Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Palvelualoilla tuli mitta täyteen: “Häiriköinti ja uhkailu eivät saa olla arkipäivää” – liitot esittävät yrityskohtaista lähestymiskieltoa

Yksityishenkilöiden lisäksi myös yritysten pitäisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriöitä aiheuttavilta henkilöiltä. Tätä mieltä ovat Kaupan liitto, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK.

Demokraatti

Demokraatti

Ne esittävät yrityskohtaista lähestymiskieltoa. Kiellon määräisi käräjäoikeus tai määräaikaisena poliisipäällystöön kuuluva virkamies. Kieltoa valvottaisiin ja sen rikkomisesta rangaistaisiin kuten tähänkin asti.

Lisäksi liitot ehdottavat selvitettäväksi, voidaanko uhkailua vähentää Suomessa ottamalla käyttöön Ruotsin mallin mukaisesti perusmuotoisen laittoman uhkauksen lisäksi rikoksen lievempi tekomuoto, jonka tunnusmerkit vastaisivat asiakaspalvelutilanteissa käytännössä ilmenevää uhkailua.

– Arjen turvallisuus edellyttää ajantasaista lainsäädäntöä sekä poliisin ja syyttäjän virkatoimia, joilla on myös ennaltaestävää vaikutusta. Meidän tulee antaa selkeä viesti, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei hyväksytä toisiin ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuvaa asiatonta käytöstä. Häiriköinti ja uhkailu eivät saa arkipäiväistyä – ne eivät ole kenenkään perusoikeuksia, liitot viestivät tiedotteessaan.

Tilanne voi kärjistyä monenlaisista syistä.

Keväällä 2019 julkaistu Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) yritysuhritutkimus osoittaa, että vähittäiskaupassa sekä matkailu- ja ravintola-alalla häiriköinti ja uhkailu on Suomessa vertailumaita yleisempää.

Suomen vähittäiskaupassa riski henkilökunnan joutumisesta väkivallan tai uhkailun uhriksi on 2-kertainen verrattuna Englantiin ja 5-kertainen verrattuna Alankomaihin.

Lisää aiheesta

Myös majoitus- ja ravintola-alalla suomalaisiin toimipaikkoihin ja niiden työntekijöihin kohdistuu huomattavasti vertailumaita enemmän asiakkaiden väkivaltaa ja sen uhkaa. Suomessa uhkailu jää usein myös tilastojen ulkopuolelle: toistuva häirintä tai vainoaminen ilmoitettiin poliisille vain alle neljäsosassa tapauksista.

Liitot muistuttavat, että tilanne voi kärjistyä monenlaisista syistä. Joskus yrityksen tarjoama palvelu ei ole ollut asiakkaan näkemyksen mukaan riittävää tai miellyttävää.

– Yrityksissä myös joudutaan joskus tekemään asiakkaan kannalta päätöksiä, jotka eivät tunnu asiakkaasta oikeilta. Myös asiakkaan liiallinen ja kielloista huolimatta jatkuva asiaton, henkilökohtainen kiinnostus yrityksen työntekijää kohtaan aiheuttaa vaikeita ja kiusallisia tilanteita.

“Lähestymiskiellon hakeminen on uhrille raskas prosessi.”

Yrityksen keinot ovat liittojen mukaan vähissä, kun häiriköinti ja vahingonteko on toistuvaa tai yrityksen työntekijöitä piinataan ja uhkaillaan.

– Poliisi ei resurssisyistä johtuen välttämättä ehdi paikalle hoitamaan tilannetta, teko ei ylitä laittoman uhkauksen kynnystä, tai yksittäisen henkilön oleskelun kieltäminen yrityksen tiloissa tai niiden läheisyydessä ei ole laillisesti yksiselitteisen mahdollista.

Liitot huomauttavat, että häiriökäyttäytyminen ja omaisuuden vahingoittaminen aiheuttavat lisäksi inhimillistä kärsimystä. Työntekijälle tilanne voi aiheuttaa pahimmillaan pelkotiloja, uupumista ja jopa työkyvyttömyyden.

– Lähestymiskiellon hakeminen on uhrille raskas prosessi, joten yksittäisen työntekijän kynnys lähteä viemään työssä kohtaamaansa häiriötä viranomaiskäsittelyyn tai uhkailua on usein korkea. Jos taas häirintä koskee työpaikalla useaa työntekijää, lähestymiskielto voisi liittojen näkemyksen mukaan olla myös tehokkaampi, kun se koskee toimipaikkaa, ei vain yksittäistä työntekijää.

Tarkkoja arvioita erilaisen häiriökäyttäytymisen vuosittain yrityksille aiheuttamista taloudellisista tappioista ei ole saatavilla. Liitot arvioivat, että hintalappu on koko suomalaiselle yhteiskunnalle kuitenkin huomattava.

– Tilanteesta joutuvat luonnollisesti kärsimään erityisesti pienet yritykset, joilla on erittäin rajalliset voimavarat häiriötilanteisiin puuttumiseen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE