Turva – Hymy

Palola jatkaa STTK:n kipparina – ”Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (oikealla) onnitteli Antti Rinnettä ja Rauno Vesivaloa, jotka palkittiin kultaisella ansiomerkillä STTK:n uuden edustajiston järjestäytymiskokouksessa Helsingissä tiistaina.

Antti Palola jatkaa STTK:n puheenjohtajana. Hänen kautensa kestää joulukuuhun 2021 asti. Valinnan teki tänään kokoontunut STTK:n uusi edustajisto eikä Palolalla ollut vastaehdokkaita.

Palola, 58, valittiin STTK:n puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen STTK:ta muun muassa Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana ja Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana.

STTK nostaa edunvalvontansa ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyönsä kärkihankkeiksi alkaneella edustajistokaudella työelämälainsäädännön, perusturvan uudistamisen, eläkeasiat, tasa-arvotyön ja hallitusohjelmavaikuttamisen.

Antti Palola painottaa sopimusyhteiskunnan merkitystä muuttuvassa työmarkkinoiden toimintaympäristössä.

– Keskusjärjestöt eivät näillä näkymin neuvottele työehdoista vaan se on liittojen työtä. Työmarkkinatoiminnassa paras tulos saavutetaan pitkäjänteisellä työskentelyllä, ei poukkoilulla tai riitelyllä. Muuttuvissakin oloissa uskon neuvotteluun ja sopimiseen.

Palola varoittaa jatkossakaan poliitikkoja sotkeutumasta työmarkkina-asioihin.

– Sekä lyhyt että pitkä historia osoittavat, että siitä ei seuraa mitään hyvää. Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa. Kumpaakin tarvitaan ja hyvää yhteistyötä, mutta ei katteettomia lupauksia eikä jyrkkää vastakkainasettelua.

STTK ei tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana.

STTK:n mielestä työelämää ja sosiaaliturvaa on kehitettävä, mutta järkevästi ja maltilla.

– Työelämän muutos on nopeaa, mutta toimivia rakenteita ei pidä lyhytnäköisesti lähteä hajottamaan.

Myös sopimusjärjestelmän on elettävä ajassa ja sitä on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden muutoksia.

– Uskon paikallisen sopimisen lisääntyvän, mutta senkin maltilla ja hallitusti. Vähimmäisehdot on turvattava, eikä STTK tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana, Palola tiivistää.

Talouspolitiikan arviointineuvosto: ”Finanssipolitiikka on tilanteeseen nähden liian kevyttä”

Talouskasvun voimistuminen ja työllisyyden ennustettua parempi kehitys helpottavat julkisen talouden tilannetta. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan suhdannetilanteen kohennuttua finanssipolitiikan pitäisi kuitenkin olla nykyistä kireämpää.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuosiarvionsa hallituksen politiikasta tänään. Raportin mukaan hallitus ei ole saavuttamassa julkiselle taloudelle asettamiaan tavoitteita.

Suhdannekorjattu alijäämä tulee ennusteiden mukaan olemaan lähes puolitoista prosenttia bruttokansantuotteesta ensi vuonna. Sitä koskevan tavoitteen saavuttaminen vaatisi arviointineuvoston mukaan julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohentamista noin 2,1 miljardilla eurolla. Julkisyhteisöihin kuuluvat valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot.

Jotta hallituksen oma tavoite julkisen talouden tasapainosta saavutettaisiin, tulisi Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan julkisen sektorin menoja pienentää tai tuloja kasvattaa tämän lisäksi 0,3 miljardilla eurolla.

Hallitusohjelman mukaan julkista taloutta tasapainotetaan asteittain hallituskauden aikana. Kilpailukykysopimuksen vaikutusten kompensoimiseksi toteutettujen veronalennusten vuoksi julkisyhteisöjen rakenteellinen alijäämä kuitenkin kasvoi viime vuonna ja kasvaa arviointineuvoston mukaan edelleen tänä vuonna.

”Ei tarvetta voimistaa kotimaista kysyntää.”

Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi raportissaan, että nopean talouskasvun ja laskevan työttömyyden aikana kotimaista kysyntää voimistavalle finanssipolitiikalle ei ole tarvetta. Arviointineuvoston mielestä finanssipolitiikan tulisi keskittyä julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseen.

Hallituksen keskeisiin tavoitteisiin on kuulunut työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ensi vuoteen mennessä. Arviointineuvoston mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 45 000 uutta työpaikkaa. Ennusteiden perusteella on arviointineuvoston mukaan epätodennäköistä, että tämä tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä.

Koulutuspaikkojen määrää tulisi lisätä.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan peruskoulun jälkeistä koulutusta vailla olevien nuorten määrä on huolestuttavan suuri ja työmarkkinatilanne vaikea.

Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoden ikään voisi lisätä toisen asteen tutkinnon suorittaneitten määrää ja vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen kasvu pysähtyi vuonna 2000. Koulutus on edelleen hyvin kannattavaa sekä opiskelijoiden että yhteiskunnan näkökulmasta. Arviointineuvosto suosittaa, että hallitus pyrkii kääntämään koulutustason negatiivisen trendin ja lisäämään koulutusta kaikilla tasoilla.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän pitäisi kasvaa ja ilman toisen asteen koulutusta jäävien opiskelijoiden määrä tulisi kääntää laskuun.

Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, että koulutustavoitteiden saavuttamiseksi koulutuksen tarjontaa tulisi kasvattaa erityisesti yliopistoissa.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten.

Olli Kuivaniemi–STT

Stockmann aloittaa yt-neuvottelut – vaarassa jopa 95 työpaikkaa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Stockmann aloittaa yt-neuvottelut osassa yhtiön Suomen tukitoimintoja. Neuvottelut koskevat noin 350:tä ihmistä toimitusketju-, talous- ja HR-tehtävissä. Arviolta 95 ihmistä saatetaan irtisanoa, Stockmann kertoo.

Yhtiön tulos parantui viime vuonna, mutta toiminta oli yhä tappiollista. Yhtiön tavoitteena on, että oikaistu liiketulos olisi tänä vuonna positiivinen.

Tehostamistoimien tavoitteena ovat ainakin kahdeksan miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt, joiden on tarkoitus toteutua pääosin tämän vuoden aikana, Stockmann kertoo.

Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi jo toista vuotta peräkkäin – uusiutuvan energian tuotannossa rikottiin ennätyksiä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi viime vuonna jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2017 kasvua oli 1,7 prosenttia ja vuotta aiemmin 1,5 prosenttia, kertoo Energiateollisuus.

Viime vuonna kasvua oli metsäteollisuuden ja muun teollisuuden, kuten sementti-, lannoite- ja kaivosteollisuuden, sähkönkäytössä. Metsäteollisuudessa kasvua oli kolme prosenttia ja muussa teollisuudessa 4,8 prosenttia. Kemianteollisuudessa ja metallinjalostuksessa kulutus laski vajaan prosentin.

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan teollisuuden sähkönkäyttö on muutoksessa.

– Kasvu on nyt kovaa myös muilla kuin perinteisesti viennin vetureiksi mielletyillä aloilla, Leskelä sanoo tiedotteessa.

Teollisuus käytti viime vuonna sähköä 40 terawattituntia, Energiateollisuus kertoo. Se on noin 47 prosenttia Suomen kokonaiskäytöstä, joka oli 85,5 terawattituntia.

Asumisen, maatalouden, palvelujen ja rakentamisen sähkönkäyttö laski 0,7 prosenttia.

Sähköntuotannon rakenne Suomessa muuttuu kovaa vauhtia.

Uusiutuvan ja hiilidioksidineutraalin energian tuotannossa rikottiin ennätyksiä. Uusiutuvilla tuotettiin 47 prosenttia ja hiilidioksidineutraaleilla energialähteillä 80 prosenttia sähköstä. Lisäksi sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt jäivät mittaushistorian pienemmiksi, Energiateollisuus kertoo.

– Sähköntuotannon rakenne Suomessa muuttuu kovaa vauhtia kokonaan ilmastoystävälliseksi, Leskelä sanoo.

Sähkön nettotuonti oli viime vuonna ennätyksellisen korkealla. Nettotuonnilla katettiin Energiateollisuuden mukaan 24 prosenttia ja omalla tuotannolla 76 prosenttia.

Nettotuonnin kasvu selittyy viennin laskulla. Esimerkiksi Viroon vietiin sähköä 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Leskelän mukaan Suomen kilpailukyky ei ole riittävä pohjoiseurooppalaisilla markkinoilla.

– Kilpailukyvyn on oltava keskeisessä asemassa kaikessa energiapoliittisessa päätöksenteossa, jotta emme ajautuisi yhä syveneviin haasteisiin niin toimitusvarmuudessa kuin kauppataseessa, Leskelä sanoo.

”Käymme tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä” – SAK:n liittojen johtajat tänään koolla valmistelemassa mielenilmausta työttömien puolesta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:n hallituksen kokouksessa Helsingissä 15. tammikuuta. Kokouksessa käsiteltiin työttömyysturvan niin sanottua aktiivimallia.

Palkansaajajärjestö SAK:n liittojen päättäjiä kokoontuu tänään Helsingin Messukeskukseen käsittelemään muun muassa työttömyysturvaan kohdistuvan niin sanotutun ”aktiivimallin” vastaista mielenilmausta.

Mielenilmaus järjestetään Helsingin Senaatintorilla helmikuun 2. päivänä.

Tapaamisessa selviää, miten paljon SAK:n liitoissa on halukkuutta järjestää työnseisauksia mielenilmauspäivänä.

– Liittopäättäjien tapaaminen ei ole päättävä elin, mutta käymme siellä tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä. Monet liitot haluavat nähdä, mikä viesti siellä tulee.

– Varmasti siellä kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä. Osa jäsenistöstä on sitä mieltä, kertoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta aiemmin STT:lle.

” Varmasti kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä.”

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus kokoontuu iltapäivällä heti liittopäättäjien tapaamisen jälkeen pohtimaan omia toimiaan mielenilmauspäivänä. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan yksityiskohdista tiedotetaan huomiseen aamupäivään mennessä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallitus on jo päätynyt siihen, ettei se liiton tasolla ryhdy nyt työtaistelua järjestämään. PAMin keskolaisten ammattiosasto päätti kuitenkin perjantaina kokouksessaan vaatia sekä PAMia että SAK:ta julistamaan poliittisen mielenilmauksen poliittiseksi lakoksi.

Myös akavalainen Insinööriliitto kertoi eilen osallistuvansa mielenilmaukseen, vaikka Akava ei keskusjärjestönä siihen osallistu.

Monilla liitoilla on hallintoja koolla tämän kuun lopulla.

Tämä kauppareissu on totta jo ensi yönä – tavarat suoraan kassiin, kassa on historiaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Verkkokauppa Amazon on kehittänyt kassattoman myymälän. Myymälän toiminta perustuu kameroihin, sensoreihin ja tekoälyyn.

Asiakkaat voivat poimia tuotteita kaupan hyllyiltä ja laittaa ne suoraan ostoskasseihinsa ilman jonotusta kassoille. Tavarat laskutetaan asiakkaan online-tililtä saman tien, kun tuotteet on otettu hyllyltä. Järjestelmä palauttaa rahat, jos asiakas pistää tavaran takaisin hyllyyn.

Ensimmäinen myymälä oli määrä avata Seattlessa Yhdysvaltain länsirannikolla maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomen aikaa.

Uuden Amazon Go -kauppajärjestelmä käyttöönotto ei ole sujunut vaikeuksitta, sillä testeissä löytyi useita virheellisyyksiä. Järjestelmää on testannut Amazonin oma henkilöstö.

STT-AFP, Seattle

Takaisin