reijo_frank

Pankkiirin, professorin ja prekaarin keskustelu kabinetissa räjäytti pankin

Kuva: Jari Soini
Aulis Kaarnio, Johannes Pihlajaniemi ja Johannes Niemeläinen menestyivät Kalevi Sorsa -säätiön järjestämässä kirjoituskilpailussa.

”Ilmainen keskustelu” on voittanut ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön yhdessä Työväen sivistysliiton kanssa järjestämän kirjoituskilpailun. Dialogin muotoon rakennetun tekstin laati Johannes Pihlajaniemi.

Voittajakirjoitus sijoittuu lounastapaamiseen, jonka aikana pankkiiri, professori ja prekaari, siis vakinaista työllä vailla oleva, käyvät läpi niin sosialidemokratian, vapauskäsitteen kuin tarjoilunkin parhaita paloja. Vakavan pohdiskelun lomassa etenkin pkeraari iskee satiirisempaakin puukkoa osallistujien pirtaan.

Järjestäjät pyysivät osallistujia pohtimaan ”Sosialidemokratiaa vapausaatteena”. Kirjoituksen muotoa ei haluttu rajoittaa: osallistua saattoi niin runoilla, tarinoilla kuin tutkielman tyyppisillä esseillä. Ja katso: kilpailuun otettiin osaa jopa blues-laululla ja kuvasarjaesseellä, josta Aulis Kaarnio nappasikin erikoismaininnan.

Vapauden käsite on hävitty tai luovutettu vasemmistolta oikeistolle

Palkintoraatiin kuuluivat Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander, Työväen sivistysliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola ja Aikamerkki-verkkojulkaisun vastaava toimittaja Merja Leskinen.

Majander kuvailee kilpailun taustoja sanomalla, että on ihmetellyt pitkään, miksi vapauden käsite on hävitty tai luovutettu vasemmistolta oikeistolle.

– Tilanne on parantunut hieman viime aikoina, mutta ollaan edelleen kaukana siitä, että vapaus yhdistetään vasemmistoon. Pitää päästä itse asettamaan agenda, Majander sanoo.

Hän luonnehtii palkittuja teoksia sanomalla, että juuri näistä töistä löytyy menneisyyden reflektoinnin lisäksi rohkeaa eteenpäin katsomista, siihen, millaista yhteiskuntaa sosialidemokratia haluaa rakentaa.

SDP valmistelee uutta periaateohjelmaa ensi vuoden puoluekokoukseen. Majander toivoo kilpailun annista emmeitä sillekin työlle.

Leskinen puolestaan kuvailee tunnustettuja töitä keskenään erilaisiksi.

– Aihetta on käsitelty mielenkiintoisesti ja monipuolisesti, kuten pitääkin, hän kiittelee.

Dialogin kautta on helpompi kärjistää.

Voiton vienyt Pihlajaniemi suhtautuu voittoonsa osin humoristisesti.

– On tärkeää, että osaa valita oikean kilpailun.

Vakavammin hän sanoo, että vapaus on epämääräinen käsite, koska yhtä hyvin kuin yksilö voi esimerkiksi asunto olla vapaa.

– Ongelma laajemminkin on se, että positiiviset tavoitteet puuttuvat. Aiemmin esimerkiksi peruskoulu oli positiivinen tavoite. Nyt sosiaali- ja terveysuudistuksen, sotenkin taustalla ovat säästöt, Pihlajaniemi kuvailee vapauskäsitteen ristiriitaa.

Voittajan valitsemaa poikkeuksellista kirjoitusmuotoa selittää kuunnelmaharrastus.

– Halusin välttää mielipidekirjoituksen omaisen vaikutelman. Dialogin kautta on helpompi kärjistää.

Piketty oli inspiraation lähde.

Pihlajaniemen vuoropuheludraaman jälkeen toisen sijan vei Antton Rönnholm tulevaisuuden perspektiivejä hahmottavasta kirjoituksesta ”Tieto, toiminta, vapaus” ja kolmannen Johannes Niemeläinen omakohtaisesta yleiseen aukeavasta esseestä ”Ettei kenenkään tarvitse periä”.

Niemeläinen on ammatiltaan taloustoimittaja.

– Samalla kun tein kilpailukirjoitusta, luin Thomas Pikettyä. Hän oli minulle inspiraation lähde.

Kuvasarjalla ”Vesi vapaana virtaa” erikoismaininnan saanut Kaarnio kertoo etsineensä ajatuksilleen sopivaa julkaisukanavaa. Nyt se löytyi kirjoituskilpailusta.

– Olen miettinyt pahuuden olemusta. Patologisuus, fasismi nousee yhteiskunnassa esiin silloin tällöin. Hain myös huumorikulmaa aiheeseen.

Kakkospalkittu Rönnholm ei työkiireiden vuoksi päässyt osallistumaan palkintojenjakoon. Palkittujen työt ovat luettavissa Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilla.

Pelti on rytissyt eri puolilla Suomea – lumisohjo on petollista

Pelti on rytissyt huonon ajokelin vuoksi jo useasti eteläisessä Suomessa.

Pelastuslaitos kertoo Keski-Uudenmaan alueella tapahtuneen iltakahdeksan jälkeen kolme peltikolaria.

Kanta-Hämeessä Janakkalassa yksi ihminen loukkaantui henkilöauton ulosajossa. Pelastuslaitoksen mennessä onnettomuuspaikalle auttamaan mutkan pitkäksi ajanutta kuljettajaa sattui paikalla myös toinen ulosajo.

Tien pinnassa oleva lumisohjo on luistattanut autoja ulos tieltä muutamilla muillakin paikkakunnilla, mutta henkilövahingoilta on vältytty.

Myös Päijät-Hämeessä Lahdessa sattui illalla kolari, jossa yksi ihminen loukkaantui.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos kertoo olleensa yhteydessä tieliikennekeskukseen ja pyytäneensä aurausta ja suolausta etenkin Nelostielle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ajokeli muuttuu aamuun mennessä huonoksi aina Etelä-Lappia myöten.

Keskustelua aiheesta

Lipponen varoittaa nuoria ”turpeeseen” sitovasta hallituksesta – ”Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla”

Kuva: Kari Hulkko

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ottaa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan kantaa hallituksen päättämään kielikokeiluun, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä.

– Kokeiluesitys uhkaa saattaa ruotsin kielen pois valitsevat nuoret muita huonompaan asemaan. Valinnaisuus johtaisi monet oppilaat luopumaan ruotsin kielestä, mistä seuraisi nuoren aseman heikentyminen työ- ja opiskelumarkkinoilla, Lipponen varoittaa.

Hän muistuttaa, että ruotsin kielen taito on eduksi haettaessa virkoja Suomessa, Suomen yleisillä työmarkkinoilla sekä pohjoismaisilla työmarkkinoilla, joilla vallitsee vapaa liikkuvuus.

– Ruotsin osaaminen todistetusti auttaa työllistymään. Kysymys on kymmenistätuhansista työpaikoista.

– Samoin tuhannet nuoret suomalaiset voivat opiskella Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa. Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla oppilaita jättämään käyttämättä ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ruotsia.

– Tarkoitus ei liene sitoa nuoria ”turpeeseen” ideologisella kielipolitiikalla.

Lipposen mielestä kielikokeilu vie Suomea ja Suomen nuoria väärään suuntaan.

– Pohjola on nykymaailmassa meille entistä tärkeämpi. Talous ja työmarkkinat Pohjolassa yhtenäistyvät edelleen. Suomen kaksikielisyys kuuluu kansalliseen identiteettiimme. Sitä ei pidä hämärtää kaunapohjaisilla ratkaisuilla.

Keskustelua aiheesta

DN:n gallup: Ruotsissa yksi puolue putosi alla äänikynnyksen, yksi nousi

Kuva: Thinkstock

Ruotsissa ympäristöpuolueen kannatus on pudonnut alle neljän prosentin äänikynnyksen kolmeen prosenttiin. Kyseessä on puolueen surkein gallup-noteeraus 16 vuoteen.

Asia selviää Dagens Nyheterin ja Ipsos-tutkimuslaitoksen tuoreesta puoluekannastuskyselystä.

Ympäristöpuolue kuuluu Ruotsin hallitusvastuussa olevaan punavihreään blokkiin.

Pääministeripuolue sosialidemokraateilla sen sijaan sujuu hyvin. Se sai gallupissa 29 prosentin kannatuksen, nousua oli 2 prosenttiyksikköä. Ruotsin vasemmistopuolueen kannatus on 8 prosentissa.

Punavihreän blokin kannatus on nyt 40 prosentissa, oppositiossa oleva porvariblokki saa prosenttiyksikön heikomman kannatuksen.

Porvaripuolueista vahvassa vedossa ollutta keskustaa tukee nyt 12 prosenttia ruotsalaista. Viime kyselystä pudotusta on tullut prosenttiyksikkö.

Moderaattien eli kokoomuksen kannatus on hyvin alhaalla 17 prosentissa, joten eroa sosialidemokraatteihin on nyt jo peräti 12 prosenttiyksikköä.

Kristillisdemokraattien kannatus nousi 4 prosenttiin yli äänikynnyksen. Liberaaleja tukee 6 prosenttia ruotsalaisista.

Blokkeihin kuulumattoman ruotsidemokraattien kannatus on pysynyt 18 prosentissa.

Keskustelua aiheesta

Turkki irtisanoo tuhansia virkamiehiä ja perustaa korttelinvartijoiden kaartin

Turkki on irtisanonut yli 3 900 ihmistä julkisen sektorin viroista, sulkenut 14 yhdistystä ja kieltänyt maassa suuressa suosiossa olleet television puolisonhakuohjelmat.

Päätökset julkaistiin tänään valtion virallisessa lehdessä.

Asiasta uutisoi turkkilainen televisiokanava CNNTurk.

Lisäksi Turkki aikoo perustaa poikkeustilan nojalla turvallisuuspalveluittensa alaisuuteen 7 000 korttelinvartijan kaartin.

Tuomioja löysi yllättävän kehun aiheen hallituksen puoliväliriihestä: ”Vähemmän peruttavaa”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja päivittää Facebookissa hallituksen puoliväliriihestä, jonka tuloksien hän katsoo jääneen laihoiksi.

Tuomioja löytää asiasta kuitenkin myös hyvän puolen.

– Mutta hyvä niin, siten on vähemmän peruutettavaa jatkossa.

Tuomiojan mielestä on merkillepantavaa, että jokseenkin kaikki hallituksen nyt mainostamat lisäpanostukset erilaisiin hyviin tarkoituksiin tosiasiassa tarkoittavat vain sen aiemmin tekemien säästöleikkauksien vähäistä osittaista perumista.

– Mutta kait olemme kiitollisia jos vastaan tulee ryöväri joka tonnin vietyään käy myöhemmin hyvää hyvyyttään palauttamassa satasen.

Keskustelua aiheesta