tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Pankkikriisien työkalupakki odottaa käytännön testiä – suomalaisjohtaja valvoo veroeuroja

Kuva: afp/daniel roland
Deutsche Bank horjuu.

Euroopan pankkien ylle on kertynyt jälleen pahaenteisiä pilviä. Saksalaisjätti Deutsche Bank on kasvavan epäluulon kohteena ja Italian pankkisektorilla käy ikävä puhuri.

Taivaanrantaan on maalattu uuden finanssikriisin uhkaa. Euroopan unionin päättäjät ja virkamiehet vakuuttavat, että tällä kertaa kaikki on toisin. Virheistä on opittu, pankkien valvontaa on kiristetty ja kriisinratkaisuun luotu yhteinen mekanismi.

EU:ssa varotoimia on kuvailtu osoitukseksi siitä, että ladattu ase on nyt pöydällä.
Uusia sääntöjä varten on rakennettu uusia instituutioita. Yksi niistä sijaitsee Brysselin keskustassa. Sen nimi on kriisinratkaisuneuvosto. Varapuheenjohtajana toimii Timo Löyttyniemi, Valtion eläkerahaston entinen toimitusjohtaja.

Löyttyniemen uudenkarhea työhuone on kaupungin kattojen yllä. Taivas on kirkas, syysaurinko helottaa ikkunoista sisään. Työpöydällä on papereita siisteissä riveissä.

Ladatun aseen sijaan Löyttyniemi puhuu puskurista, joka on rakennettu valtioiden ja pankkien väliin.

– Kun aikaisemmin oli pankkikriisi, se usein johti heti valtioiden mukaantuloon ja pelastamisoperaatioon. Nyt yritetään suojella, että veronmaksajat eivät heti joudu maksumiehiksi, vaan että tähän tulee puskuri väliin, hän sanoo STT:n haastattelussa.

Uudet kriisinratkaisusäännöt astuivat voimaan kuluvan vuoden alussa. Pääperiaatteena on sijoittajavastuu: pankkien pelastamisesta vastaavat ensisijaisesti niiden omistajat ja velkojat.
Löyttyniemi kuvailee pitkän ketjun toimia, joiden pitää täyttyä ennen kuin voidaan käydä valtion ja veronmaksajan kukkarolle.

Italia etsii porsaanreikiä

Uusia pelisääntöjä ei ole vielä testattu käytännössä. Niiden tulkinnasta käydään kiistelyä. Italia on etsinyt säännöistä porsaanreikiä ja antanut ymmärtää, että maan pankkeja voitaisiin tukea suoraan julkisin varoin.

Italian pankkien velkojissa on paljon tavallisia kotitalouksia, joiden asettaminen eturintamaan lisäisi tyytymättömyyttä ja voisi koitua pääministeri Matteo Renzin kohtaloksi.

Muun muassa Saksa on torjunut jyrkästi säännöistä luistamisen.

Yksi tulkintakiista koskee poikkeusta, joka sallii valtion väliintulon varhaisessa vaiheessa. Löyttyniemen mukaan kyseinen mahdollisuus on tarkkaan rajattu: valtio voi tulla mukaan vain markkinahinnalla ja väliaikaisesti, jos pankki on vakavarainen ja jos kriisi heiluttaa pahasti markkinoita. Päätös vaatisi EU:n kilpailuviranomaisen hyväksynnän.

Säännöt samat kaikille

Löyttyniemi puhuu Euroopan pankkien tilasta varovaisesti ja yleisellä tasolla. Virkansa puolesta hän ei voi kommentoida Deutsche Bankin ongelmia tai Italian pankkijärjestelmän kuntoa.
Pankkien tukemiseen laaditut säännöt ovat samat kautta Euroopan, hän korostaa.

Mutta miten taataan, että niistä pidetään käytännössä kiinni? EU:n ongelma kriisistä riippumatta on ollut se, että sovittuja päätöksiä ei ole noudatettu.

Valtioita koskevat taloussäännöt tarjoavat tästä esimerkkejä. Velka- ja alijäämäsääntöjen uskottavuus on murentunut, koska isojen jäsenmaiden rikkeitä on katsottu toistuvasti läpi sormien.

Löyttyniemi valaa uskoa siihen, että uudet säännöt kestävät tosielämän testin. Viime kädessä myös pankkisektorilla on kyse luottamuksesta.

– Koko mekanismi on mielestäni erittäin selkeä ja toimiva. Itsessään jo mekanismin olemassaolo luo turvaa eurooppalaiseen pankkijärjestelmään.

STT–Annu Marjanen

 

AVAINSANAT

”Kukaan ei osta sikaa säkissä” – Erkki Tuomiojan mukaan tiedustelulakien kiireellisestä käsittelystä on turha vielä puhua

Kuva: Kari Hulkko

Entisen ulkoministerin ja pitkäaikaisen SDP:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan mielestä tiedustelulainsäädännön kiireellisestä käsittelystä on turha puhua, ennen kuin asiasta on tehty edes hallituksen lakiesitys.

– Kukaan ei osta sikaa säkissä. Meillä ei ole vielä olemassa tiedustelulaista minkäänlaista hallituksen lakiesitystä. Tällä hetkellä on olemassa vain työryhmäesityksiä, Tuomioja toteaa.

– Normaali lainsäätämisjärjestys on se, että ensin pitää tietää esitys, jotta siihen voi ottaa kantaa.

Tällä hetkellä tiedustelulakien luonnokset ovat vasta muotoutumassa ministeriöissä. SDP on ilmoittanut haluavansa nähdä lopulliset hallituksen lakiesitykset, ennen kuin ottaa kantaa siihen tulisiko tiedustelulainsäädäntö säätää nopeutetusti.

Nopeutettu käsittely edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä eli 166:ta kansanedustajaa. Tällä hetkellä suurin oppositiopuolue SDP on vaa’ankieli asemassa, sillä puolueen 35 kansanedustajaa pystyvät yksin estämään tiedustelulakien nopean voimaantulon.

Turun puukkoiskun jälkeen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on pyrkinyt voimakkaasti edistämään lakien kiireellistä käsittelyä.

Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä.

Tuomioja pitää kuitenkin tärkeimpänä sitä, että saadaan järkevä ja kelvollinen lainsäädäntö, jossa valvomisen mahdollisuudet, kansalaisten oikeudet ja tietoturva ovat oikeassa tasapainossa.

– Minusta tässä on nyt hieman liiallisen kiirehtimisen makua.

Kiireen Tuomioja puolestaan arvelee johtuvan siitä, että Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä, vaikkei ole mitään näyttöä siitä, että tiedustelulainsäädännöllä olisi voitu estää viime perjantaisia tapahtumia.

Tuomioja toivoo, että tulevassa esityksessä huomioidaan myös ne seikat, jota SDP on pyrkinyt tuomaan esiin keskustelussa. Hänen mukaansa huomiota pitäisi ennen kaikkea kiinnittää massavalvontaa käsittelevään kohtaan.

– Lisäksi on tärkeää pohtia, että kuka valvoo valvojia. Toimien on oltava myös yleisten oikeusvaltiokeinojen vastuunkannon alaista. Pelkästään poliittinen elin ei voi valvoa valvojia, vaan mahdolliset väärinkäytökset täytyy kyetä viemään eteenpäin myös oikeustapauksina.

Ministeri Risikko varovainen kannastaan palautuskeskuksiin – ”Tämä arvioidaan vielä kerran”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halua ottaa suoraan kantaa siihen, olisivatko niin sanotut palautuskeskukset hyvä vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille.

Asia nousi esiin tiistaina, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että tiukemman valvonnan palautuskeskuksia on harkittava. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina, että palautuskeskukset tulisi arvioida uudelleen.

Risikko kuitenkin kommentoi, että ministeriö käy läpi turvapaikkaprosessin ja kaikki elementit arvioidaan vielä kerran.

