Politiikka
4.10.2016 00:01 ・ Päivitetty: 3.10.2016 17:53
“Pankkien pelastamiseen löytyy rahaa, 21 miljoonan ihmisen auttamiseen ei” – Amnesty: Rikkailla mailla selittämistä
Vauraat maat eivät ole kyenneet ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan osoittamaan johtajuutta tai vastuunkantoa historiallisen pakolaistilanteen ratkomisessa. 56 prosenttia maailman pakolaisista on tällä hetkellä kymmenessä maassa, joiden osuus maailmantaloudesta on vain 2,5 prosenttia.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin raportti kartoittaa maailmalla olevien 21 miljoonan pakolaisen tilannetta. Amnestyn mukaan valtioiden epäonnistuminen pahentaa kriisiä ja pakolaisten ongelmia entisestään.
– Kourallinen maailman valtioista on jätetty huolehtimaan aivan liian suuresta taakasta vain siksi, että ne sattuvat sijaitsemaan lähellä konfliktialueita. Tilanne on täysin kestämätön. Sen seurauksena miljoonat sotaa pakenevat joutuvat kestämään epäinhimillisiä oloja ja kärsimystä, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio arvioi.
Amnestyn raportti esittelee myös oikeudenmukaisen ja käytännöllisen ratkaisun, jossa kymmenelle prosentille maailman pakolaisista löydettäisiin koti joka vuosi. Amnesty uskoo, että sitä noudattamalla pakolaisten auttaminen jakautuisi tasaisesti valtioiden kesken.
– Johtajiemme on aika käydä vakava ja rakentava keskustelu siitä, miten yhteiskuntamme voivat auttaa sotaa ja vainoa pakenevia ihmisiä. Heidän on selitettävä, miten pankkien pelastamiseen ja sotien käymiseen riittää rahaa, mutta 21 miljoonan hädässä olevan auttamiseen ei, Aarnio sanoo.
Kourallinen maita on jätetty huolehtimaan aivan liian suuresta taakasta.
Pakolaisia pidetään useilla mantereilla julmissa oloissa. Esimerkiksi osa EU-maista ja Australia käyttävät järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia keinona pitää pakolaiset poissa maaperältään. EU pyrkii kyseenalaisiin pakolaissopimuksiin muun muassa Libyan ja Sudanin kanssa pitääkseen pakolaiset ja siirtolaiset poissa.
Lisää aiheesta
Amnesty esittää, että vastuun pakolaisten auttamisesta pitäisi jakautua perustuen puolueettomasti tehtyyn arvioon maiden kantokyvystä. Vastuunjaossa olisi huomioitava muun muassa maan varallisuus, väkiluku ja työttömyysaste. Vastuuta pakoileville maille on tehtävä selväksi, että niiden on tehtävä osuutensa.
Nykyinen epäsuhta vastuun jakautumisessa näkyy Amnestyn mukaan hyvin Syyrian pakolaistilanteessa. Esimerkiksi Britannia on ottanut vastaan vain 8 000 syyrialaista sitten vuoden 2011. Jordanian väkiluku on noin kymmenen prosenttia Britannian väkiluvusta, mutta se on ottanut vastaan 655 000 syyrialaista pakolaista.
– Ongelma ei ole pakolaisten määrä. Ongelma on, että suuri osa maailman vauraimmista maista vastaanottaa pakolaisia ja tekee muutenkin vähiten. Jos jokainen näistä vauraista maista tekisi osuutensa, tilanne olisi ratkaistavissa. Siihen ei ole kyetty yhteistyöhalun ja poliittisen tahdon puutteen vuoksi, Aarnio sanoo.
Amnesty vaatiikin uuden pysyvän uudelleensijoitusmekanismin luomista, jotta haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille saataisiin lisää kiintiöpaikkoja. Lisäksi sen mielestä tarvitaan erillinen siirtomekanismi Syyrian pakolaiskriisin kaltaisia poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muutamat naapurimaat ovat joutuneet selviytymään suhteettoman suurten pakolaismäärien kanssa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.