x

Pankkikriisien työkalupakki odottaa käytännön testiä – suomalaisjohtaja valvoo veroeuroja

Kuva: afp/daniel roland
Deutsche Bank horjuu.

Euroopan pankkien ylle on kertynyt jälleen pahaenteisiä pilviä. Saksalaisjätti Deutsche Bank on kasvavan epäluulon kohteena ja Italian pankkisektorilla käy ikävä puhuri.

Taivaanrantaan on maalattu uuden finanssikriisin uhkaa. Euroopan unionin päättäjät ja virkamiehet vakuuttavat, että tällä kertaa kaikki on toisin. Virheistä on opittu, pankkien valvontaa on kiristetty ja kriisinratkaisuun luotu yhteinen mekanismi.

EU:ssa varotoimia on kuvailtu osoitukseksi siitä, että ladattu ase on nyt pöydällä.
Uusia sääntöjä varten on rakennettu uusia instituutioita. Yksi niistä sijaitsee Brysselin keskustassa. Sen nimi on kriisinratkaisuneuvosto. Varapuheenjohtajana toimii Timo Löyttyniemi, Valtion eläkerahaston entinen toimitusjohtaja.

Löyttyniemen uudenkarhea työhuone on kaupungin kattojen yllä. Taivas on kirkas, syysaurinko helottaa ikkunoista sisään. Työpöydällä on papereita siisteissä riveissä.

Ladatun aseen sijaan Löyttyniemi puhuu puskurista, joka on rakennettu valtioiden ja pankkien väliin.

– Kun aikaisemmin oli pankkikriisi, se usein johti heti valtioiden mukaantuloon ja pelastamisoperaatioon. Nyt yritetään suojella, että veronmaksajat eivät heti joudu maksumiehiksi, vaan että tähän tulee puskuri väliin, hän sanoo STT:n haastattelussa.

Uudet kriisinratkaisusäännöt astuivat voimaan kuluvan vuoden alussa. Pääperiaatteena on sijoittajavastuu: pankkien pelastamisesta vastaavat ensisijaisesti niiden omistajat ja velkojat.
Löyttyniemi kuvailee pitkän ketjun toimia, joiden pitää täyttyä ennen kuin voidaan käydä valtion ja veronmaksajan kukkarolle.

Italia etsii porsaanreikiä

Uusia pelisääntöjä ei ole vielä testattu käytännössä. Niiden tulkinnasta käydään kiistelyä. Italia on etsinyt säännöistä porsaanreikiä ja antanut ymmärtää, että maan pankkeja voitaisiin tukea suoraan julkisin varoin.

Italian pankkien velkojissa on paljon tavallisia kotitalouksia, joiden asettaminen eturintamaan lisäisi tyytymättömyyttä ja voisi koitua pääministeri Matteo Renzin kohtaloksi.

Muun muassa Saksa on torjunut jyrkästi säännöistä luistamisen.

Yksi tulkintakiista koskee poikkeusta, joka sallii valtion väliintulon varhaisessa vaiheessa. Löyttyniemen mukaan kyseinen mahdollisuus on tarkkaan rajattu: valtio voi tulla mukaan vain markkinahinnalla ja väliaikaisesti, jos pankki on vakavarainen ja jos kriisi heiluttaa pahasti markkinoita. Päätös vaatisi EU:n kilpailuviranomaisen hyväksynnän.

Säännöt samat kaikille

Löyttyniemi puhuu Euroopan pankkien tilasta varovaisesti ja yleisellä tasolla. Virkansa puolesta hän ei voi kommentoida Deutsche Bankin ongelmia tai Italian pankkijärjestelmän kuntoa.
Pankkien tukemiseen laaditut säännöt ovat samat kautta Euroopan, hän korostaa.

Mutta miten taataan, että niistä pidetään käytännössä kiinni? EU:n ongelma kriisistä riippumatta on ollut se, että sovittuja päätöksiä ei ole noudatettu.

Valtioita koskevat taloussäännöt tarjoavat tästä esimerkkejä. Velka- ja alijäämäsääntöjen uskottavuus on murentunut, koska isojen jäsenmaiden rikkeitä on katsottu toistuvasti läpi sormien.

Löyttyniemi valaa uskoa siihen, että uudet säännöt kestävät tosielämän testin. Viime kädessä myös pankkisektorilla on kyse luottamuksesta.

– Koko mekanismi on mielestäni erittäin selkeä ja toimiva. Itsessään jo mekanismin olemassaolo luo turvaa eurooppalaiseen pankkijärjestelmään.

STT–Annu Marjanen

 

AVAINSANAT

Anna Kontula: ”Naispoliitikot saavat enemmän uhkailua ja muuta vihapostia kuin miespoliitikot”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan päivitys Facebookissa on herättänyt keskustelua. Kontula nosti esiin huomioita vaaleista sekä äänestäjien ja ehdokkaiden sukupuolen merkityksestä.

Kontula kirjoittaa muun muassa, että naisehdokkaiden kampanjabudjetit ovat vaalista toiseen keskimäärin 20 % pienemmät kuin miesehdokkaide,n ja että naisia on ehdokkaista noin 40 %, vaikka aikuisväestöstä enemmistö on naisia.

Lisäksi Kontula huomautti, että naisäänestäjät äänestävät tasaisesti sekä miehiä että naisia, kun taas miehet äänestäjät useammin miehiä.

”Politiikassa kuullaan miestä asiantuntijana kaksi kertaa naista useammin. Naispoliitikot saavat enemmän uhkailua ja muuta vihapostia kuin miespoliitikot, mikä luonnollisesti nostaa poliittisen toiminnan kynnystä entisestään.”

Kontula pohtii, että näitä huomioita on hyvä miettiä nyt kuntavaalien alla, kun ihmiset hakevat sopivaa ehdokasta, jota äänestää.

Moni kommentoija vastasi Kontulalle, minkä jälkeen kansanedustaja päivitti tekstiään.

”Väittämä vihapuheen yleisyydestä perustuu laadullisiin aineistoihin, joten sitä on pidettävä enemmän todennäköisyytenä kuin todistettuna faktana.”

”Jos nyt joku haluaa protestoida, että pelkistän kahteen sukupuoleen, menkööt tekemään sen omalle seinälleen.”

Kummalliset ruotsalaiset: laadukas sairaanhoito, pitkä terve elämä, mutta silti napisevat

Kuva: Roope Permanto
Valinnanvapaus nosti Ruotsissa terveydenhuollon kustannuksia.

Ruotsalaiset ovat perin merkillista kansaa: kansainväliset vertailut osoittavat, että ruotsalaisilla on hyvä terveys ja pitkä keskimääräinen elinikä, joka jatkaa pitenemistään. Monissa raporteissa osoitetaan myös, että sairaanhoito on laadukasta. Samalla kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ruotsalaiset ovat suhteellisesti katsottuna verrattain tyytymättömiä sairaanhoitoon.

Asia mietityttää tutkijoita naapurissamme. Kaikki on erinomaisesti, mutta paremmin pitäisi olla.

Ruotsissa vuonna 2010 voimaan tullut valinnanvapauslaki on lisännyt terveydenhuollon palvelutarjontaa ennen muuta tiheään asutuilla ja vaurailla kaupunkialueilla, joissa palvelutarjonta on jo valmiiksi laajaa. Kilpailu on myös kannustanut  yksityisiä toimijoita houkuttelemaan asiakkaiksi helppohoitoisia potilaita.

Näin arvioi ruotsalainen toimittaja ja tietokirjailija Mats Wingborg, joka on kirjoittanut ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle yhteenvedon Ruotsin terveydenhuollon uudistuksista viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta.

Uudistaminen on ollut vaiheittaista aaltoliikettä, mutta yleistrendi on kulkenut kohti markkinaehtoisuuden lisääntymistä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet, mutta lähinnä potilailla, joilla on vähäinen lääkärihoidon tarve.

Wingborg arvioi, että yksityisten ja julkisten palveluntuottajien välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja kustannuksissa tai hoidon laadussa.

Terveydenhuollossa lisääntyneet markkinaelementit ovat vahvistaneet segregaatiota, sekä maantieteellistä että sosiaalista. Sairaanhoidosta on tullut vähän epätasa-arvoisempaa.

Lue koko artikkeli täältä.

 

 

 

Kapakat eivät kannata – Päivi Räsänen listaa alkoholilain haittavaikutuksia

Kuva: Lehtikuva

KD:n kansanedustaja Päivi Räsänen vastustaa jyrkästi hallituksen kaavailemaa alkoholilain muutosta. Räsäsen mukaan Suomella ei ole varaa siihen, että kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla myytävän alkoholijuomien prosenttiraja nousisi 4,6 prosentista 5,5 prosenttiin.

Valmistustaparajoitteen poistuminen mahdollistaisi muun muassa vahvemman lonkeron ja viinapohjaisten limuviinojen myynnin kaupoissa.

– Alkoholi aiheuttaa jo nyt yli miljardin euron kokonaiskustannukset ja tuhansien ihmisten alkoholikuolemat vuosittain. Alkoholin saatavuus lisää kulutusta ja siten myös alkoholihaittoja ja kustannuksia yhteiskunnalle, Räsänen muistuttaa.

Lakiesitystä on perusteltu Viron viinarallilla. Räsäsen mukaan Viro on siirtymässä alkoholipolitiikassaan pohjoismaiselle linjalla ja aikoo korottaa verotusta ja rajoittaa mainontaa.

Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen.

