x

Parasta elokuvaa etsitään taas mutta se halveksuttu yksi puuttuu joukosta kokonaan

Ala ei tykkää: menestyselokuva Luokkakokous sai nolla ehdokkuutta Jussi-palkinnoille.

Jussi-ehdokkaat vuoden 2015 kotimaisista elokuvista on taas valittu. Tänä vuonna parhaan elokuvan pystiä tavoittelee viisi keskenään varsin erilaista elokuvaa.

Viron neuvostovuosiin sijoittuva Klaus Härön Miekkailija ei ole voittajasuosikki, vaikka elokuva kelpasi ehdolle Golden Globe -palkintoonkin ja oli mukana ehdokaskahinoissa myös Oscareissa vieraskielisten elokuvien sarjassa. Valintaa viiden joukkoon ei kuitenkaan tullut.

Veteraaniohjaaja Jörn Donnerin Armi elää! jäi vähälle huomiolle teattereissa mutta keräsi kaikkiaan kuusi ehdokkuutta. Teatterimaisessa filmissä on kerroksia, jotka kiinnostavat ehkä enemmän kriitikoita kuin suurta yleisöä. Donner on ehdolla parhaaksi ohjaajaksi ja Karoliina Lindgren käsikirjoittajaksi.

Parhaillaan teattereissa pyörivän Talvivaara-teoksen Jättiläinen ohjannut Aleksi Salmenperä on ehdolla parhaaksi ohjaajaksi mustasta komediastaan Häiriötekijä, joka keräsi eniten ehdokkuuksia, yhdeksän. Hänenkään elokuvansa ei ollut hitti. Ehdokkuudet parhaan elokuvan ja ohjaajan sarjoissa kielivät voiton mahdollisuuksista.

Jalmari Helander on oma lukunsa. Hänen elokuvansa nimi on englanninkielinen, Big Game, ja sen pääosassa on oikea amerikkalainen filmitähti, Samuel L. Jackson. Hyväntuulinen seikkailuelokuva vetoaa lapsenmielisiin.

Esa Illin Toiset tytöt on puolestaan viime vuoden Kohta 18, eräänlainen tyttöversio Maarit Lallin Jussi-voittajasta. Edellisen keskiössä ovat neljän nuoren naisen aikuistumisen kysymykset.

Kaikkiaan neljätoista elokuvaa sai kiinnityksen johonkin palkintoon. Ensi-iltoja riitti viime vuonna pitkän matkaa yli 30, kun pitkät dokumentitkin lasketaan mukaan.

Ainakin yksi merkittävä elokuva puuttuu kokonaan ehdokaslistalta: Luokkakokous, Taneli Mustosen ohjaama ryyppy- ja reissukomedia sikailevista kaveruksista, joka keräsi teattereissa yli puoli miljoonaa katsojaa. Arvostelijat ovat avoimesti halveksuneet sovinistiseksikin moitittua elokuvaa, mutta yleisö on äänestänyt jaloillaan.

Ollaanko siis jälleen perimmäisten kysymysten äärellä: mikseivät kriitikot arvosta yleisön suosimaa elokuvaa? Ei suuremmin. Ehdokkuuksista päätti esiraati, joka on läpileikkaus elokuva-alan ammattilaisista. Parinkymmenen henkilön joukossa oli vain kaksi arvostelijaa. Joten ainakaan arvostelijoihin ei Luokkakokouksen sivuuttaminen kaatunut. Alan arvostus ei vain riittänyt.

Mikä teos sitten voittaa parhaan elokuvan Jussin? Viime vuosien palkitut viittaavat johonkin ”yllättäjään”, niukalti katsojia saaneeseen kokeellisempaan elokuvaan. Kolmen viime vuoden voittajat ovat He ovat paenneet, Betoniyö ja Kohta 18.

Suuri menestys on voittanut kerran tällä vuosikymmenellä, Dome Karukosken ohjaama Napapiirin sankarit vuonna 2011. Tämän vuoden kattauksesta Big Game on lähimpänä sitä.

Todelliseksi taistelupariksi jäävät eriskummallisista episodeista koostuva Häiriötekijä ja Armi elää!. Tunnetuista tekijöistä huolimatta ne edustavat meikäläistä marginaalielokuvaa. Kerroin jo, etten usko pikkumukavan ja kädenlämpöisen Miekkailijan mahdollisuuksiin, vaikka se on ollut paljon esillä. Miekkailija nousee voittoon vain, jos äänet jakautuvat pahasti Häiriötekijän ja ”Armin” välillä.

Keskustelua aiheesta

Professori Jaakko Hämeen-Anttilan varoitus: ”Kuluisi aika paljon rahaa Putinin varalta”

Kuva: Jari Soini

Professori Jaakko Hämeen-Anttila ei liputa sähköisen äänestämisen puolesta.

”Mitä sillä voitetaan? Nopeutta tulosten laskemiseen? Jo nykyisessä vaalijärjestelmässä lähes lopulliset tulokset tiedetään pari tuntia vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen. Säästöjä? Ihmisten työaikaa toki säästyisi, mutta aika paljon rahaa kuluisi järjestelmien kehittämiseen, kokeiluihin ja jatkuviin ohjelmistomuutoksiin hakkeroijien ja Putinin varalta.”

Hämeen-Anttila kirjoittaa Helsingin Sanomissa.

”Olisi toki hyvä saada äänestysprosentti nousemaan, mutta en ole aivan varma, ovatko ne, jotka nyt eivät vaivaudu parinsadan metrin päähän äänestämään välttämättä niitä, joitten äänen haluaisi kuuluvan eniten.”

Professorin mukaan harva äänestäjä asuu sellaisellakaan syrjäseudulla, jossa ”joutuu lykkimään potkukelkkaansa kilometrien päähän päästäkseen äänestämään”.

Hämeen-Anttila ottaa esille myös yllättävän näkökulman.

”Jos vaalit joskus jalkautetaan ihmisten koteihin sähköisellä äänestämisellä, monissa kodeissa nousee riitoja siitä, miksi perheen aikuiset lapset tai se hiljaisempi puoliso haluaa äänestää salassa. Mitä salailemista heillä on? ”Meillä on, [voimasana], aina äänestetty kokoomusta/keskustaa/sosiaalidemokraatteja/..!””

Professorin mukaan harvakin perhe, jossa dominoiva perheenjäsen käyttää muiden äänioikeutta, on jo liikaa.

”Nyt se hiljainen puoliso tai aikuinen lapsi voi vaivihkaa vaalikopissa piirtää aivan itse haluamansa numeron paperilappuun eikä kukaan saa olla kurkkimassa hänen olkansa yli.”

Keskustelua aiheesta

Juha Sipilälle uusi puolustaja: Anneli Jäätteenmäki – ”Kritiikki passiivisuudesta tuntuu perustuva tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen”

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri, keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki asettuu puolustamaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) ja tämän johtamaa porvarihallitusta, jota on syytetty EU-linjausten epäselvyydestä.

Jäätteenmäki kirjoittaa asiasta blogissaan.

”Viime viikolla oppositio kritisoi demareiden johdolla hallituksen ja erityisesti pääministeri Sipilän keskitietä korostavia EU-näkemyksiä passiivisiksi ja näköalattomiksi. Vaadittiin selkeämpää ulostuloa EU-yhteistyön syventämisen puolesta.”

Jäätteenmäki pitää hyvänä, että oppositio kirittää hallitusta Suomen EU-politiikan linjanvedoissa. Selkeä ja jäsennelty vaihtoehtoinen visio jäi kuitenkin ex-pääministerin mielestä uupumaan.

”Jäin miettimään, mikä hallituksen ja opposition ero EU-linjassa loppujen lopuksi on. Pintaa raaputtamalla tuntuu, että linjaerot ovat hiusten halkomista ja kritiikki ohuella pohjalla.”

Jäätteenmäen mukaan hallituksen ajama keskitien EU-linja on aktiivinen lähestymistapa ennen kaikkea olemassa olevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon ja sovittujen sääntöjen noudattamiseen.

