”Pankkien pelastamiseen löytyy rahaa, 21 miljoonan ihmisen auttamiseen ei” – Amnesty: Rikkailla mailla selittämistä

Kuva: Lehtikuva
Pikkulapsi sai hoitoa ilmaiskussa saamiinsa vammoihin maanantaina Syyriassa Doumassa.

Vauraat maat eivät ole kyenneet ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan osoittamaan johtajuutta tai vastuunkantoa historiallisen pakolaistilanteen ratkomisessa. 56 prosenttia maailman pakolaisista on tällä hetkellä kymmenessä maassa, joiden osuus maailmantaloudesta on vain 2,5 prosenttia.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin raportti kartoittaa maailmalla olevien 21 miljoonan pakolaisen tilannetta. Amnestyn mukaan valtioiden epäonnistuminen pahentaa kriisiä ja pakolaisten ongelmia entisestään.

– Kourallinen maailman valtioista on jätetty huolehtimaan aivan liian suuresta taakasta vain siksi, että ne sattuvat sijaitsemaan lähellä konfliktialueita. Tilanne on täysin kestämätön. Sen seurauksena miljoonat sotaa pakenevat joutuvat kestämään epäinhimillisiä oloja ja kärsimystä, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio arvioi.

Amnestyn raportti esittelee myös oikeudenmukaisen ja käytännöllisen ratkaisun, jossa kymmenelle prosentille maailman pakolaisista löydettäisiin koti joka vuosi. Amnesty uskoo, että sitä noudattamalla pakolaisten auttaminen jakautuisi tasaisesti valtioiden kesken.

– Johtajiemme on aika käydä vakava ja rakentava keskustelu siitä, miten yhteiskuntamme voivat auttaa sotaa ja vainoa pakenevia ihmisiä. Heidän on selitettävä, miten pankkien pelastamiseen ja sotien käymiseen riittää rahaa, mutta 21 miljoonan hädässä olevan auttamiseen ei, Aarnio sanoo.

Kourallinen maita on jätetty huolehtimaan aivan liian suuresta taakasta.

Pakolaisia pidetään useilla mantereilla julmissa oloissa. Esimerkiksi osa EU-maista ja Australia käyttävät järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia keinona pitää pakolaiset poissa maaperältään. EU pyrkii kyseenalaisiin pakolaissopimuksiin muun muassa Libyan ja Sudanin kanssa pitääkseen pakolaiset ja siirtolaiset poissa.

Amnesty esittää, että vastuun pakolaisten auttamisesta pitäisi jakautua perustuen puolueettomasti tehtyyn arvioon maiden kantokyvystä. Vastuunjaossa olisi huomioitava muun muassa maan varallisuus, väkiluku ja työttömyysaste. Vastuuta pakoileville maille on tehtävä selväksi, että niiden on tehtävä osuutensa.

Nykyinen epäsuhta vastuun jakautumisessa näkyy Amnestyn mukaan hyvin Syyrian pakolaistilanteessa. Esimerkiksi Britannia on ottanut vastaan vain 8 000 syyrialaista sitten vuoden 2011. Jordanian väkiluku on noin kymmenen prosenttia Britannian väkiluvusta, mutta se on ottanut vastaan 655 000 syyrialaista pakolaista.

– Ongelma ei ole pakolaisten määrä. Ongelma on, että suuri osa maailman vauraimmista maista vastaanottaa pakolaisia ja tekee muutenkin vähiten. Jos jokainen näistä vauraista maista tekisi osuutensa, tilanne olisi ratkaistavissa. Siihen ei ole kyetty yhteistyöhalun ja poliittisen tahdon puutteen vuoksi, Aarnio sanoo.

Amnesty vaatiikin uuden pysyvän uudelleensijoitusmekanismin luomista, jotta haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille saataisiin lisää kiintiöpaikkoja. Lisäksi sen mielestä tarvitaan erillinen siirtomekanismi Syyrian pakolaiskriisin kaltaisia poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muutamat naapurimaat ovat joutuneet selviytymään suhteettoman suurten pakolaismäärien kanssa.

Arhinmäeltä jäätävä kuitti ”arhinmäet” vetäisevälle Terholle – ”Perästä kuuluu!”

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja, entinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) vastaa seuraajalleen, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle (sin.), joka viittasi Twitterissä Arhinmäen takavuosien alkoholinkäyttöön Sotshin olympialaisissa.

Terho lupasi ”vetäisevänsä arhinmäet”, jos Iivo Niskanen voittaa miesten 50 kilometrin maastohiihdon olympiakultaa. Hän viittasi Arhimäen päihtyneeseen käytökseen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa Sotshissa vuonna 2014.

Arhimäen mukaan perussuomalaiset ja siniset ovat pettäneet tähän mennessä kaikki lupauksensa.

– Nyt on Terholla näytön paikka, hän jatkoi.

– Voi olla, että tämäkin lupaus jää toteuttamatta. Perästä kuuluu, Arhinmäki kirjoitti.

Iso osa EU-maista valmiina maksamaan lisää – pääministeri uskoo ehdollisuuden lisääntyvän

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Ludovic Marin
Pääministeri Juha Sipilä, Luxembourgin pääministeri Minister Xavier Bettel ja Itävallan kansleri Sebastian Kurzspeak keskustelevat EU:n päämiesten kokouksessa Brysselissä perjantaina 23. helmikuuta.

Iso osa EU-maista oli valmis kasvattamaan jäsenmaksujaan, kun EU-johtajat keskustelivat ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeisestä budjetista.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan arviolta 14–15 maata 27:stä oli valmis kasvattamaan panostaan. Komissio on antamassa esityksen budjetista toukokuun alussa.

– Meidän täytyy tehdä leikkauksia koheesio- ja maatalousmenoihin. En ole siitä innostunut, mutta se on realismia, Juncker ennakoi kahdesta budjetin ehdottomasti isoimmasta menoluokasta.

EU-maat sopivat, että ne panostavat enemmän laittoman maahanmuuton estämiseen, puolustukseen sekä turvallisuuteen ja Erasmus-vaihto-ohjelmaan.

Suomi on valmis nostamaan EU:n budjetin tason ”hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta” nykyisestä noin yhdestä prosentista. Valtioneuvoston selvityksen mukaan budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi Suomen jäsenmaksua 100 miljoonalla eurolla vuodessa, kun jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Esimerkiksi 1,05 prosentin kokoinen budjetti kasvattaisi selvityksen mukaan Suomen jäsenmaksua 240 miljoonalla.

Rahoja saatetaan ehdollistaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi kokouksen jälkeen, että aluerahojen saantiin lisätään ehdollisuutta, mitä varsinkin Puola ja Unkari ovat aiemmin vastustaneet.

– Uskon, että tavalla tai toisella se saadaan sinne mukaan, Sipilä ennakoi.

Myös Suomi on tukenut ehdollistamista.

– Se, että EU-budjetista saadaan esimerkiksi koheesiorahoja, tarkoittaa sitä, että pitää sitoutua yhdessä sovittuihin velvoitteisiin, Sipilä vaati.

Puola ja Unkari, jotka ovat ottaneet komission kanssa yhteen arvopohjasta, ovat aluerahojen isoimpia vastaanottajia.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Bernerin työryhmä sorvasi väylien rahoitukseen kompromissin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolueiden eduskuntaryhmillä on hyväksyttävänä tai kaadettavana liikenneverkon tulevaisuuden rahoitukseen sorvattu kompromissi, johon on päätynyt liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama työryhmä.

Työryhmästä tihkuneiden tietojen mukaan vuosittain tai ainakin hallituskausittain poukkoilevan budjettirahoituksen tilalle on tulossa malli, jolla rahoitus on pidemmälle aikavälille ennustettavampaa.

Eduskuntapuolueet ovat noin vuoden ajan neuvotelleet malleista, joilla voisi vähentää liikenneverkon korjausvelkaa ja turvata väylien ylläpitoa. Suurin neuvottelu on käyty siitä, voisiko budjettirahoituksen ohella jokin yhtiö tai useampi vastata esimerkiksi muutamista merkittävimmistä liikennehankkeista.

Bernerin vuosi sitten esittelemä ja sen jälkeen hallituskumppaneiden kritiikkiin haudattu laaja valtion tieverkkoja hallinnoiva liikenneverkkoyhtiö ei ole työryhmässä ollut vakavasti esillä, koska sille ei laajaa tukea löydy. Keskustelun toisessa laidassa ovat olleet valtiovarainministeriön ajamat ajatukset, joiden mukaan budjettirahoitus on paras vaihtoehto, koska valtio saa lainaa edullisemmin kuin liikenneyhtiöt.

Lisäksi ilman uusia tietulleja tai muita käyttäjämaksuja yhtiöiden rahoitus tulisi käytännössä veroista, joten budjetissa liikennehankkeet kilpailevat reilummin verovaroista esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kanssa.

Aiempien tietojen mukaan muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö kelpaisi suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle. Myöskään vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole tyrmänneet maltillisia yhtiömalleja.

Tiedotustilaisuus tulossa

Esimerkiksi autoilun sähköistyminen lisää painetta erilaisiin tietulleihin tai ruuhkamaksuihin. Bernerin, vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi käyttäjämaksuille ei aiemmin ole löytynyt laajaa tukea.

Jos eduskuntaryhmät siunaavat ryhmän neuvottelutuloksen, se julkistetaan todennäköisesti tiedotustilaisuudessa ensi viikolla.

Jos jokin puolue haluaa uuden neuvottelukierroksen, helmikuun loppuun asetettu määräaika tuskin toteutuu.
STT–MIKKO ISOTALO

Keskustelua aiheesta

”Meni muilta sukset alta” – Presidentti Niinistö riemastui Niskasen olympiakullasta

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen valtiojohto onnittelee Iivo Niskasta olympiakullasta. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Niskasta Twitterissä uskomattomasta taistelusta ja kuninkuusmatkan kullasta.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa Facebookissa, että Iivo rakenteli uskomattoman hienon kisan.

– Kun pää ja kroppa pelasivat meni muilta sukset alta, Niinistö hehkuttaa.

Niskanen voitti perinteisen hiihtotavan 50 kilometriä Pyeongchangin olympialaisissa. Niskanen taisteli voitosta venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa ja ratkaisi voiton irtiotolla kilometri ennen maalia.

Myös presidentti Tarja Halonen riemastui Niskasen voitosta.

– Tulihan se kulta lopulta!!! Onneksi olkoon Iivo Niskanen, hän tviittasi.

Suomalaisministeri innostui olympiakullasta – lupasi vetää vintin pimeäksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) jännitti Iivo Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Terho tviittasi hetkeä ennen kisan ratkeamista aikovansa ”vetäistä arhinmäet”, mikäli Niskanen voittaa kultaa.

Ilmaisu viittaa Sotshin olympialaisissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen prossimitalia juhlineeseen, tuolloiseen kulttuuriministeriin Paavo Arhinmäkeen (vas.), jonka humalainen käytös hämmensi juhlijoita.

Arhinmäki kommentoi Yle uutisille sammuneensa tai väsähtäneensä Sotshin mitalijuhlissa Venäjällä.