tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Pankin korkosuoja voi tulla kalliiksi – mitä jos varautuisit säästämällä?

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Pankit eivät anna asiakkaidensa tuudittautua siihen, että lainojen korot pysyisivät matalina loputtomiin.

Tarjolla on ”turvaa ja vakuutuksia” erilaisten maksullisten korkosuojien muodossa. Pankit markkinoivat myymiään suojia nyt aiempaa enemmän poikkeuksellisen matalan korkotason takia, arvioi OP:n pankkitoiminnan johtaja Jouko Pölönen. OP:n korkosuojien myynti on yli kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

Pankit myyvät korkosuojiaan sekä uusille lainanottajille että heille, joilla on jo vanhaa lainaa.

Nordeassa ja Danske Bankissa suosiossa on korkoputki, jossa on korkokatto ja -lattia. Parhaimmillaan puoleen Nordean uusista asuntolainoista myydään korkoputki, Danskessa noin kolmasosaan. Pölönen arvioi, että OP:n asuntolainoista noin kolmannekseen otetaan korkokatto.

– Korkoputkella pystyy tarkkaan haarukoimaan, kuinka paljon asuntolainan hoitoon menee vaikka seuraavan seitsemän vuoden ajan. Siinä tulee ennustettavuutta omaan talouteen, sanoo Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller.

Myös Danske ja OP perustelevat korkosuojan hankkimista turvalla ja vakaudella.

Jos korot eivät nouse, korkosuojasta ei hyödy rahallisesti.

Pankkien myymä mielenrauha voi lopulta käydä kalliiksi, jos korot eivät nousekaan. Lainakulut ovat suojan ajan korkeampia, jolloin vain pankki hyötyy tilanteesta.

– Suojaa voi miettiä vakuutuksen kaltaisena: jos ei tapahdu vahinkoa, ei hyödy mitään. Jos korot eivät nouse, korkosuojasta ei hyödy rahallisesti, sanoo Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Sami Pyykönen.

Pyykösen mukaan on tärkeää hahmottaa korkosuojan aika. Esimerkiksi viiden vuoden korkosuojasta ei ole iloa, jos korkojen nousu alkaa vasta, kun suoja on jo erääntynyt ja lainaa on vielä 10 vuotta jäljellä.

Pankit ovat varmoja, että korot nousevat tulevaisuudessa, mutta kukaan ei tiedä milloin ja kuinka paljon.

– Kannattaa miettiä, kuinka iso kuluerä tulisi siitä, jos korot nousevat vaikka kolmeen tai viiteen prosenttiin. Jos näyttää siltä, että tulee liian isoja kuluja, voi olla hyvä miettiä korkosuojia, Pyykönen sanoo.

Pankit tarjoavat korkosuojaa kaikille uusille lainanottajille. Nordean Millerin mukaan yksi relevantti ryhmä on lapsiperheet, joiden tulotilanne on muuttunut esimerkiksi toisen vanhemman hoitovapaan vuoksi.

Sen sijaan esimerkiksi keski-ikäiset ovat usein ehtineet jo kerätä muuta varallisuutta, joka toimii puskurina korkojen noustessa.

Dansken asiakaspalvelun johtajan Kirsi Berggrenin mukaan jonkinlaista suojaa suositellaan esimerkiksi nuorille lainanottajille, joilla saattaa olla tuloihin nähden iso laina.

Fivan Pyykönen on pankkien kanssa samaa mieltä siitä, että korkojen nousuun on joka tapauksessa syytä varautua jotenkin, vaikka perinteisesti säästämällä.

STT–JENNI HAKKARAINEN

Taloussanomat: Seppälän vuonna 1930 alkanut taival on päättymässä konkurssiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vaateketju Seppälää haetaan konkurssiin, kertoo Taloussanomat. Lehden mukaan Verohallinto on jättänyt konkurssihakemuksen Helsingin käräjäoikeudelle.

Käräjäoikeus hyväksyi Seppälä Oy:n ja sen tytäryhtiö Seppälä Finlandin yrityssaneerauksen huhtikuussa.

Saneeraustarve perustui uhkaavaan maksukyvyttömyyteen. Yhtiön liiketoiminta on ollut usean vuoden ajan tappiollista. Seppälä kertoi, että saneerauksen tavoitteena on ketjun taloudellisen tilan tervehdyttäminen.

Seppälän taival alkoi vuonna 1930.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Muutos on käynnissä” – Naisia nimitetään vihdoin korkean profiilin toimitusjohtajiksi

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / NASDAQ

Nokian Renkaiden toimitusjohtajana aloitti kesäkuussa Hille Korhonen. Fiskars kertoi viikko sitten torstaina nimittäneensä Jaana Tuomisen uudeksi toimitusjohtajaksi.

Pienissä pörssiyhtiöissä on jo useita naisia toimitusjohtajina, mutta tähän saakka suuryrityksissä ainoa on ollut Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven, joka aloitti toimessaan vajaat kaksi vuotta sitten.

– Kokonaismäärä on toki vähäinen mutta kertoo, että asennemuutos on tapahtumassa. Muutos on käynnissä, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Ennen vuotta 2011 Suomessa ei ollut pörssiyrityksissä lainkaan naistoimitusjohtajia. Senkin jälkeen Suominen Oyj:n Nina Kopola oli pitkään ainoa laatuaan.

Naistoimitusjohtajien vähäinen määrä on suurin epäkohta yritysten hallintoelimissä, sillä yhtiöiden hallituksissa on jo kohtalainen määrä naisia ja määrä on nouseva.

