”Pankkien pelastamiseen löytyy rahaa, 21 miljoonan ihmisen auttamiseen ei” – Amnesty: Rikkailla mailla selittämistä

Kuva: Lehtikuva
amnesty
Pikkulapsi sai hoitoa ilmaiskussa saamiinsa vammoihin maanantaina Syyriassa Doumassa.

Vauraat maat eivät ole kyenneet ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan osoittamaan johtajuutta tai vastuunkantoa historiallisen pakolaistilanteen ratkomisessa. 56 prosenttia maailman pakolaisista on tällä hetkellä kymmenessä maassa, joiden osuus maailmantaloudesta on vain 2,5 prosenttia.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin raportti kartoittaa maailmalla olevien 21 miljoonan pakolaisen tilannetta. Amnestyn mukaan valtioiden epäonnistuminen pahentaa kriisiä ja pakolaisten ongelmia entisestään.

– Kourallinen maailman valtioista on jätetty huolehtimaan aivan liian suuresta taakasta vain siksi, että ne sattuvat sijaitsemaan lähellä konfliktialueita. Tilanne on täysin kestämätön. Sen seurauksena miljoonat sotaa pakenevat joutuvat kestämään epäinhimillisiä oloja ja kärsimystä, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio arvioi.

Amnestyn raportti esittelee myös oikeudenmukaisen ja käytännöllisen ratkaisun, jossa kymmenelle prosentille maailman pakolaisista löydettäisiin koti joka vuosi. Amnesty uskoo, että sitä noudattamalla pakolaisten auttaminen jakautuisi tasaisesti valtioiden kesken.

– Johtajiemme on aika käydä vakava ja rakentava keskustelu siitä, miten yhteiskuntamme voivat auttaa sotaa ja vainoa pakenevia ihmisiä. Heidän on selitettävä, miten pankkien pelastamiseen ja sotien käymiseen riittää rahaa, mutta 21 miljoonan hädässä olevan auttamiseen ei, Aarnio sanoo.

Kourallinen maita on jätetty huolehtimaan aivan liian suuresta taakasta.

Pakolaisia pidetään useilla mantereilla julmissa oloissa. Esimerkiksi osa EU-maista ja Australia käyttävät järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia keinona pitää pakolaiset poissa maaperältään. EU pyrkii kyseenalaisiin pakolaissopimuksiin muun muassa Libyan ja Sudanin kanssa pitääkseen pakolaiset ja siirtolaiset poissa.

Amnesty esittää, että vastuun pakolaisten auttamisesta pitäisi jakautua perustuen puolueettomasti tehtyyn arvioon maiden kantokyvystä. Vastuunjaossa olisi huomioitava muun muassa maan varallisuus, väkiluku ja työttömyysaste. Vastuuta pakoileville maille on tehtävä selväksi, että niiden on tehtävä osuutensa.

Nykyinen epäsuhta vastuun jakautumisessa näkyy Amnestyn mukaan hyvin Syyrian pakolaistilanteessa. Esimerkiksi Britannia on ottanut vastaan vain 8 000 syyrialaista sitten vuoden 2011. Jordanian väkiluku on noin kymmenen prosenttia Britannian väkiluvusta, mutta se on ottanut vastaan 655 000 syyrialaista pakolaista.

– Ongelma ei ole pakolaisten määrä. Ongelma on, että suuri osa maailman vauraimmista maista vastaanottaa pakolaisia ja tekee muutenkin vähiten. Jos jokainen näistä vauraista maista tekisi osuutensa, tilanne olisi ratkaistavissa. Siihen ei ole kyetty yhteistyöhalun ja poliittisen tahdon puutteen vuoksi, Aarnio sanoo.

Amnesty vaatiikin uuden pysyvän uudelleensijoitusmekanismin luomista, jotta haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille saataisiin lisää kiintiöpaikkoja. Lisäksi sen mielestä tarvitaan erillinen siirtomekanismi Syyrian pakolaiskriisin kaltaisia poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muutamat naapurimaat ovat joutuneet selviytymään suhteettoman suurten pakolaismäärien kanssa.

HS: Tuomion saaneelle Kiemungille edelleen tukea ps-johdolta

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Perussuomalaisten puoluehallitus ei erottanut eduskunta-avustaja Terhi Kiemunkia, vaan odottaa hovioikeuden ratkaisua, kertoo Helsingin Sanomat.

– Koska prosessi on oikeuslaitoksessa kesken, me emme prosessin aikana tähän puutu. Hän on ilmoittanut valittavansa tuomiosta hovioikeuteen, ja siksi puoluehallitus ei voi asiaa käsitellä.

Lainvoimaista tuomiota ei ole, sanoo perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo Helsingin Sanomille.

Perussuomalaisten kansanedustajan Lea Mäkipään avustaja sai loppuviikolla sakkotuomion Pirkanmaan käräjäoikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

AVAINSANAT

Pääministeri Sipilä: Luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Juha Sipilä.
– Kyse on erittäin vakavasta rikoksesta, pääministeri Juha Sipilä kommentoi Imatran kolmoissurmaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) välitti sunnuntaina iltapäivällä syvän osanottonsa Imatran uhrien läheisille:

– Viime yönä Imatralla tapahtuneet ampumatapaukset ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Kolmen ihmisen elämä päättyi äkillisesti silmittömän väkivallan seurauksena. Tätä ei voi millään hyväksyä. Kyse on erittäin vakavasta rikoksesta. Syvä osanottoni omasta ja koko valtioneuvoston puolesta tämän raa’an väkivallanteon uhrien omaisille ja läheisille.

– Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, mutta silti tällaiset teot ovat valitettavasti meilläkin mahdollisia. Viranomaiset työskentelevät päivittäin yhteiskunnan ja sen kansalaisten turvallisuuden eteen. Poliisi tutkii asiaa ja luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville, pääministeri Sipilä toteaa.

”Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni” – kolmen naisen traaginen surma järkyttää kautta Suomen

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
Candles in front of the restaurant Vuoksenvahti where three women were killed in a shooting incident in Imatra, Eastern Finland on Sunday, 4th December, 2016. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN
Kynttilöitä tragedian tapahtumapaikalla, ravintola Vuoksenvahden edustalla Imatralla.

Järkytys ja epäusko vallitsevat nyt Imatralla ja laajemminkin Kaakkois-Suomessa.

Yksi Imatralla surmatuista naisista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.). Kaksi muuta uhria olivat paikallisia toimittajia. Kaikki kolme uhria olivat naisia.

– Imatran Sosialidemokraatit muistaa tänään menehtyneitä ja olemme menossa Imatrankosken kirkkoon. Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni.

Näin kirjoitti Twitter-tilillään Imatran Sosialidemokraattien puheenjohtaja Niina Malm sunnuntaina alkuillasta. Hän puki sanoiksi monien imatralaisten ajatukset, puoluekannasta riippumatta.

Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta on yhtä järkyttynyt.

– Totta kai tämä on täällä ihan hirveä šokki, hän avaa tuntojaan Demokraatille.

– Lähdin itsekin tänne Imatralle. Käymme tuossa koskenpartaalla tovereiden kanssa laittamassa kynttilän ja lähdemme sitten kuudeksi tuonne kirkkoon. Ei, ei tällaista voi käsittää, hän sanoo hiljaa, äänen puhelimessa vaimentuessa suruun ja järkytykseen.

Kirkossa alkaa seurakunnan järjestämä tilaisuus kello 18.

– Uskon, että siellä on meikäläisiä varmasti paikalla enemmänkin, Koskenranta toteaa.

”Täällä on kaikin puolin järkyttynet tunnelmat.”

Tämä on tilanne, jossa on ymmärrettävästi vaikea löytää sanoja.

– Ainut asia, joka on mielessä on se, että mitä uutisissa ollut, on kyseessä sattumanvarainen juttu. Sydämestä toivoo, että tämä nimenomaan sitä on ollut.

Tällä hän viittaa pelkoon rikoksen muusta, mahdollisesti poliittisesta motiivista. Tutkinnan myötä selvinnee, löytyykö tälle perusteita.

Toiminnanjohtaja Koskenrannan mielestä se on niin kamala ajatus, että sillä ei uskalla edes spekuloida tällaisena murheen päivänä.

Lappeenrantalaisena, naapurikuntalaisena, Sanna Koskenranta tunsi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajan hyvin.

– Tiinalla on perhe ja kaksi lasta. Ei voi vaan käsittää, minkälainen suru siellä kotona on tällaisessa tilanteessa.

– Koko tapaus on järkyttävä. Kaikin puolin, hän päättää puhelun.

Sunnuntai-illan Imatralla pimentyessä on aika suunnata kohti koskenrantaa ja hiljentymään kirkossa pian alkavaan muistotilaisuuteen.

SDP:n Rinne: ”Imatran tragedia on pysähtymisen paikka”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
rinne-antti001
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne välitti syvät osanottonsa Imatran veriteon uhrien omaisille.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne järkyttyi syvästi Imatran kolme ihmishenkeä vaatineesta traagisesta verityöstä. Hän välitti heti syvän osanottonsa omaisille Twitter-tilillään.

– Syvä osanottoni Imatran ammuskelun uhrien omaisille ja läheisille. Näin ei pitäisi voida tapahtua Suomessa, Rinne twiittasi.

Demokraatti tavoitti Rinteen kesken puhujamatkan Vihdin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön ja Otalammen Työväenyhdistyksen yhteisessä 110-vuotijuhlassa.

Juhla sai mustat surunauhat ympärilleen, kun juhlijoiden keskuuteen kiiri tieto, että yksi Imatran uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen. Myös kahden muun uhrin kohtalo kosketti.

Antti Rinne sanoi juuri ennen juhlaa Demokraatti.fi:lle, että nyt on kaikilla vakava pysähtymisen paikka.

– Tragedia herättää kysymyksen, miksi tällaista voi tapahtua. Motivaatiotahan meillä vielä ei ole tiedossa, Rinne sanoi lyhyesti.

– Tiedämme, että eriarvoistuminen yhteiskunnassa aiheuttaa pahoinvointia ja väkivaltaa. Eriarvoistumiseen on kertakaikkiaan puututtava, Rinne sanoi.

”Pidetty ihminen, kuolema vaikuttaa kaikkiin” – Imatralla surmattiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
LKS 20161204 Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta Imatralla sunnuntaina 4. joulukuuta 2016. Koskenpartaalla yöllä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli kolme imatralaista naista. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vas) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN
Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta iltapäivällä. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vasemmalla) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen.

Yksi Imatralla surmatuista naisista toimi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Puoluekannaltaan hän oli sosialidemokraatti.

Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä on Imatran kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.).

Kaupunginjohtaja Lintunen on sanaton ja järkyttynyt tiedosta.

– Henkilökohtaisesti tunnen hänet erittäin hyvin, samoin nämä kaksi toimittajaakin tunnen. Puheenjohtaja on hyvin läheinen ihminen tässä työssä, ja hänen kanssaan olen monta vuotta työskennellyt, Lintunen kertoo STT:lle puhelimitse.

– Todella järkyttävää, eikä siihen osaa sanoakaan mitään.

Tapaus vaikuttaa kaikkiin imatralaisiin, Lintunen sanoo.

– Valtuuston puheenjohtaja oli tunnettu ja pidetty ihminen, se varmasti vaikuttaa kaikkiin.

Lintusella ja Wilén-Jäppisellä piti olla maanantaina viikoittainen tapaaminen. Lintunen on jäämässä ensi vuonna eläkkeelle, ja uuden kaupunginjohtajan hakua oli määrä käsitellä yhdessä. Wilén-Jäppisen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Anna Helmisen (kok.) oli määrä tavata asiasta tänään.

LKS 20161204 Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä oli Tiina Wilen-Jäppinen (sd.). Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilen-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. Kuva Lauri Heino LEHTIKUVA / LAURI HEINO

Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. (Kuva: Lehtikuva / Lauri Heino)

Juttua ja otsikkoa on muokattu.