Parasta elokuvaa etsitään taas mutta se halveksuttu yksi puuttuu joukosta kokonaan

Ala ei tykkää: menestyselokuva Luokkakokous sai nolla ehdokkuutta Jussi-palkinnoille.

Jussi-ehdokkaat vuoden 2015 kotimaisista elokuvista on taas valittu. Tänä vuonna parhaan elokuvan pystiä tavoittelee viisi keskenään varsin erilaista elokuvaa.

Viron neuvostovuosiin sijoittuva Klaus Härön Miekkailija ei ole voittajasuosikki, vaikka elokuva kelpasi ehdolle Golden Globe -palkintoonkin ja oli mukana ehdokaskahinoissa myös Oscareissa vieraskielisten elokuvien sarjassa. Valintaa viiden joukkoon ei kuitenkaan tullut.

Veteraaniohjaaja Jörn Donnerin Armi elää! jäi vähälle huomiolle teattereissa mutta keräsi kaikkiaan kuusi ehdokkuutta. Teatterimaisessa filmissä on kerroksia, jotka kiinnostavat ehkä enemmän kriitikoita kuin suurta yleisöä. Donner on ehdolla parhaaksi ohjaajaksi ja Karoliina Lindgren käsikirjoittajaksi.

Parhaillaan teattereissa pyörivän Talvivaara-teoksen Jättiläinen ohjannut Aleksi Salmenperä on ehdolla parhaaksi ohjaajaksi mustasta komediastaan Häiriötekijä, joka keräsi eniten ehdokkuuksia, yhdeksän. Hänenkään elokuvansa ei ollut hitti. Ehdokkuudet parhaan elokuvan ja ohjaajan sarjoissa kielivät voiton mahdollisuuksista.

Jalmari Helander on oma lukunsa. Hänen elokuvansa nimi on englanninkielinen, Big Game, ja sen pääosassa on oikea amerikkalainen filmitähti, Samuel L. Jackson. Hyväntuulinen seikkailuelokuva vetoaa lapsenmielisiin.

Esa Illin Toiset tytöt on puolestaan viime vuoden Kohta 18, eräänlainen tyttöversio Maarit Lallin Jussi-voittajasta. Edellisen keskiössä ovat neljän nuoren naisen aikuistumisen kysymykset.

Kaikkiaan neljätoista elokuvaa sai kiinnityksen johonkin palkintoon. Ensi-iltoja riitti viime vuonna pitkän matkaa yli 30, kun pitkät dokumentitkin lasketaan mukaan.

Ainakin yksi merkittävä elokuva puuttuu kokonaan ehdokaslistalta: Luokkakokous, Taneli Mustosen ohjaama ryyppy- ja reissukomedia sikailevista kaveruksista, joka keräsi teattereissa yli puoli miljoonaa katsojaa. Arvostelijat ovat avoimesti halveksuneet sovinistiseksikin moitittua elokuvaa, mutta yleisö on äänestänyt jaloillaan.

Ollaanko siis jälleen perimmäisten kysymysten äärellä: mikseivät kriitikot arvosta yleisön suosimaa elokuvaa? Ei suuremmin. Ehdokkuuksista päätti esiraati, joka on läpileikkaus elokuva-alan ammattilaisista. Parinkymmenen henkilön joukossa oli vain kaksi arvostelijaa. Joten ainakaan arvostelijoihin ei Luokkakokouksen sivuuttaminen kaatunut. Alan arvostus ei vain riittänyt.

Mikä teos sitten voittaa parhaan elokuvan Jussin? Viime vuosien palkitut viittaavat johonkin ”yllättäjään”, niukalti katsojia saaneeseen kokeellisempaan elokuvaan. Kolmen viime vuoden voittajat ovat He ovat paenneet, Betoniyö ja Kohta 18.

Suuri menestys on voittanut kerran tällä vuosikymmenellä, Dome Karukosken ohjaama Napapiirin sankarit vuonna 2011. Tämän vuoden kattauksesta Big Game on lähimpänä sitä.

Todelliseksi taistelupariksi jäävät eriskummallisista episodeista koostuva Häiriötekijä ja Armi elää!. Tunnetuista tekijöistä huolimatta ne edustavat meikäläistä marginaalielokuvaa. Kerroin jo, etten usko pikkumukavan ja kädenlämpöisen Miekkailijan mahdollisuuksiin, vaikka se on ollut paljon esillä. Miekkailija nousee voittoon vain, jos äänet jakautuvat pahasti Häiriötekijän ja ”Armin” välillä.

Keskustelua aiheesta

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.

Kari Heiskanen ohjaa jo toistamiseen Seitsemän veljestä – Kivi-klassikko ensi kesänä Suomenlinnassa

Kuva: Kari Hulkko
Kari Heiskasella on tältä vuosikymmeneltä tuntumaa kansallisten merkkiteosten ohjaamisesta kesäteatteriin, kun hän teki Haavikon Rauta-ajan Pyynikille 2011.Ohjaajan vieressä oikealla tuolloin Ilmarista näytellyt Auvo Vihro.

Ryhmäteatterin isännöimässä Suomenlinnan kesäteatterissa nähdään kesällä 2017 ”Seitsemän veljestä”. Ensi-ilta on  15. kesäkuuta, ja liput tulevat myyntiin maanantaina 27.2.

Veljesten rooleissa ovat näyttelijät Santtu Karvonen (Juhani), Tommi Rantamäki (Tuomas), Eino Heiskanen (Aapo), Eero Ojala (Simeon), Mikko Virtanen (Timo), Miro Lopperi (Lauri) ja Elias Keränen (Eero). Sovituksen on tehnyt Kari Heiskanen, joka myös ohjaa esityksen. Heiskanen on ohjannut Kiven klassikon menestyksellisesti   aiemminkin: vuonna 2002 hän teki Veljekset Lahden kaupunginteatteriin.

Kivi-klassikoiden ystävillä on hyvät muistot Suomenlinnasta kesältä 1993, jolloin Arto af Hällström ohjasi Hyvän Omantunnon Linnakkeeseen ikimuistoisen toteutuksen ”Nummisuutareista”.

Ryhmäteatteri lupailee tulevasta , että ”Heiskasen sovitusja ohjaus on ankarasti Aleksis Kiven eetosta kunnioittava, riehakkaan kiihkeä ja sydämeen käyvä tulkinta suomalaisen kirjallisuuden rakastetuimmasta teoksesta”.

Peer Gyntillä aloitetun Ryhmäteatterin juhlavuoden kolmas ensi-ilta on marraskuussa, jolloin ensi-iltansa saa Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama uusi kotimainen kantaesitys, jossa ovat mukana muun muassa näyttelijät Santtu Karvonen, Minna Suuronen, Robin Svartström, Ulla Tapaninen ja Vesa Vierikko. Esityksen ohjaa Esa Leskinen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Amnesty: Suomi laittaa säilöön lapsia ja perheitä päinvastaisista lupauksista huolimatta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus ja leiri Helsingin Rautatientorilla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää yli 20 maata sotarikoksista. Lisäksi 36 maata rikkoi kansainvälistä oikeutta lähettämällä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin maihin, joissa heidän oikeuksiaan uhataan, järjestö sanoo vuosiraportissaan.

Monissa maissa ajettiin Amnestyn mukaan läpi turvapaikan hakemista rajoittavia sopimuksia ja sananvapautta kaventavia lakeja. Järjestön mielestä poliittinen tahto kriisien ratkaisemiseksi puuttuu ja niitä pakenevia ihmisiä käytetään syntipukkeina.

Suomea järjestö huomauttaa siitä, että lasten ja perheiden säilöönottoa jatketaan päinvastaisista lupauksista huolimatta. Lisäksi Suomea moititaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten palveluiden riittämättömyydestä.

Järjestön vuosiraportissa käsitellään 159 maan tilannetta.

Mitä saamme tänään tietää? – Nasalla jännittävä info illalla

Kuva: Nasa
Aurinkokunnan ulkopuolinen eksoplaneetta taiteilijan silmin.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa kertoo tänään uusia tietoja niin sanotuista eksoplaneetoista. Eksoplaneetat ovat aurinkokuntamme ulkopuolisia tähtiä kiertäviä planeettoja.

Nasa järjestää aiheesta tiedotustilaisuuden, jota voi katsoa suorana Nasan verkkosivuilta.

Tiedotustilaisuus alkaa iltakahdeksalta Suomen aikaa.

Viime vuoden toukokuussa Nasa kertoi löytäneensä aurinkokunnan ulkopuolelta liki 1 300 planeettaa, mikä yli kaksinkertaisti Kepler-avaruusteleskoopin kautta löydettyjen eksoplaneettojen määrän.

Nasa arvioi tuolloin, että löydetyistä planeetoista lähes 550 saattaa olla kiviplaneettoja, kuten Maakin. Oletus perustui planeettojen kokoon. Nasan mukaan löydetyistä planeetoista yhdeksän kiertää tähteään elämän esiintymisen kannalta otollisella etäisyydellä.

Pari kuukautta myöhemmin Nasa kertoi löytäneensä avaruusteleskoopin avulla 104 eksoplaneettaa lisää. CNN kertoo, että tutkijoiden mukaan näistä neljä ovat hieman suurempia kuin Maa ja ne saattavat myös olla kiviplaneettoja. Elämän esiintymisen kannalta planeetoista kaksi oli kuitenkin tutkijoiden mukaan liian kuumia. Kaksi muuta planeettaa kiertävät tähteään kuitenkin sopivalla etäisyydellä.

Kepler-teleskooppi laukaistiin omalle aurinkoa kiertävälle radalleen vuonna 2009. Ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin vuonna 1992.

 

AVAINSANAT