Pankkiirin, professorin ja prekaarin keskustelu kabinetissa räjäytti pankin

Kuva: Jari Soini
Aulis Kaarnio, Johannes Pihlajaniemi ja Johannes Niemeläinen menestyivät Kalevi Sorsa -säätiön järjestämässä kirjoituskilpailussa.

”Ilmainen keskustelu” on voittanut ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön yhdessä Työväen sivistysliiton kanssa järjestämän kirjoituskilpailun. Dialogin muotoon rakennetun tekstin laati Johannes Pihlajaniemi.

Voittajakirjoitus sijoittuu lounastapaamiseen, jonka aikana pankkiiri, professori ja prekaari, siis vakinaista työllä vailla oleva, käyvät läpi niin sosialidemokratian, vapauskäsitteen kuin tarjoilunkin parhaita paloja. Vakavan pohdiskelun lomassa etenkin pkeraari iskee satiirisempaakin puukkoa osallistujien pirtaan.

Järjestäjät pyysivät osallistujia pohtimaan ”Sosialidemokratiaa vapausaatteena”. Kirjoituksen muotoa ei haluttu rajoittaa: osallistua saattoi niin runoilla, tarinoilla kuin tutkielman tyyppisillä esseillä. Ja katso: kilpailuun otettiin osaa jopa blues-laululla ja kuvasarjaesseellä, josta Aulis Kaarnio nappasikin erikoismaininnan.

Vapauden käsite on hävitty tai luovutettu vasemmistolta oikeistolle

Palkintoraatiin kuuluivat Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander, Työväen sivistysliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola ja Aikamerkki-verkkojulkaisun vastaava toimittaja Merja Leskinen.

Majander kuvailee kilpailun taustoja sanomalla, että on ihmetellyt pitkään, miksi vapauden käsite on hävitty tai luovutettu vasemmistolta oikeistolle.

– Tilanne on parantunut hieman viime aikoina, mutta ollaan edelleen kaukana siitä, että vapaus yhdistetään vasemmistoon. Pitää päästä itse asettamaan agenda, Majander sanoo.

Hän luonnehtii palkittuja teoksia sanomalla, että juuri näistä töistä löytyy menneisyyden reflektoinnin lisäksi rohkeaa eteenpäin katsomista, siihen, millaista yhteiskuntaa sosialidemokratia haluaa rakentaa.

SDP valmistelee uutta periaateohjelmaa ensi vuoden puoluekokoukseen. Majander toivoo kilpailun annista emmeitä sillekin työlle.

Leskinen puolestaan kuvailee tunnustettuja töitä keskenään erilaisiksi.

– Aihetta on käsitelty mielenkiintoisesti ja monipuolisesti, kuten pitääkin, hän kiittelee.

Dialogin kautta on helpompi kärjistää.

Voiton vienyt Pihlajaniemi suhtautuu voittoonsa osin humoristisesti.

– On tärkeää, että osaa valita oikean kilpailun.

Vakavammin hän sanoo, että vapaus on epämääräinen käsite, koska yhtä hyvin kuin yksilö voi esimerkiksi asunto olla vapaa.

– Ongelma laajemminkin on se, että positiiviset tavoitteet puuttuvat. Aiemmin esimerkiksi peruskoulu oli positiivinen tavoite. Nyt sosiaali- ja terveysuudistuksen, sotenkin taustalla ovat säästöt, Pihlajaniemi kuvailee vapauskäsitteen ristiriitaa.

Voittajan valitsemaa poikkeuksellista kirjoitusmuotoa selittää kuunnelmaharrastus.

– Halusin välttää mielipidekirjoituksen omaisen vaikutelman. Dialogin kautta on helpompi kärjistää.

Piketty oli inspiraation lähde.

Pihlajaniemen vuoropuheludraaman jälkeen toisen sijan vei Antton Rönnholm tulevaisuuden perspektiivejä hahmottavasta kirjoituksesta ”Tieto, toiminta, vapaus” ja kolmannen Johannes Niemeläinen omakohtaisesta yleiseen aukeavasta esseestä ”Ettei kenenkään tarvitse periä”.

Niemeläinen on ammatiltaan taloustoimittaja.

– Samalla kun tein kilpailukirjoitusta, luin Thomas Pikettyä. Hän oli minulle inspiraation lähde.

Kuvasarjalla ”Vesi vapaana virtaa” erikoismaininnan saanut Kaarnio kertoo etsineensä ajatuksilleen sopivaa julkaisukanavaa. Nyt se löytyi kirjoituskilpailusta.

– Olen miettinyt pahuuden olemusta. Patologisuus, fasismi nousee yhteiskunnassa esiin silloin tällöin. Hain myös huumorikulmaa aiheeseen.

Kakkospalkittu Rönnholm ei työkiireiden vuoksi päässyt osallistumaan palkintojenjakoon. Palkittujen työt ovat luettavissa Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilla.

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus

Euroopan parlamentin hyväksymä robottiraportti on hieno, jopa lyyrinen. On helppo huomata, että viime täysistunnossa hyväksytyn päätöslauselman kirjoittaja, luxemburgilainen demari Mady Delvaux, on koulutukseltaan sekä insinööri että kirjallisuustieteilijä. Harvoinpa EU-papereista saa lukea viittauksia Mary Shelleyn, Isaac Asimovin tai muiden kirjailijoiden tekoälyhahmotelmiin.

Robotiikkaa koskevia sääntöjä käsitellyt päätöslauselma on paitsi kaunis, myös erittäin tärkeä Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle.

Siinä hahmotellaan, millaisia sääntöjä roboteille tarvitaan sitten, kun robotisaatio vielä hiukan etenee. Moraaliset, taloudelliset ja työtä koskevat kysymykset ovat edessämme jo nyt, ja alle kymmenen vuoden kuluessa niitä tulee paljon lisää. On esimerkiksi laadittava säännöt siitä, missä määrin itseoppiva kone voi olla vastuussa teoistaan tai laiminlyönneistään ja ratkaistava, voiko roboteilla olla oikeudellinen asema.

Valitettavasti oikeisto äänesti päätöslauselmasta pois monia työtä ja sosiaaliturvaa koskevia kohtia. He eivät halunneet selvittää, millaisia vaikutuksia robotiikan ja tekoälyn kehittämisellä saattaa olla vaikkapa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyydelle ja vertoukselle – miten työmarkkinat muuttuvat, ketkä jäävät työttömiksi ja millaisia uusia työllisyysmalleja meidän täytyy luoda?

Oikeisto kieltäytyi ottamasta huomioon robottien mahdollisia riskejä työmarkkinoihin. He eivät ole edes valmiita aloittamaan keskustelua aiheesta, ja sivuuttivat kansalaisten huolet.

Oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee.

Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan rahoituksen, inhimillisen sosiaaliturvan sekä uusien työpaikkojen ja -ehtojen kehittäminen kaatuu myös robotiikka-asiassa vasemmiston harteille.

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus. Siinä on riskejä, esimerkiksi joidenkin alojen katoamisen aiheuttama työttömyys tai vaurauden yhä epätasaisempi jakautuminen, joita tulee pehmentää. Nyt oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee. Jää meidän vastuulle luoda tasa-arvoinen tulevaisuuden yhteiskunta.

Keskustelua aiheesta

Vainajallekin pitää hakea perustoimeentuloa – Kelan byrokratia saa jo kafkamaisia piirteitä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Lahtelainen sosiaalityöntekijä on kokenut, että kunnallisessa aikuissosiaalityössä siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

– Suuri ongelma on lakiin kirjattu sosiaalityöntekijän mahdollisuus myöntää kriisitilanteessa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulo­tukea, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Esimerkiksi jos perheen koti tuhoutuu tulipalossa, perheenjäsenet voi majoittaa kriisimajoitukseen vasta, kun heille on ensin haettu Kelasta perustoimeentulotukea.

– Kuka ammattilainen ryhtyy hoitamaan puhelimitse Kelan kanssa hakuprosessia kesken traumaattisen kriisitilanteen, jossa voi olla läsnä myös lapsia, sosiaalityöntekijä kysyy.

Siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

Hänen mukaansa ongelmiin ovat joutuneet myös muun muassa korvaushoitolääkityksessä olevat ja päihdekuntoutuksissa käyvät asiakkaat, joille on pääsääntöisesti myönnetty bussikortit päihteettömyyden tukemiseen.

– Nyt he ovat Kelan päätösten armoilla. Yksikin epäonnistunut korvaushoito on yhteiskunnalle raskas ja kallis asia.

Sosiaalityöntekijä näkee Kelan toiminnassa jopa kafkamaisen byrokratian piirteitä.

– Vähävaraisen vainajan hautaaminen edellyttää sitä, että vainajalle haetaan ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Perustoimeentulotukea ei sinällään voi myöntää kuolleelle, koska se on tarkoitettu elämiseen viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi, mutta kuolleelle kansalaiselle sitä pitää omaisten kuitenkin hakea.

Aikuissosiaalityöllä on myös esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa.

– Nyt heidän oletetaan täyttävän itsenäisesti suomeksi sähköiset hakemukset ja toimittavan ne skannattuine liitteineen Kelaan. Osa näistä ihmisistä jättää hakemukset tekemättä, mistä seuraa muun muassa se, että heidän vuokransa ja sähkölaskunsa jäävät hoitamatta, sosiaalityöntekijä huomauttaa.

Hän huomauttaa, että aikuissosiaalityö on vuosien ajan turvannut yhteiskunta­rauhan omalla työskentelyllään vähäosaisten kansalaisten parissa.

– Kela ei tämänhetkisen lainsäädännön ja käytäntöjen perusteella kykene samaan.

Indonesialaisnaisen selitys: Luuli hierovansa kepposena ”vauvaöljyä” naamaan

Kuva: Lehtikuva
Kim Jong-nam pystyi hyökkäyksen jälkeen puhumaan virkailijoille Kuala Lumpurin lentokentällä.

Pohjois-Korean johtajan velipuolen murhasta Malesiassa vangittu indonesialaisnainen sanoo saaneensa 90 dollaria vastaavan palkkion ”kepposen” tekemisestä. Asiasta kertoi naisen lauantaina tavannut Indonesian lähetystön edustaja Malesiassa.

Naisen mukaan hän luuli olevansa mukana tosi-tv-ohjelmassa, jossa hänen tehtävänsä oli hieroa vauvaöljyksi kuvittelemaansa ainetta Kim Jong-namin kasvoihin. Tosiasiassa kyse oli maailman vaarallisimmasta hermokaasusta VX:stä. Tuoksuton ja väritön öljymäinen aine on jopa kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin pahamaineinen sariini.

Vangittu nainen oli sanonut jonkun pyytäneen häntä palkkiota vastaan tekemään kepposen.

Kim Jong-nam murhattiin vajaa kaksi viikkoa sitten lentokentällä Malesiassa. Poliisin huostassa ovat myös vietnamilaisnainen ja pohjoiskorealainen mies.

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Venäjän Ustjugov vei yhdistelmäkisan voiton – Lehtonen oli paras suomalaisista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Venäläinen Sergei Ustjugov on voittanut miesten yhdistelmäkilpailun Lahden MM-kisoissa. Norjan Martin Johnsrud Sundbyn kamppailu kultamitalista raukesi sauvarikkoon viimeisellä kierroksella.

Kolmanneksi hiihti norjalainen Finn Hågen Krogh.

Parhaaksi suomalaiseksi nousi hieman yllättäen Lari Lehtonen, joka vei yhdeksännen sijan.