– Selvitämme, miten turvapaikkaprosessia voisi nopeuttaa ja voidaanko aikarajoja tarkastella, missä vaiheessa on tapahduttava mitäkin, Risikko listaa.

Poliisihallitus on aiemmin arvioinut Risikon mukaan, että palautuskeskukset eivät ole paras ratkaisu asiaan.

Risikko sanoo, että tarkastelua tulee tehdä, jos palautuskeskukset toisivat kokonaisuuteen jotain lisäarvoa. Risikko muistutti kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäpäivillä Mikkelissä, että Suomessa on jo vastaanottokeskuksia ja säilöönottokeskuksia.

– Palautuskeskukset olisivat välimuotoja, joissa olisi vahvempi kontrolli, mutta vapaa liikkuvuus. Se tuo poliisin mukaan mahdollisuuden, että ihminen saattaa hävitä, Risikko sanoo.

– Mutta kuten sanottu, tämä arvioidaan vielä kerran, Risikko summaa.

Ex-työministeri: ”Osasta työntekijöitä kilpaillaan ja osaan ei kohdistu ollenkaan kysyntää, vaikka he kuinka hakisivat työtä”

Kuva: Kari Hulkko

– Nyt jos koskaan ammatinvalinnalle on tarvetta. Työelämään vaikuttavat monenlaiset muutostrendit. Globaalitalous, digitalisaatio, 3d, robotisaatio, osaamiskilpailun kiristyminen ja työn tuottavuusvaatimusten kasvu ovat jo muuttaneet ja saattavat jatkossakin muuttaa työelämää voimakkaasti, toteaa työelämävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov sanoo Ammatinvalinnanohjauksen 80-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla.

Filatovin tiedotteen mukaan aiemmin koulutus ja ammatit olivat selkeämmin kytköksissä toisiinsa.

– Kun ihminen valmistui ammattiin, hän tiesi, millaisiin työtehtäviin koulutus tarjosi ammattipätevyyden. Hän tiesi mitä työtä hakea ja mistä. Nykyään ison muutoksen keskellä ei aina ole helppo löytää omaa paikkaansa, Filatov sanoo.

– Myös työmarkkinoiden ja työntekijöiden kohtaaminen jakautuu. Osasta työntekijöitä kilpaillaan ja osaan ei kohdistu ollenkaan kysyntää, vaikka he kuinka hakisivat työtä. Heille on rakennettava koulutuksen, kuntoutuksen ja erilaisten tukipolkujen kautta polkua työhön, vaatii Filatov.

Työn voimakas muutos edellyttää SDP:n kansanedustajan mukaan tehokkaampia työnvälityspalveluita ja kokonaisvaltaisempaa työvoiman saatavuuteen ja rakennetyöttömyyden purkuun panostamista.

– Tehokas ja tuloksellinen työnhaku ei ole nykypäivänä helppoa. Siksi nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä tarvitaan laadukkaita ja laaja-alaisia työvoimapalveluita, kuten TE-hallinnon
psykologipalveluita. TE-hallinnon urapsykologit tukevat asiakkaita löytämään juuri heille soveltuvia ja toteuttamiskelpoisia työ-, koulutus- ja kuntoutumisratkaisuja.

– Muuttuneet työmarkkinat vaativat aktiivista työvoimapolitiikkaa. Kaikki ihmiset eivät tunnista osaamistaan ja eivätkä osaa tarjota itseään työmarkkinoille. TE-hallinnon urapsykologeilla on tärkeä rooli olla tukemassa työelämän muutosvaiheissa. Palvelu vahvistaa asiakkaiden edellytyksiä pysyä työelämässä ja ennaltaehkäisee työmarkkinoilta putoamista. Työelämän nivelvaiheissa tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja, paneutumista työnhakijan tilanteeseen, mahdollisuuksiin ja toiveisiin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Kuinka näin pääsi käymään?” – Paavo Väyrynen syyttää Laura Huhtasaarta ja ”Kike” Elomaata

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen arvostelee perussuomalaisten kansanedustajia Laura Huhtasaarta ja Ritva Elomaata. Väyrynen muistuttaa tehneensä kansalaisaloitteen vuonna 2015 kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Väyrynen kokee, että ps-edustajat ovat käätäneet kelkkansa.

Väyrynen kirjoittaa blogissaan, että terävimpiä puheenvuoroja asian lähetekeskustelussa eduskunnassa käyttivät perussuomalaisten Simon Elo, Elomaa ja Huhtasaari. Syksyllä 2016 perustuslakivaliokunta aloitti valiokuntaneuvos Matti Marttusen laatiman mietintöluonnoksen käsittelemisen.

”Marraskuun lopulla valiokunta yllättäen päätti, että mietintöä ei laaditakaan. Minulle kerrotun mukaan perussuomalaiset jäsenet ajoivat innokkaimmin aloitteen hautaamista valiokuntaan.”

”Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja kuitenkin lähes kaikki perussuomalaisten eduskuntaryhmään valitut ehdokkaat olivat Ylen vaalikoneessa olleet sitä mieltä, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Ja jo ennen eduskuntakäsittelyn aloittamista sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho lupasivat, että puolueen kansanedustajilla on eduskuntakäsittelyssä vapaat kädet.

Väyrynen kysyy, voisivatkohan hallitusvastuusta vapautuneet Huhtasaari ja Elomaa kertoa, kuinka näin pääsi käymään? Miksi petitte meidän kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden luottamuksen?”

Väyrysen mielestä kysymys Suomen jäsenyydestä euroalueessa on juuri nyt polttavan ajankohtainen.

”Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksia taloudellisen yhteisvastuun lisäämiseksi euroalueella ja sen kehittämiseksi ylikansallisen liittovaltion suuntaan. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on antanut niille täyden tukensa. Yleisesti odotetaan, että Ranska ja Saksa ryhtyvät viemään komission ehdotuksia eteenpäin.”

Väyrysen mukaan komission ehdotukset ovat täydellisessä ristiriidassa Suomen nykyisen hallituksen ohjelman kanssa.

Keskustelua aiheesta

Miksi Turun puukkoiskusta epäillyn tietoja ei löydy Eurodac-rekisteristä? – Ministeri Häkkänen selvittää

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo selvittävänsä parhaillaan sitä, miksi Turun puukkoiskusta epäilty marokkolaismies ei näkynyt rekisterissä Suomessa.

STT kertoi maanantaina, että mies saapui Euroopassa ensin Saksaan, mutta ei rekisteröitynyt saksalaismedian tiedon mukaan turvapaikanhakijaksi. Abderrahman Mechkah kuitenkin rekisteröitiin ja häneltä otettiin dna-näytteet sekä biometriset tunnisteet.

Mies olisi voitu Dublin-menettelyn myötä palauttaa Saksaan, mutta näin ei toimittu. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoi STT:lle, että Euroopasta turvapaikkaa hakevien sormenjäljet tallennetaan Eurodac-rekisteriin, jossa miehen tietoja ei siis nyt ollut.

Repo sanoi, että ongelmana on, etteivät viranomaiset pääse käsiksi kaikkiin Euroopan maiden rekistereihin, esimerkiksi rikoksen perusteella tehtyihin rekisteröinteihin.

Häkkänen sanoo odottavansa viranomaisdataa siitä, mitä on tapahtunut.

– Onko meillä edelleen sellainen tilanne, ettei eurooppalainen yhteistyö pelaa. On avainkysymys, että tietojen vaihtaminen toimii. Jos henkilö siirtyy toisesta maasta toiseen ja jos hänellä on mahdollisesti taustallaan rikoksia, se on pakko saada tietoon.

Häkkänen uskoo, että asia nousee esiin Euroopan oikeusministereiden seuraavassa kokouksessa.

– Selvitämme kuitenkin nyt yksityiskohtaisesti sitä, mitä on tapahtunut, Häkkänen sanoo.

Keskustelua aiheesta