”Suomi pyrkii pysymään EU:n politiikan ytimissä kaikilla osa-alueilla, mutta EU:n jatkuva instituutioiden ja toimivallan muuttaminen ei voi olla itseisarvo.”

Jäätteenmäki kirjoittaa, että oppositiopuolueiden kritiikki hallituksen passiivisuudesta EU-politiikan suhteen tuntuu perustuvan tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen.

”Onko ainoastaan institutionaalisten muutosten vaatiminen aktiivisuutta? Onko aktiivisuus ainoastaan liittovaltioon tähtäävän kehityksen edistämistä? Mielestäni ei.”

Suomessa vietettiin keväistä päivää, mutta Norjassa vasta lämmintä oli

Puuskittainen kova tuuli puhaltaa Pohjanmaalla ja on leviämässä kaakkoon ja eteläisempään Suomeen illan aikana, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Puuskittainen tuuli puhalsi Kokkolan seudulla iltapäivällä 24–25 metriä sekunnissa ja merellä melkein 29 metriä sekunnissa. Voimakas matalapaine liikkuu nopeasti itään kaakon kulmalle.

Päivystävän meteorologin mukaan kovimpien puuskien odotetaan osuvan iltaan. Kova tuuli on aiheuttanut lukuisia sähkökatkoksia. Illan aikana ainakin 25 000 asiakasta on ollut ilman sähköjä. Esimerkiksi Elenian asiakkaista sähköttä on ollut tuhansia Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Itä-Hämeessä ja Pirkanmaalla.

Merialueille on annettu kovan tuulen varoituksia. Varoitukset koskevat Merenkurkkua, Perämeren eteläosaa, Selkämeren etelä- ja pohjoisosaa, Saaristomerta, Pohjois-Itämeren itä- ja länsiosaa, Ahvenanmerta, koko Suomenlahtea sekä Saimaan eteläosaa.
Ajokeli on illalla huono Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Länsinaapurit kellivät jo kesäisessä säässä

Meteorologin mukaan tänään mittarin lämpölukemat olivat Jomalassa Ahvenanmaalla 17,4 astetta, joka on kymmenyksen päässä maaliskuun lämpöennätyksestä. 17,5 plusasteen lämpöennätys mitattiin päivälleen tasan 10 vuotta sitten Helsinki-Vantaalla.
Ruotsin puolella puolestaan on mittailtu korkeita lukemia, ja Norjassa on ollut melkein 22 astetta, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Huomenna kylmenee muutamaksi päiväksi

Huomenna sää kylmenee ja samalla tuuli heikkenee, kertoo päivystävä meteorologi. Lähinnä maan itä- ja pohjoisosissa tule heikkoja lumikuuroja. Lämpötilat ovat nollan tuntumassa, mutta lännessä on laajalti melko poutaista ja lämpöasteita on pari astetta. Meteorologin mukaan tuuli tekee sen, että huominen ei tunnu niin lämpimältä.

Torstaina sää saattaa etelässä lämmetä, jos ilma virtaa lännen suunnasta, mutta idässä ja pohjoisessa pysytellään tuolloinkin nollan tuntumassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ydinaseista väännetään taas – yllättävä maa asettui neuvottelujen aloittamista vastaan

Kuva: Lehtikuva

Yli sadan maan edustajat aloittivat maanantaina neuvottelut ydinaseiden kieltosopimuksesta YK:ssa. Neuvottelut alkoivat, vaikka monet tiedetyt tai epäillyt ydinasevallat äänestivät lokakuussa YK:n yleiskokouksen komiteassa neuvottelujen aloittamista vastaan.

Vastaan äänestivät Britannia, Ranska, Israel, Venäjä ja Yhdysvallat. Äänestämästä pidättäytyivät Kiina, Intia ja Pakistan.
Hankkeen innokkaimpiin puoltajiin ovat kuuluneet Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Meksiko, Brasilia ja Etelä-Afrikka.

Jopa Japani, jota vastaan ydinaseita käytettiin vuonna 1945, äänesti neuvottelujen aloittamista vastaan. Sen mielestä yksimielisyyden puute neuvotteluista voi heikentää ydinaseriisunnan eteenpäinmenoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta