Pankkikriisien työkalupakki odottaa käytännön testiä – suomalaisjohtaja valvoo veroeuroja

Kuva: afp/daniel roland
Deutsche Bank horjuu.

Euroopan pankkien ylle on kertynyt jälleen pahaenteisiä pilviä. Saksalaisjätti Deutsche Bank on kasvavan epäluulon kohteena ja Italian pankkisektorilla käy ikävä puhuri.

Taivaanrantaan on maalattu uuden finanssikriisin uhkaa. Euroopan unionin päättäjät ja virkamiehet vakuuttavat, että tällä kertaa kaikki on toisin. Virheistä on opittu, pankkien valvontaa on kiristetty ja kriisinratkaisuun luotu yhteinen mekanismi.

EU:ssa varotoimia on kuvailtu osoitukseksi siitä, että ladattu ase on nyt pöydällä.
Uusia sääntöjä varten on rakennettu uusia instituutioita. Yksi niistä sijaitsee Brysselin keskustassa. Sen nimi on kriisinratkaisuneuvosto. Varapuheenjohtajana toimii Timo Löyttyniemi, Valtion eläkerahaston entinen toimitusjohtaja.

Löyttyniemen uudenkarhea työhuone on kaupungin kattojen yllä. Taivas on kirkas, syysaurinko helottaa ikkunoista sisään. Työpöydällä on papereita siisteissä riveissä.

Ladatun aseen sijaan Löyttyniemi puhuu puskurista, joka on rakennettu valtioiden ja pankkien väliin.

– Kun aikaisemmin oli pankkikriisi, se usein johti heti valtioiden mukaantuloon ja pelastamisoperaatioon. Nyt yritetään suojella, että veronmaksajat eivät heti joudu maksumiehiksi, vaan että tähän tulee puskuri väliin, hän sanoo STT:n haastattelussa.

Uudet kriisinratkaisusäännöt astuivat voimaan kuluvan vuoden alussa. Pääperiaatteena on sijoittajavastuu: pankkien pelastamisesta vastaavat ensisijaisesti niiden omistajat ja velkojat.
Löyttyniemi kuvailee pitkän ketjun toimia, joiden pitää täyttyä ennen kuin voidaan käydä valtion ja veronmaksajan kukkarolle.

Italia etsii porsaanreikiä

Uusia pelisääntöjä ei ole vielä testattu käytännössä. Niiden tulkinnasta käydään kiistelyä. Italia on etsinyt säännöistä porsaanreikiä ja antanut ymmärtää, että maan pankkeja voitaisiin tukea suoraan julkisin varoin.

Italian pankkien velkojissa on paljon tavallisia kotitalouksia, joiden asettaminen eturintamaan lisäisi tyytymättömyyttä ja voisi koitua pääministeri Matteo Renzin kohtaloksi.

Muun muassa Saksa on torjunut jyrkästi säännöistä luistamisen.

Yksi tulkintakiista koskee poikkeusta, joka sallii valtion väliintulon varhaisessa vaiheessa. Löyttyniemen mukaan kyseinen mahdollisuus on tarkkaan rajattu: valtio voi tulla mukaan vain markkinahinnalla ja väliaikaisesti, jos pankki on vakavarainen ja jos kriisi heiluttaa pahasti markkinoita. Päätös vaatisi EU:n kilpailuviranomaisen hyväksynnän.

Säännöt samat kaikille

Löyttyniemi puhuu Euroopan pankkien tilasta varovaisesti ja yleisellä tasolla. Virkansa puolesta hän ei voi kommentoida Deutsche Bankin ongelmia tai Italian pankkijärjestelmän kuntoa.
Pankkien tukemiseen laaditut säännöt ovat samat kautta Euroopan, hän korostaa.

Mutta miten taataan, että niistä pidetään käytännössä kiinni? EU:n ongelma kriisistä riippumatta on ollut se, että sovittuja päätöksiä ei ole noudatettu.

Valtioita koskevat taloussäännöt tarjoavat tästä esimerkkejä. Velka- ja alijäämäsääntöjen uskottavuus on murentunut, koska isojen jäsenmaiden rikkeitä on katsottu toistuvasti läpi sormien.

Löyttyniemi valaa uskoa siihen, että uudet säännöt kestävät tosielämän testin. Viime kädessä myös pankkisektorilla on kyse luottamuksesta.

– Koko mekanismi on mielestäni erittäin selkeä ja toimiva. Itsessään jo mekanismin olemassaolo luo turvaa eurooppalaiseen pankkijärjestelmään.

STT–Annu Marjanen

 

AVAINSANAT

Finanssikriisi romahdutti innovaatiot – Akava vaatii 6 miljardin yritystukiin uutta suuntaa

Kuva: Thinkstock

Parlamentaarinen yritystukityöryhmä laatii parhaillaan tiekarttaa yritystukien uudistamiseksi. Korkeastikoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava vaatii, että yhteensä noin kuuden miljardin euron tukia suunnataan entistä enemmän yritysten uudistumiseen ja tuottavuuden kasvuun.

