– Mielestäni koronakriisi on osoittanut sellaisen ajattelutavan heikkouden, että kansallisvaltiot yksinään pystyisivät vahvoina ratkomaan erilaisia eteen tulevia ongelmia, Urpilainen sanoo STT:n haastattelussa.

Urpilaisen mukaan vahvuus on rajat ylittävässä yhteistyössä, josta konkreettinen esimerkki on ponnistelu uuden koronavirusrokotteen löytämiseksi.

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Urpilainen uskoo, että kriisi lopulta vahvistaa EU:ta. Vaikka kriisin keskellä yhteisymmärrykseen pääsy voi olla vaikeaa, lopulta kompromissit löytyvät.

Eurokriisin aikaan Urpilaisen rooli oli toki täysin erilainen kuin nyt. Silloin hän puolusti valtiovarainministerinä Suomen linjaa EU-kokouksissa ja toimi SDP:n puheenjohtajana.

Menneet kriisit ovat jättäneet Urpilaiselle selkärankaan opetuksen siitä, että pää on pidettävä kylmänä.

– On fokusoitava niihin asioihin, joita kulloinkin hoitaa ja luotettava siihen tietoon, jota on saatavilla.

Urpilainen sanoo, että poliittisten päätöksentekijöiden on toimittava parhaan mahdollisen tiedon varassa.

– On tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka itse kokee oikeaksi, ja joita voi viime kädessä puolustaa.

Asiantuntijatiedon arvo korostuu hänen mukaansa erityisesti nyt sosiaalisen median aikakaudella, kun erilaisia mielipiteitä ja paineita tulee päätöksentekijöille lähes joka suunnasta.

Valmiita ratkaisuja ei ole, koska koronaviruspandemian laajuista kriisiä ei ole ennen koettu.

– Ei ole mitään oppikirjaa, josta voi katsoa, että näin hoidan koronakriisiä. Vähän samalla tavalla ei ollut mitään oppikirjaa eurokriisistä, vaan se oli sellaista navigointia eteenpäin asiantuntijatiedon varassa.

Alkuvuodesta Urpilainen työskenteli tiiviisti EU:n uuden Afrikka-strategian parissa. Hän vakuuttaa, että koronaviruskriisi ei ole sysännyt strategian edistämistä syrjään, vaan työ etenee ja suunniteltu kuulemiskierros järjestetään verkossa.

Tavoitteena on, että lokakuussa järjestettäisiin Afrikan unionin ja Euroopan unionin yhteinen huippukokous, jossa yhteiset poliittiset linjaukset voitaisiin hyväksyä.

Koronaviruspandemian vuoksi EU-komissio on siirtynyt lähes kokonaan etätöihin. Urpilainenkin hoitaa tehtäviään Suomen-kodistaan.

Päivät alkavat komission yhteisellä kriisikokouksella ja jatkuvat puheluilla sekä videoneuvotteluilla.

Parin viime kuukauden aikana Urpilainen on keskittynyt siihen, miten EU:n kehitysyhteistyörahoitusta voidaan kohdistaa uudelleen niin, että se auttaisi parhaalla mahdollisella tavalla näitä kumppaneita kriisin keskellä.

Urpilainen kuvaa tehtävää “valtavan suureksi harjoitukseksi”. Kokoon on onnistuttu saamaan kuitenkin kookas summa, 15,6 miljardia euroa. Se kohoaa 20 miljardiin, jos mukaan lasketaan jäsenmaiden lupaamat panostukset.

Käytännössä rahoituksen uudelleenkohdistaminen tarkoittaa sitä, että tälle vuodelle suunnitteilla olleita hankkeita ja investointeja on lykätty tulevaisuuteen. Niistä säästyvät varat voidaan keskittää koronaviruskriisin hoitoon.

Esimerkiksi energia- ja maataloushankkeiden sijaan EU tukee nyt kehitysmaissa koronaviruksen tunnistamiseen erikoistuneiden testauslaboratorioiden rakentamista, hengityskoneiden hankintaa ja muuta terveydenhuoltoa.

Terveydenhuollon ohella on Urpilaisen mukaan pohdittava sitä, miten EU voisi tukea kumppaneitaan koronakriisin sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin vastaamisessa.

– Keskustelu on hieman samanlaista kuin mitä Suomessa käydään työttömyyden kasvaessa ja yritysten taloudellisen tilanteen heikentyessä siitä, mitä valtio voi tehdä. Samaa keskustelua on käyty meidän kumppanimaiden kanssa. Miten me voimme auttaa heitä esimerkiksi tilanteessa, jossa verotulot romahtavat tai ylipäätään valtion tulojen kertyminen loppuu, kun keskeiset taloudelliset toimialat, kuten turismi, seisahtuvat? Urpilainen kertoo.

Komissio päivittää parhaillaan ehdotustaan seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen on hahmotellut, että rahoituskehyksestä tehtäisiin jättimäinen elvytyspaketti.

Keskustelussa katse on tiiviisti siinä, miten Euroopan talous saadaan kriisin jälkeen jaloilleen.

Urpilainen sanoo kuitenkin toimivansa sen puolesta, että samalla varattaisiin riittävästi rahaa EU:n ulkosuhteiden ja kansainvälisten kumppanuuksien hoitoon. Sitä tarvitaan, jos EU haluaa vahvistaa globaalia rooliaan.

Euroopalla on Urpilaisen mukaan moraalinen velvollisuus auttaa kumppaneitaan, jotka ovat hauraassa ja vaikeassa asemassa.

– On myös oma intressimme olla heidän tukenaan, koska tämänkaltaiset pandemiat ovat osoitus siitä, että maailma on loppujen lopuksi hyvin, hyvin pieni.

STT–Heta Hassinen