”Pankkien pelastamiseen löytyy rahaa, 21 miljoonan ihmisen auttamiseen ei” – Amnesty: Rikkailla mailla selittämistä

Kuva: Lehtikuva
Pikkulapsi sai hoitoa ilmaiskussa saamiinsa vammoihin maanantaina Syyriassa Doumassa.

Vauraat maat eivät ole kyenneet ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan osoittamaan johtajuutta tai vastuunkantoa historiallisen pakolaistilanteen ratkomisessa. 56 prosenttia maailman pakolaisista on tällä hetkellä kymmenessä maassa, joiden osuus maailmantaloudesta on vain 2,5 prosenttia.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin raportti kartoittaa maailmalla olevien 21 miljoonan pakolaisen tilannetta. Amnestyn mukaan valtioiden epäonnistuminen pahentaa kriisiä ja pakolaisten ongelmia entisestään.

– Kourallinen maailman valtioista on jätetty huolehtimaan aivan liian suuresta taakasta vain siksi, että ne sattuvat sijaitsemaan lähellä konfliktialueita. Tilanne on täysin kestämätön. Sen seurauksena miljoonat sotaa pakenevat joutuvat kestämään epäinhimillisiä oloja ja kärsimystä, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio arvioi.

Amnestyn raportti esittelee myös oikeudenmukaisen ja käytännöllisen ratkaisun, jossa kymmenelle prosentille maailman pakolaisista löydettäisiin koti joka vuosi. Amnesty uskoo, että sitä noudattamalla pakolaisten auttaminen jakautuisi tasaisesti valtioiden kesken.

– Johtajiemme on aika käydä vakava ja rakentava keskustelu siitä, miten yhteiskuntamme voivat auttaa sotaa ja vainoa pakenevia ihmisiä. Heidän on selitettävä, miten pankkien pelastamiseen ja sotien käymiseen riittää rahaa, mutta 21 miljoonan hädässä olevan auttamiseen ei, Aarnio sanoo.

Kourallinen maita on jätetty huolehtimaan aivan liian suuresta taakasta.

Pakolaisia pidetään useilla mantereilla julmissa oloissa. Esimerkiksi osa EU-maista ja Australia käyttävät järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia keinona pitää pakolaiset poissa maaperältään. EU pyrkii kyseenalaisiin pakolaissopimuksiin muun muassa Libyan ja Sudanin kanssa pitääkseen pakolaiset ja siirtolaiset poissa.

Amnesty esittää, että vastuun pakolaisten auttamisesta pitäisi jakautua perustuen puolueettomasti tehtyyn arvioon maiden kantokyvystä. Vastuunjaossa olisi huomioitava muun muassa maan varallisuus, väkiluku ja työttömyysaste. Vastuuta pakoileville maille on tehtävä selväksi, että niiden on tehtävä osuutensa.

Nykyinen epäsuhta vastuun jakautumisessa näkyy Amnestyn mukaan hyvin Syyrian pakolaistilanteessa. Esimerkiksi Britannia on ottanut vastaan vain 8 000 syyrialaista sitten vuoden 2011. Jordanian väkiluku on noin kymmenen prosenttia Britannian väkiluvusta, mutta se on ottanut vastaan 655 000 syyrialaista pakolaista.

– Ongelma ei ole pakolaisten määrä. Ongelma on, että suuri osa maailman vauraimmista maista vastaanottaa pakolaisia ja tekee muutenkin vähiten. Jos jokainen näistä vauraista maista tekisi osuutensa, tilanne olisi ratkaistavissa. Siihen ei ole kyetty yhteistyöhalun ja poliittisen tahdon puutteen vuoksi, Aarnio sanoo.

Amnesty vaatiikin uuden pysyvän uudelleensijoitusmekanismin luomista, jotta haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille saataisiin lisää kiintiöpaikkoja. Lisäksi sen mielestä tarvitaan erillinen siirtomekanismi Syyrian pakolaiskriisin kaltaisia poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muutamat naapurimaat ovat joutuneet selviytymään suhteettoman suurten pakolaismäärien kanssa.

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten

Nyt puhuvat ruotsalaispoliisit: ”FOX vääristeli”

Kuva: AFP PHOTO/ Timothy A. Clary
Mielenosoittajat marssivat New Yorkissa viettäessään "Ei minun presidentti" -päivää. 

Ruotsalaispoliisit, jotka esiintyvät paljon huomiota saaneessa filmintekijä Ami Horowitzin dokumentissa, ovat sanoneet, että heidän sanomisiaan esitettiin dokumentissa väärissä asiayhteyksissä. Poliisit kommentoivat asiaa muun muassa Aftonbladetille.

Dokumentti nousi otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viitanneensa Fox Newsille esitettyyn Horowitzin haastatteluun puhuessaan Ruotsin tapahtumista.

Poliisien mukaan heidän vastauksiansa on liitetty dokumentissa kysymyksiin, joita Horowitz ei kysynyt heiltä. Poliisi kertoivat Aftonbladetille luulleensa, että dokumentin oli määrä käsitellä jengirikollisuutta.

Poliisit eivät ole olleet yhteydessä Horowitziin asiasta.

Asiasta myös uutisoinut Dagens Nyheter kertoo, ettei ole tavoittanut Horowitzia kommentoimaan asiaa.

 

AVAINSANAT

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.