Suomen elinkeinorakenteen uudistuminen edellyttää Akavan mielestä sitä, että yritykset kehittävät nykyistä voimakkaammin uusia tuotteita ja palveluita maailmanmarkkinoille.

Järjestö on huolissaan siitä, että sekä julkiset että teollisuuden investoinnit innovaatioihin ovat laskeneet voimakkaasti finanssikriisin jälkeen.

– Suurin romahdus on tapahtunut elektroniikkateollisuudessa, mutta muillakaan toimialoilla kehitys ei ole ollut kovin mainittavaa, Tekniikan akateemiset TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi huomauttaa.

Innovaatiotoimintaan on löydettävä Akavan mielestä uutta rahoitusta jo vuoden 2019 budjetissa. Muun muassa Tekesin myöntämien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tukien määrä on laskenut yli 30 prosenttia reilussa viidessä vuodessa.

– Talouden uudistuminen edellyttää tuottavuuden kasvua lisääviä toimia, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder painottaa.

Hänen mukaansa yrityksiä on kannustettava kasvattamaan arvonlisäystä, tuottavuutta ja kansainvälistymään.

Akava laskee, että julkisten TKI-tukien palauttaminen vuoden 2011 tasolle vaatisi lisärahaa noin 200 miljoonaa euroa. Sen mielestä korotus voitaisiin hoitaa ainakin osittin yritystukiuudistuksesta vapautuvilla varoilla.

Innovaatiotukien tasokorotus voitaneen ainakin osittain rahoittaa yritystukiuudistuksesta vapautuvilla varoilla. Jotta julkiset TKI-tuet yrityksille palautuisivat reaalisesti vuoden 2011 tasolle, tarvitaan noin 200 miljoonan euron lisäpanostus.

Akavan mukaan Suomessa on monimuotoista innovaatiotoimintaa erityisesti teknologian, metsän, biotuotteiden, kemian ja palveluiden saralla.

Yritystukityöryhmän työn on määrä valmistua helmikuussa. Kaksivaiheisesti toteutettavan uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019–2023.

Keskustelua aiheesta

”Emme hyväksy lapsiavioliittojakaan” – Kansanedustaja esittää ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kieltämistä kaikissa pohjoismaissa

Kuva: Thinkstock

Kansanedustaja ja pohjoismaiden neuvoston jäsen Mikko Kärnä (kesk.) esittää, että ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset kiellettäisiin kaikissa pohjoismaissa. Kärnä kirjoittaa asiasta uusimmassa blogissaan

– Islannin parlamentti käsittelee esitystä asiasta parhaillaan ja mikäli esitys hyväksytään, tulee Islannista ensimmäinen Euroopan maa, jossa toimenpide on täysin kielletty. Islannin lakiesityksen mukaan nuorten poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaaminen loukkaa heidän oikeuksiaan ja on ristiriidassa YK:n lasten oikeuksien julistuksen kanssa. Olen täysin samaa mieltä. 

Kärnä viittaa tekstissään Islannissa käsittelyssä olevaan lakiin, joka kieltäisi nuorten poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset. Tyttöjen ympärileikkaus on ollut maassa kiellettyä vuodesta 2005 lähtien, mutta poikien ympärileikkausta ei ole Islannissa kielletty.

Lakiesityksessä ympärileikkaus määritellään nuorten poikien oikeuksien loukkaukseksi, ja sitä esitetään mahdolliseksi vain terveydellisistä syistä. Esityksessä todetaan, että lapsen oikeuksien tulisi aina mennä edelle vanhempien oikeutta antaa lapsilleen uskonnollista kasvatusta. Laissa esitetään jopa kuuden vuoden rangaistuksia henkilölle, joka syyllistyy ”sukupuolielinten osittaiseen tai täysimittaiseen poistamiseen”.

Kärnä tuo kirjoituksessaan esiin, että esimerkiksi Suomen lääkäriliitto vastustaa kaikkia ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia.

– Tästäkin huolimatta Suomessa ympärileikataan vuosittain noin 2000 poikalasta. Sekulaarissa länsimaisessa valtiossa emme voi edetä uskontojen tai uskomusten ehdoilla. Jokaisella on oltava oikeus uskoa mihin haluaa, mutta jos tämä uskonto on ristiriidassa muiden oikeuksien kanssa, ei sellaista voida hyväksyä. Emme hyväksy lapsiavioliittojakaan, vaikka nekin ovat laillisia monissa islaminuskoisissa maissa uskonnon varjolla.

Suomessa alaikäisten poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia ei ole kielletty lailla.

Kärnä toteaa blogissaan, että aikoo tehdä asiasta aloitteen pohjoismaiden neuvostolle sen seuraavassa kokouksessa Reykjavikissa ensi huhtikuussa.

– Erityisesti Suomessa olemme hakeneet liikaa lainsäädännöllisiä vaikutteita pakon sanelemina Brysselistä vuoden 1995 jälkeen. Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä näen, että tässä asiassa kannattaisi tehdä historiallista pohjoismaista lainsäädäntötyötä sekä laatia yhdessä suositus pohjoismaiseksi lainsäädännöksi, jolla kielletään kaikki ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset. Tämä tukisi pohjoismaille ominaista sekulaaria perus- ja ihmisoikeusmyönteistä oikeusjärjestelmää, Kärnä huomauttaa.

Suomessa alaikäisten poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia ei ole toistaiseksi kielletty lailla, mutta sen katsotaan loukkaavan lapsen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta selviää. Tyttöjen ympärileikkaukset ovat Suomessa kielletty lailla.

Kaupan alan ylityökielto alkoi aamulla

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Palvelualojen ammattiliitto PAMin asettama kaupan alan ylityökielto astui voimaan tänä aamuna kello kuudelta. Se kieltää myös liukuvan työajan saldon kerryttämisen. Liukuvaa työaikaa tekevät eivät toisin sanoen kerrytä plussaldoaan tekemällä yli 7,5 tunnin mittaisia työpäiviä.

Kaupan alan neuvottelut katkesivat perjantaina. PAMin puheenjohtaja Ann Selinin mukaan neuvotteluissa kuitenkin edistyttiin.

– Yhteisymmärrys monesta asiasta oli jo olemassa ja kykenimme torjumaan työnantajien hurjimpia esityksiä. Olimme valmiita hyväksymään myös joitakin työnantajan esityksiä, joita he pitivät hyvin merkityksellisinä, Selin sanoi tiedotteessa.

PAM katsoo, että työnantajia edustavan Kaupan liiton palkkatarjous ei olisi turvannut alan työntekijöiden ansiotulojen kehitystä samassa tahdissa muiden alojen kanssa.

PAMin hallitus kokoontuu seuraavan kerran torstaina.

Selinin mukaan neuvotteluissa on ollut esillä useita asioita, jotka PAM olisi ollut valmis jättämään työpaikoilla paikallisesti sovittaviksi. Työnantajalle ne eivät kuitenkaan kelvanneet.

– Työnantajien yhteinen viesti on jo vuosikaudet ollut paikallisen sopimisen lisääminen. Nyt asian oikea olemus alkaa paljastua: kysymys ei ole niinkään paikallisesti asioiden neuvottelemisesta ja sopimisesta, vaan siitä, että työnantaja saa vallan määrätä, Selin moitti.

Kaupan työehtosopimus koskee noin 250 000:tä työntekijää myymälöissä, kaupan konttoreissa ja varastoissa.

Keskustelua aiheesta

Jälleen uusi lakkovaroitus – tällä kertaa opetusalalle

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöä edustavat ay-järjestöt ovat jättäneet sunnuntai-iltana lakkovaroituksen.

Yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen uusista ehdoista on neuvoteltu marraskuusta lähtien.

Neuvottelut päättyivät kuitenkin Sunnuntai-iltana lakkovaroitukseen, jonka antoivat Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY.

Lakon on ilmoitettu alkavan 5.3. klo 00.01 ja päättyvän 9.3. klo 23.59.

Yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat olleet sopimuksettomassa tilassa 1. helmikuuta alkaen.

Lakkoon olisivat menossa muun muassa Ammattiopisto Spesia Oy:n Järvenpään ja Turun toimipisteet, Axxell Utbildning Ab:n kaikki toimipisteet, Hyria Koulutus Oy:n kaikki toimipisteet, Orton Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopiston kaikki toimipisteet sekä Suomen Diakoniaopisto – SDO Oy:n Helsingin ja Lahden toimipisteet.

Kauppalehti kertoo, että neuvottelut eivät ammattiliittojen mukaan etene, koska alan työnantajia edustava Sivistystyönantajat on kieltäytynyt antamasta kohtuullista tarjousta palkankorotuksista. OAJ:n, JHL:n ja JYTYn tavoitteena on ollut niin sanottua yleistä linjaa vastaavat palkankorotkset, mutta Kauppalehden uutisesta selviää, että työnantajan tarjous on ollut tähän saakka merkittävästi tämän alle.

Sivistystyönantajat puolestaan kertoo tiedotteessaan, että tekstikysymyksissä on saavutettu neuvottelujen aikana etenemistä. Järjestö pitää erittäin valitettavana, että palkansaajapuoli on päätynyt lakkovaroituksen antamiseen.

– Suurin erimielisyys koskee palkankorotusten tasoa. Valtion säästötoimet ovat koskettaneet kaikkia koulutuksen järjestäjiä. Tästä johtuen enemmistö oppilaitoksista ei kykene vastaamaan nouseviin kustannuksiin, ilman että se vaikuttaa niiden perustoimintaan, opetukseen, Sivistystyönantajat kertovat tiedotteessaan.

Lakkovaroituksia on tällä hetkellä annettu myös yksityisistä päiväkodeista, Helsingin yliopistolta sekä rahoitusalalta.

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA