Kuva: Jukka-Pekka Flander
”Paniikkiratkaisuihin ei ole aihetta” – Ex-Kuntaliittopomo patistaa kuntia investoimaan

Kuntatyönantajien selvityksen mukaan kunta-ala irtisanoi viime vuonna noin 250 ihmistä ja lomautti lähes 5 000. Tänä vuonna kunnat ja kuntayhtymät ennakoivat irtisanovansa noin 300 työntekijää. Lomautuksia on tulossa noin 2 300 hengelle.

Kansanedustaja, entinen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen (sd.) arvioi, että luvut pitänevät paikkansa.

– Kuntakentässä irtisanomiset ovat onneksi pysyneet kohtuullisina. Moni pieni kunta on aika isoissakin vaikeuksissa, mutta pääsääntöisesti kunnissa ei ole edelleenkään mitään aihetta paniikkiin, Haatainen korostaa.

Velkataakka painaa monen kunnan harteita. Haatainen kuitenkin korostaa, että lainaa on otettu lähinnä investointeihin eikä ”syömävelkaan”.

– Viesti on mennyt perille. Kuntien kannattaa satsata nyt elinvoimaisuutensa parantamiseen, joka kohentaa myös työllisyyttä, hän kiittelee viisasta talousajattelua.

Suomen talouden ahdinko ja erityisesti työttömyys rasittavat myös kuntien taloutta. Haataisen mielestä valtion pitäisi nyt ojentaa kohtuullisen iso porkkana kunnille, jotta ne innostuisivat investoimaan entistä ahkerammin. Tulosta syntyisi:

– Sadan miljoonan rahoitus tuottaisi vipuvaikutuksena noin 800 miljoonan investoinnit. Sillä olisi iso vaikutus työllisyyteen.

Kunnissa on paljon kohteita, jotka vain odottavat korjaamista esimerkiksi kouluissa ja muissa palveluissa.

– Kunnat tarttuvat hanakasti valtion rahaan ja ovat valmiita laittamaan moninkertaisesti omaa rahoitusta sen kylkeen, Haatainen uskoo.

Kuntien valtionosuudet lisäksi kasvavat tänä vuonna kustannusjaon tarkistuksen takia yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla.

Hallitus meluaa säätelyn purkamisesta ja toisella kädellä luo järjestelmää, joka lisää säätelyä ja byrokratiaa.

Kuntapäättäjiltä vaaditaan myös malttia varoa paniikkiratkaisuja. Haatainen viittaa hallituksen päätökseen nostaa asiakasmaksuja, joilla se pyrkii saamaan julkisen talouden budjettiin lisätuloja 150 miljoonaa euroa. Kunnille on näin annettu mahdollisuus nostaa esimerkiksi terveydenhuollon maksuja roimasti, 30 prosentilla.

– Sosialidemokraattiset päättäjät ovat olleet linjakkaita ja olleet estämässä, ettei julkisen talouden laskua kaadeta eniten sairastavien niskaan.

Esimerkiksi HUS ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ovat tehneet vain indeksitarkastukset. Monet kunnat pohtivat parhaillaan asiakasmaksujaan.

– Hallitus ansaitsee risut päätöksestään, jonka se on nyt heittänyt kuntapäättäjien hoidettavaksi, Haatainen paheksuu.

Hallituksen sote-uudistus ja maakuntahallintopohdinta tuovat vielä oman lisävärinsä kuntiin mietittäväksi. Haataista huolestuttaa se, jos aikeena on kilpailuttaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Sehän tarkoittaa säätelyn kasvattamista. Yksityisten toimijoiden palvelut eivät ole minkään demokraattisen valvonnan alla kuten kuntien.

Hän ihmettelee hallituksen viestien ristiriitaisuutta:

– Toisaalta melutaan säätelyn purkamisesta ja toisella kädellä luodaan järjestelmää, joka edellyttää lisää säätelyä ja byrokratiaa, Tuula Haatainen huomauttaa.