Keskuskauppakamarin mukaan naisten osuus kaikista suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista nousi keväällä 25 prosenttiin ja suurissa pörssiyhtiössä 32 prosenttiin. Yleinen tavoite on, että kumpaakin sukupuolta on hallintoelimissä vähintään 40 prosenttia.

Naisasialiitto Unioni huomauttaa, että on vielä pitkä matka tavoitteeseen. Suunta on kuitenkin oikea.

– Kaikki sellainen kehitys, missä sukupuolten tasa-arvo edistyy, on myönteistä, sanoo Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.

Naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintaryhmien johdossa on noussut.

Toimitusjohtajiksi noustaan liiketoimintaryhmien johdosta. Naisia on runsaasti viestintä-, henkilöstö- ja lakiasiainjohtajina, mutta niiden kaltaisista tukitoiminnoista toimitusjohtajia ei yleensä rekrytoida.

– Viime vuosina yleisesti ottaen naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintaryhmien johdossa on noussut, Linnainmaa kertoo.

Keskuskauppakamarin viime syksyn selvityksessä ilmeni kuitenkin, että nousu oli taittunut. Linnainmaan mukaan suunta on nyt kysymysmerkki. Nuoremmissa sukupolvissa myönteinen kehitys on kuitenkin jatkunut.

Hille Korhonen on esimerkki siitä, miten liiketoimintaryhmien johdosta noustaan toimitusjohtajaksi. Ennen Nokian Renkaita hän työskenteli Alkon toimitusjohtajana ja sitä ennen muun muassa Fiskarsin tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtajana. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti.

Pörssissä suurin sektori on teollisuustuotteet ja -palvelut, joiden johdossa on vain 3 prosenttia naisia.

Suomen elinkeinoelämä on voimakkaasti teollisuusvaltainen. Pörssissä suurin sektori on teollisuustuotteet ja -palvelut, joiden liiketoimintaryhmien johdossa on vain 3 prosenttia naisia. Heidän osuutensa on pienempi kuin teknisen koulutuksen saaneiden naisten ylipäätään.

– Ehkä insinöörinaiset ovat aika painottuneesti asiantuntijapuolella tai keskijohdossa. Tässä on joku vuoto selvästikin, Linnainmaa sanoo.

Miesten ja naisten palkkaero nyt: 3€/h

Miesten ja naisten välinen ero yksityisen sektorin tuntipalkoissa kaventui viime vuonna tasan kolmeen euroon, kertoo Tilastokeskus.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaiset miehet tienasivat viime vuonna keskimäärin noin 16,5 euroa ja naiset 13,5 euroa tunnissa. Naisten tekemistä työtunneista maksettiin siis keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä.
Toissa vuonna ero naisten ja miesten keskimääräisessä tuntiansiossa oli noin 3,20 euroa.

Yksityisen sektorin tuntipalkka-alojen tilastossa korkeimmalle ylsivät ahtaustyöntekijät, selvästi yli 20 euron keskituntipalkalla.

Palkkatilaston loppupäässä olivat muun muassa toimistosiivoojat 11 euron palkalla. Suhteellisesti toimistosiivoojien ansiot ovat kuitenkin nousseet selvästi, lähes 18 prosenttia 2010-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Maksajien kantokyky ei ole loputon” – PTT: Palkkapussi kevenee entisestään kasvavien asumismenojen vuoksi

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumismenot haukkaavat lähivuosina kasvavan osan suomalaisten tuloista, selviää Pellervon taloustutkimuksen (PTT) selvityksestä. Tutkimuslaitoksen mukaan asumismenot kasvavat vuosittain 2,5 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia.

Eniten asumismenot lisääntyvät kerrostaloissa omistusasunnoissa, joissa menoja kasvattavat hoitokulut ja korjauskustannukset. Omakotitalossa asuvien tiliä rasittavat sähkön ja öljyn nousevat hinnat.

PTT:n mukaan omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maassa.

Selvityksen mukaan asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Kun tänä vuonna suomalaisen tuloista menee asumiseen keskimäärin 27 prosenttia, vie yksiö Helsingissä keskituloisen palkasta jo 37 prosenttia.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä.

Kiinteistöliitto ja Omakotitaloliitto ilmaisevat huolensa siitä, että asumismenot kasvavat vauhdikkaammin kuin ansiotulot.

– Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes 2 miljardia euroa, sanoo Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen tiedotteessa.

Kiinteistöliiton mukaan vaarana on, että kasvavat asumiskustannukset kasaavat esteitä esimerkiksi työn perässä muuttaville.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä. Jaettu huoli on, että sote- ja maakuntauudistus voisi monilla paikkakunnilla aiheuttaa painetta nostaa kiinteistöveroa edelleen, kuten PTT ennustaa mallissaan.

– On selvää, ettei kiinteistöveron maksajien kantokyky ole loputon. Kaikkia talouspolitiikan uudistuksia ei millään voida rahoittaa kiinteistöveroa kiristämällä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.

Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen määrä kasvanut 20 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut parillakymmenellä prosentilla, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Huhti-kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli 36 800, kun niitä oli vuotta aiemmin 30 600.

Työnantajien arvion mukaan yli puolet avoinna olevista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä. Etenkin rakennusalalla ja kaupan alalla on paljon työpaikkoja, joihin on työnantajien arvion mukaan hankala löytää työntekijöitä.

Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt pääasiassa Etelä-Suomessa.