Viime vuoden alussa voimaan tullut muutos antoi esimerkiksi kampaamoille ja suurille ruokakaupoille lisää valtaa aukiolon suunnitteluun, mutta mitään valtavaa lumipalloefektiä vapautus ei käynnistänyt.

Kauppakeskuksissa on sunnuntaisin liikennettä, mutta niiden ulkopuoliset kahvilat ja ravintolat pitävät useimmiten ovensa kiinni.

Syynä ovat kaksinkertaiset henkilöstökustannukset. Työaikalain mukaan sunnuntailta maksetaan kaksinkertainen palkka.

– Kun ne tuplataan, sunnuntaista on hankala saada yrittäjän kannalta voitollista päivää.

Lapin mukaan kauppojen aukioloaikojen vapautuminen on lisännyt sunnuntaikysyntää myös ravintoloissa ja kahviloissa. Erityisesti se näkyy juuri kauppakeskuksissa, jotka usein edellyttävät liikkeiltään aukioloa kaikkina viikonpäivinä.

Lappi muistuttaa, että matkailun kannalta sunnuntai olisi tärkeä päivä. Ulkomailta Suomeen suuntautuva turismi on kasvussa, samoin ravintolaruokailu ylipäätään.

Lappi uskoo, että työntekijöiden viikonloppulisät nousevat esiin alan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.

– Meillä on tutkittua tietoa siitä, että jäsenemme ovat kokeneet sunnuntaityöskentelyn vaikeaksi, sanoo Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimusasiantuntija Karoliina Huovila.

Hänen mukaansa erityisesti perheelliset työntekijät pitävät tilannetta hankalana.

Vapauttamisen aiheuttama muutos ei ole ollut räjähdysmäinen – eikä suomalainen yhteiskunta olisikaan siihen valmis, Huovila sanoo.

– Meidän alamme ovat naisvaltaisia. On paljon esimerkiksi yksinhuoltajaäitejä. Jotta sunnuntaisin työskentely onnistuisi, päiväkotien ja muiden rakenteiden pitäisi toimia.

Huovilan mukaan sunnuntaiaukioloja katsotaan usein kuluttajan kannalta ja sosiaaliset vaikutukset voivat unohtua.

Sunnuntaita on totuttu pitämään perheen kanssa vietettävänä vapaapäivänä – ei vain uskonnon vuoksi, vaan myös kulttuurisesti.

– Toinen kysymys on, haluammeko mennä sellaiseen suuntaan, että viikonloppu ei olekaan perheaikaa. Se olisi radikaali muutos.

PAM haluaa pitää kiinni tuplakorvauksista siksikin, että niiden ansiosta sunnuntaivuoroille löytyy helpommin tekijöitä.

– Näin työntekijöitä ei tarvitse pakottaa töihin sunnuntaisin. Työvuorot kuitenkin määrittelee työnantaja, ja joissain paikoissa niiden suunnittelu voi olla hyvin yksipuolista.

Suomen Yrittäjät suunnittelee parhaillaan kyselyä, jolla selvitetään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, miten yrittäjät ovat kokeneet aukioloaikojen vapautumisen.

Aiemmissa kyselyissä enemmistö jäsenistä on kannattanut vapauttamista.

Lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen arvioi, että kipeimmin muutos on koskenut pieniin kauppoihin, joilla oli aiemmin etuoikeus pitää ovet auki myös pyhinä.

Toivonen sanoo, että pienimmille yrityksille sunnuntai on haastava päivä. Se ei välttämättä ole kannattava, ja tuplapalkan vuoksi monet yrittäjät tekevät sunnuntaivuorot itse.

– Se vaikuttaa työssä jaksamiseen.

Liikeaikalain kumoamisen myötä kauppojen ja kampaamojen aukioloajat vapautuivat viime vuoden alussa.

Uudistus tarkoitti, että liikkeet saavat itse päättää aukiolostaan eikä erityislupia esimerkiksi suurten kauppojen sunnuntaiaukioloon tarvitse enää hakea.

Kaupan liitosta ja Päivittäistavarakauppa-yhdistyksestä arvioidaan, että sunnuntain arvo kauppapäivänä on noussut merkittävästi.

Liittojen mukaan kuluttajakäyttäytyminen muuttuu hitaasti, mutta tähän mennessä tehtyjen kokeilujen perusteella kuluttajat ovat ottaneet sunnuntaiaukiolon hyvin vastaan.

Vaikka kauppojen ei ole pakko pitää oviaan auki sunnuntaisin, alan yhdistysten mukaan moni yrittäjä kokee kilpailutilanteen olevan sellainen, että sunnuntaina on oltava avoinna, vaikkei päivä olisi taloudellisesti kovin kannattava.

STT–NOORA VAARALA