ehdokasmainos

Parasta elokuvaa etsitään taas mutta se halveksuttu yksi puuttuu joukosta kokonaan

Ala ei tykkää: menestyselokuva Luokkakokous sai nolla ehdokkuutta Jussi-palkinnoille.

Jussi-ehdokkaat vuoden 2015 kotimaisista elokuvista on taas valittu. Tänä vuonna parhaan elokuvan pystiä tavoittelee viisi keskenään varsin erilaista elokuvaa.

Viron neuvostovuosiin sijoittuva Klaus Härön Miekkailija ei ole voittajasuosikki, vaikka elokuva kelpasi ehdolle Golden Globe -palkintoonkin ja oli mukana ehdokaskahinoissa myös Oscareissa vieraskielisten elokuvien sarjassa. Valintaa viiden joukkoon ei kuitenkaan tullut.

Veteraaniohjaaja Jörn Donnerin Armi elää! jäi vähälle huomiolle teattereissa mutta keräsi kaikkiaan kuusi ehdokkuutta. Teatterimaisessa filmissä on kerroksia, jotka kiinnostavat ehkä enemmän kriitikoita kuin suurta yleisöä. Donner on ehdolla parhaaksi ohjaajaksi ja Karoliina Lindgren käsikirjoittajaksi.

Parhaillaan teattereissa pyörivän Talvivaara-teoksen Jättiläinen ohjannut Aleksi Salmenperä on ehdolla parhaaksi ohjaajaksi mustasta komediastaan Häiriötekijä, joka keräsi eniten ehdokkuuksia, yhdeksän. Hänenkään elokuvansa ei ollut hitti. Ehdokkuudet parhaan elokuvan ja ohjaajan sarjoissa kielivät voiton mahdollisuuksista.

Jalmari Helander on oma lukunsa. Hänen elokuvansa nimi on englanninkielinen, Big Game, ja sen pääosassa on oikea amerikkalainen filmitähti, Samuel L. Jackson. Hyväntuulinen seikkailuelokuva vetoaa lapsenmielisiin.

Esa Illin Toiset tytöt on puolestaan viime vuoden Kohta 18, eräänlainen tyttöversio Maarit Lallin Jussi-voittajasta. Edellisen keskiössä ovat neljän nuoren naisen aikuistumisen kysymykset.

Kaikkiaan neljätoista elokuvaa sai kiinnityksen johonkin palkintoon. Ensi-iltoja riitti viime vuonna pitkän matkaa yli 30, kun pitkät dokumentitkin lasketaan mukaan.

Ainakin yksi merkittävä elokuva puuttuu kokonaan ehdokaslistalta: Luokkakokous, Taneli Mustosen ohjaama ryyppy- ja reissukomedia sikailevista kaveruksista, joka keräsi teattereissa yli puoli miljoonaa katsojaa. Arvostelijat ovat avoimesti halveksuneet sovinistiseksikin moitittua elokuvaa, mutta yleisö on äänestänyt jaloillaan.

Ollaanko siis jälleen perimmäisten kysymysten äärellä: mikseivät kriitikot arvosta yleisön suosimaa elokuvaa? Ei suuremmin. Ehdokkuuksista päätti esiraati, joka on läpileikkaus elokuva-alan ammattilaisista. Parinkymmenen henkilön joukossa oli vain kaksi arvostelijaa. Joten ainakaan arvostelijoihin ei Luokkakokouksen sivuuttaminen kaatunut. Alan arvostus ei vain riittänyt.

Mikä teos sitten voittaa parhaan elokuvan Jussin? Viime vuosien palkitut viittaavat johonkin “yllättäjään”, niukalti katsojia saaneeseen kokeellisempaan elokuvaan. Kolmen viime vuoden voittajat ovat He ovat paenneet, Betoniyö ja Kohta 18.

Suuri menestys on voittanut kerran tällä vuosikymmenellä, Dome Karukosken ohjaama Napapiirin sankarit vuonna 2011. Tämän vuoden kattauksesta Big Game on lähimpänä sitä.

Todelliseksi taistelupariksi jäävät eriskummallisista episodeista koostuva Häiriötekijä ja Armi elää!. Tunnetuista tekijöistä huolimatta ne edustavat meikäläistä marginaalielokuvaa. Kerroin jo, etten usko pikkumukavan ja kädenlämpöisen Miekkailijan mahdollisuuksiin, vaikka se on ollut paljon esillä. Miekkailija nousee voittoon vain, jos äänet jakautuvat pahasti Häiriötekijän ja “Armin” välillä.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

“Trump oli Clintonin rinnalla kuin höyhensarjalainen” – voittajasta ei ollut epäselvyyttä

Kuva: afp/timothy a.clary
LKS 20160927 Democratic nominee Hillary Clinton (L) and Republican nominee Donald Trump leave the stage after the first presidential debate at Hofstra University in Hempstead, New York on September 26, 2016. / AFP / Timothy A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP
Demokraattien presidenttiehdokas Democratic Hillary Clinton ja republikaanien Donald Trump jättivät näyttämön tiukan vaalidebatin jälkeen. 