– Useat tahot, kuten sisäministeriön poliisiosasto, pelastusala sekä lääketieteen ja hoitoalan ammattilaiset ovat todenneet, että toteutuessaan esitys lisää ongelmia ja haittoja. Esityksen on arvioitu esimerkiksi lisäävän alkoholiperäisiä hoitojaksoja sairaaloissa noin 1500:lla vuosittain. Poliisille ja pelastusviranomaisille esitys tietäisi lisää hälytystehtäviä, kustannuksia sekä kuormitusta.

Useat sosiaalialan ammattilaiset ja järjestöt pitävät esitystä Räsäsen mukaan erittäin vahingollisena erityisesti lapsille ja nuorille.

– Alkoholilakiesitys on tehty elinkeinoelämän intressien, erityisesti panimoalan ja kaupan näkemysten mukaan. Se siirtäisi kulutusta pois ravintoloista, vaikka alkuperäinen ajatus oli päinvastainen. Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen sekä alan työllisyyteen ja verotuloihin, Räsänen sanoo.

Keskustelua aiheesta

Ex-ministeri tuskastui: ”Ahdistus kasvaa näitä hullutuksia lukiessa”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero palaa verkkosivuillaan edellisen viikon poliittisiin tapahtumiin. Hänen mukaansa epäilys sote-uudistuksen toteutumiseen heikkenee edelleen.

”Ainakin luulisi hallituksen ottavan tosissaan, kun yli 60 % sairaanhoitajista ei luota malliin, ammattilaisten kritiikki siis kovenee. Samalla vakuutusyhtiöt ovat jo kehittäneet uudenlaisen sote-vakuutuksen, jonka myynti kasvaa kohisten.”

Paatero kirjoittaa, että viime viikolla kokoontui myös parlamentaarinen sote-työryhmä.

”Samaa aihetta kävin puhumassa myös JHL:n porukoille Kotkassa, jossa suuri huoli työntekijöiden asemasta ja erityisesti tukipalvelun, joiden työpanoksesta osa siirtymässä maakunnalle. Aihetta ei myöskään helpota että hallitus päätti perustaa jo ennen lain käsittelyä valtion kiinteistöyhtiön ”senaatti2″, jonne kuntien omaisuutta siirretään, käsittämätöntä toimintaa. Tähän pakettiin liittyen kirjoitimme demareiden lausuntoa maakuntien rahoituslaista, jossa mukana siis valtion viranomaispäätökset ja soten lähipalvelut samassa budjetissa yleiskatteellisena.”

Toinen lausunto on Paateron mukaan valmisteluvaiheessa.

”Siihen kävimme kuntaliiton työvaliokunnassa hyvän keskustelun. Ainoa julkinen lupaus on keskustalta että 75 % toiminnoista ulkoistetaan eli ostetaan yrityksiltä eli samainen määrä on siis saamassa lopputilin julkiselta puolelta. Samalla hajotetaan kuntien tekemä 800 miljoonan euron panostus yhtiöille ja pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vaikeasti työllistyvien asioiden hoito otetaan kunnilta pois samoin kuin työvoiman palvelukeskukset lopetetaan.

Paatero sanoo, että yrityspalveluiden puolella ei ole mitään tietoa siitä, miten paikalliset kuntien elinkeino- ja kehittämisyhtiöt liitetään maakunnan toimintaan.

”Onneksi kuntaliiton oma ja holding-yhtiöiden toiminta on hyvällä mallillla. Ahdistus kasvaa näitä hullutuksia lukiessa.”

AVAINSANAT

Sanna Marinilta haaste Sanni Grahn-Laasoselle: Tartutteko SDP:n esitykseen joustavasta koulupäivästä?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin toivoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) tarttuvan SDP:n esittämään aloitteeseen joustavasta koulupäivästä ja vievän sitä eteenpäin.

Grahn-Laasonen vastaanotti tänään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia selvittäneen työryhmän raportin, jossa yhtenä keskeisenä seikkana nousi esiin koulun ja koulurakennusten hyödyntäminen harrastuskäytössä.

— SDP on esittänyt tuoreessa koulutuspoliittisessa ohjelmassaan joustavaa koulupäivää, jossa lasten harrastukset nivoutuisivat osaksi koulupäivää ja perheille jäisi enemmän yhteistä aikaa iltaisin. Tämä esitys on mukana myös työryhmän raportissa ja jäänkin odottamaan, aikooko ministeri ottaa tämän esityksen vietäväksi eteenpäin, Marin sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa jokaisella lapsella on oltava oikeus harrastaa. Hän muistuttaa, että SDP on esittänyt myös koulurakennusten entistä parempaa hyödyntämistä lasten harrastustoiminnassa. Marin pitää hienonaa, että tämäkin esitys löytyy työryhmän listalta.

— Seuraavaksi toivon, että hallituksessa tartutaan SDP:n esitykseen koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien korjaustalkoista. Sisäilmaongelmainen jumppasali ei ole hyvä paikka sählyturnaukselle. Lapset, nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät ansaitsevat terveen työympäristön.

Keskustelua aiheesta