunta: ”Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta tiedottaa, että talossa on pitkään tehty työtä seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Talon mukaan häirintää ei sivuuteta eikä siitä vaieta.

”Vaikka tuloksia on saavutettu, ei eduskunta voi tyytyä muuhun kuin nollatoleranssiin. Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan.”

Eduskunnan työsuojelutoimikunta on kokouksessaan käsitellyt toimia seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi.

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa. Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

AVAINSANAT

Kokoomuslaiset sanovat nyt suoraan: ”Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kokoomuksen kansanedustajate, entiset huippu-urheilijat Pauli Kiuru, Sari Multala (purjehdus), Veera Ruoho ja Sinuhe Wallinheimo vetoavat, että liikunta- ja urheiluharrastusten parissa tapahtuvaan häirintään puututaan vakavasti.

Kansanedustajien mukaan olisi syytä myös tarkastella, voisiko lainsäätäjä tehdä vielä lisätoimia asiaan puuttumiseksi.

”Lasten ja nuorten liikunnan parissa työskentelee satojatuhansia vapaaehtoisia. He tekevät arvokasta työtä, josta meidän on syytä olla kiitollisia. Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia. Koko urheilukentän tulee kantaa kortensa kekoon, jotta jokaisella urheiluharrastajalla on mahdollisuus turvalliseen harrastamiseen”, kolmikko sanoo tiedotteessaan.

Vuonna 2014 tuli voimaan ”laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä”. Tavoitteena oli suojella alaikäisten lasten henkilökohtaista koskemattomuutta. Lain toimeenpanossa on kuitenkin ilmennyt haasteita.

Vuonna 2016 rikostaustaote pyydettiin vain 3 427 henkilöstä, vaikka hallituksen esityksessä vuosittaiseksi määräksi arvioitiin 20 000–40 000 otetta. Selvityksen pyytäminen on lisäksi lain mukaan vapaaehtoista. Menettelyä haittaa myös se, että rikostaustaotteen pyytämiseen pitää olla kirjallinen suostumus vapaaehtoiseksi pyrkivältä. Lisäksi lakia sovelletaan vain sen voimaantulon jälkeen toimintaan mukaan tulleisiin vapaaehtoisiin, jolloin laaja pitkään toimineiden vapaaehtoisten joukko jää lain soveltamisalan ulkopuolelle, kokoomuskansanedustajat muistuttavat.

”Nyt voisi olla hyvä paikka kutsua lasten ja nuorten kanssa töitä tekevät harrastusjärjestöt koolle ja arvioida sitä, kuinka hyvin laki on ottanut paikkansa harrastustoiminnassa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus harrastaa ilman häirintää. Kaikki, mitä asian eteen voidaan tehdä, on tehtävä.”

Keskustelua aiheesta

”Uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin” – Ylen kysely: seksuaalista häirintää myös eduskunnassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa.

Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä. Heistä 13 sanoi joutuneensa häirinnän kohteeksi kuluvan vaalikauden aikana. Loput eli 82 vastaajista ei ollut kokenut häirintää työssään eduskunnassa.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki häirinnästä kertoneet ovat naisia.

Kysely lähetettiin kaikille eduskunta-avustajille ja -ryhmien työntekijöille eli yhteensä 223 ihmiselle.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

Haatainen avaa tänään eduskunnan ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä

Kuva: Meeri Koutaniemi
SDP:n Tuula Haatainen on ensimmäinen allekirjoittaja #Metoo-keskustelualoitteessa, jota on tuettu myös muista puolueista.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä.

Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta.

Sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähtenyt #metoo-kampanja on nostanut seksuaalisen häirinnän otsikoihin kotimaassa ja maailmalla, mutta Suomen politiikassa asia ei ole noussut puheenaiheiden kärkeen.

– Nyt on tullut aika, että poliittiset päättäjät ottavat asian esille ja alkavat tehdä töitä sen eteen, että seksuaalinen häirintä saadaan kitkettyä yhteiskunnastamme, SDP vaati aloitteessaan.

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen avaa keskustelun aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana. Hän katsoo, että keskeisten poliitikkojen, kuten ministerien, kansanedustajien ja puolueiden puheenjohtajien, pitää ottaa kantaa häirintää vastaan.

– Keskeinen asia tässä on se, että tehdään selväksi, että tämä ei ole oikein, vaan se on raukkamaista käyttäytymistä, jos toista painostetaan ja harrastetaan seksuaalista häirintää, sanoi Haatainen STT:lle.