Yhdysvalloissa demokraattien Hillary Clinton selviytyi selvästi vastaehdokastaan republikaanien Donald Trumpia paremmin kaksikon ensimmäisestä vaaliväittelystä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Trump vaikutti hyvin valmistautuneen ja vakuuttavasti sekä tyynesti esiintyneen Clintonin rinnalla höyhensarjalaiselta, Aaltola kuvailee STT:lle.

– Clinton hallitsi faktat, pystyi vastaamaan nopeasti Trumpille ja säilytti aloitteellisuuden.

Ennen väittelyä arvuuteltiin, pystyykö räväkästä esiintymisestä tunnettu Trump hillitsemään itsensä ja hilaamaan esiintymistään tyynemmän asialliseen “presidentilliseen” suuntaan. Aaltolan mukaan tämä ei republikaaniehdokkaalta onnistunut.

– Trumpilta odotettiin, että hän olisi tylsempi ja käyttäisi miedompaa kieltä, mihin hän aluksi pyrkikin. Nopeasti kuitenkin hänen luonteenlaatunsa tuli esiin ja hän alkoi rönsyämään vastauksissaan, Aaltola sanoo.

– Clinton taas oli tavattoman valmistautunut ja pääsi samalla tuomaan esiin yhtä kampanjansa keskusviesteistä, että hän on valmis astumaan myös presidentiksi kauden ensimmäisestä päivästä lähtien.

Trump astui Clintonin virittämiin ansoihin

Trump astui Aaltolan mukaan useaan Clintonin virittämään ansaan ja joutui käyttämään väittelyaikaa puhumalla itselleen epäedullisista aiheista kuten verotietojensa salailusta sekä monista loukkaaviksi koetuista kommenteistaan.

Clinton sen sijaan onnistui Aaltolan mukaan väistelemään itseensä kohdistettuja hyökkäyksiä paremmin. Trump iski Clintonia odotetusti muun muassa sähköpostiskandaalilla. Trump sanoi, että yksityisen sähköpostitilin käyttäminen ulkoministerikaudella oli Clintonilta “pahempaa kuin virhe” ja “tahallista”.

Clinton myönsi tehneensä virheen ja sanoi ottavansa asiasta vastuun.
Aaltolan mukaan asia kuittautui pahoittelulla, eikä Clintonin tarvinnut jäädä puhumaan itselleen epäedullisesta skandaalista pidempään.

Clinton nosti tapetille muun muassa Trumpin aiemmat, naisiin kohdistuneet vähättelevät kommentit. Tämä miellytti varmasti ainakin yhtä Clintonin pää-äänestäjäryhmistä, korkeasti koulutettuja naisia, Aaltola arvioi.

Maltti olisi valttia

Presidenttiehdokkaat kohtaavat väittelyssä vielä kahdesti ennen vaalipäivää.
Aaltolan mukaan Trumpin olisi jatkossa löydettävä esiintymiseensä “ronaldreaganmaista” rauhallisuutta. Nykyinen temperamenttinen esiintyminen vieraannuttanee suurta osaa äänestäjistä, hän arvioi.

Clintonin puolestaan pitäisi pystyä toistamaan ensiväittelyn kaltainen vakuuttavuus vaikuttamatta kuitenkaan robottimaiselta.

– Hänen suuri ongelmansa on ollut, että hänet koetaan vähän automaattimaiseksi.

Lopulta yksittäiset väittelyt tuskin käännyttävät kovin montaa puolensa jo valinnutta, Aaltola sanoo. Väittelyt vaikuttavat kuitenkin siihen, missä valossa ehdokkaiden kampanjat nähdään: kumpi ehdokkaista vaikuttaa olevan hyvässä nosteessa ja kumpi lopulta vaikuttaa todennäköisemmältä voittajalta.

– Sillä on väliä, sillä Yhdysvalloissa on perinteisesti haluttu äänestää voittajaa.

Tulevissa väittelyissä ehdokkaat voivat toisiaan kampittaessaan vielä palata jo kertaalleen pureskeltuihin skandaaleihin – tai sitten esiin voi nousta jotain aivan uutta, Aaltola sanoo.

– Yhdysvalloissa on vielä edessä yllätysten lokakuu.
Salla Salmela, New York

 

AVAINSANAT

Lindtman tukee hallituksen päälinjauksia: “Kadulla pitää voida liikkua ilman pelkoa väkivallasta”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman antaa tukensa hallituksen linjauksille puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan.

— Suomen Vastarintaliikkeen toiminta ei sovellu suomalaiseen yhteiskuntaan ja se rikkoo kansalaisten perustavanlaatuisia oikeuksia ja kansalaisten perusturvallisuutta. Järjestön toimintaan pitää siksi puuttua lujalla kädellä.

Lindtmanin mukaan hallituksen toimenpidepaketin päälinjoja voi tukea.

— Näitä linjauksia voi tukea. Yksityiskohtiin SDP:n eduskuntaryhmä ottaa kantaa, kun hallitus on täsmentänyt ehdotuksiaan.

Lindtmanin mukaan järjestöt, jotka tukevat väkivaltaa, pitää kieltää. Nykyisen lain rajoissa on nyt tehtävä kaikki, että näin myös tapahtuu. Mikäli nykyinen laki ei riitä, pitää arvioida myös lainsäädännön muutostarve.

Lindtmanin mukaan vihapuheeseen on puututtava jatkossa entistä voimakkaammin. Hallitus linjasi lisäävänsä voimavaroja vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

— Tämä on tärkeä linjaus, jota pidettiin esillä myös SDP:n piiristä viime keväänä. Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin.

Lindtman korostaa, että kaduilla on voitava kulkea turvallisesti. Niinikään oman mielipiteen kertominen pitää olla sallittua.

Vihreiden ex-puheenjohtaja käynnisti puolueen puheenjohtajapelin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Neljä vihreää vaikuttajaa, nimekkäimpänä europarlamentaarikko, entinen puheenjohtaja Heidi Hautala, haluaa vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon.

Aamulehden mukaan nelikko on pyytänyt Alanko-Kahiluotoa asettumaan ehdolle.

Alanko-Kahiluoto kirjoittaa Twitterissä olevansa otettu tuesta.

— Lupaan harkita vakavasti.

Alanko-Kahiluoto kertoo Aamulehdessä ilahtuneensa erityisesti Hautalan osallisuudesta.

Vihreiden puheenjohtaja vaihtuu ensi vuonna, koska Ville Niinistö ei voi puolueen sääntöjen mukaan jatkaa enää tehtävässään.

Keskustelua aiheesta

Näin äärijärjestöjen toimintaan aiotaan puuttua

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Viranomaisille osoitetaan lisää resursseja puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan, linjaa hallitus. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan määristä ei vielä tehty päätöksiä, vaan asiaan palataan täydentävässä budjettiesityksessä.

Hallitus linjasi, että yhdistyslain perusteella voidaan jo lakkauttaa väkivaltainen ääriliike, mutta lakia ei sovelleta riittävästi. Poliisihallitus sitoutuu tehostamaan yhdistyslain toimeenpanoa.

Oikeusministeriö arvioi kokoontumislain mukaisen kuuden tunnin ilmoitusmenettelyn pidentämistä.

Myös lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla arvioidaan.

Poliisi saisi oikeuden puuttua tunnusten käyttöön.

Keskustelua aiheesta

Maria Guzenina kommentoi kohu-uutista: “Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kokoomusvetoinen Espoon kaupunki aikoo säästää Helsingin Sanomien mukaan miljoonia euroja kouluista ja päiväkodeista.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee keskiviikkona Espoon budjettiesitystä, jossa esitetään 5,7 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen opetukseen ja 2,9 miljoonan euron nipistämistä varhaiskasvatuksesta.

HS:n mukaan Espoo suunnittelee muun muassa isoa leikkausta koulujen tuntikehyksiin. Päiväkotien ryhmäkokoja aiotaan kasvattaa. Koulujen iltapäivätoiminnasta säästetään ja siitä luopuminen kokonaan on jopa listalla.

SDP:n kansanedustajan, Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Maria Guzeninan mukaan Espoo on menossa väärään suuntaan, jos virkamiesten esittämät leikkaukset lasten ja nuorten palveluihin toteutetaan.

— Sellainen vaara on olemassa, jos säästöjen vastustajat eivät muodosta valtuustossa enemmistöä, hän kirjoittaa Facebookissa.

Guzeninan mukaan demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset ovat esittäneet vaihtoehdoksi muun muassa rahastojen tuoton purkua ja veroprosentin muuttamista muun pääkaupunkiseudun tasolle. Näillä toimilla saataisiin turvattua kasvavan kaupungin palveluiden tarvetta, Guzenina kirjoittaa.

— Virkamiehet esittävät leikkauksia tilanteessa, jossa kaupunkiin rakennetaan vinhaa vauhtia uusia asuntoja ja halutaan houkutella uusia asukkaita metroradan varteen. Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta vähentää palveluja tilanteessa, jossa väkimäärä kasvaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta