Parasta elokuvaa etsitään taas mutta se halveksuttu yksi puuttuu joukosta kokonaan

Ala ei tykkää: menestyselokuva Luokkakokous sai nolla ehdokkuutta Jussi-palkinnoille.

Jussi-ehdokkaat vuoden 2015 kotimaisista elokuvista on taas valittu. Tänä vuonna parhaan elokuvan pystiä tavoittelee viisi keskenään varsin erilaista elokuvaa.

Viron neuvostovuosiin sijoittuva Klaus Härön Miekkailija ei ole voittajasuosikki, vaikka elokuva kelpasi ehdolle Golden Globe -palkintoonkin ja oli mukana ehdokaskahinoissa myös Oscareissa vieraskielisten elokuvien sarjassa. Valintaa viiden joukkoon ei kuitenkaan tullut.

Veteraaniohjaaja Jörn Donnerin Armi elää! jäi vähälle huomiolle teattereissa mutta keräsi kaikkiaan kuusi ehdokkuutta. Teatterimaisessa filmissä on kerroksia, jotka kiinnostavat ehkä enemmän kriitikoita kuin suurta yleisöä. Donner on ehdolla parhaaksi ohjaajaksi ja Karoliina Lindgren käsikirjoittajaksi.

Parhaillaan teattereissa pyörivän Talvivaara-teoksen Jättiläinen ohjannut Aleksi Salmenperä on ehdolla parhaaksi ohjaajaksi mustasta komediastaan Häiriötekijä, joka keräsi eniten ehdokkuuksia, yhdeksän. Hänenkään elokuvansa ei ollut hitti. Ehdokkuudet parhaan elokuvan ja ohjaajan sarjoissa kielivät voiton mahdollisuuksista.

Jalmari Helander on oma lukunsa. Hänen elokuvansa nimi on englanninkielinen, Big Game, ja sen pääosassa on oikea amerikkalainen filmitähti, Samuel L. Jackson. Hyväntuulinen seikkailuelokuva vetoaa lapsenmielisiin.

Esa Illin Toiset tytöt on puolestaan viime vuoden Kohta 18, eräänlainen tyttöversio Maarit Lallin Jussi-voittajasta. Edellisen keskiössä ovat neljän nuoren naisen aikuistumisen kysymykset.

Kaikkiaan neljätoista elokuvaa sai kiinnityksen johonkin palkintoon. Ensi-iltoja riitti viime vuonna pitkän matkaa yli 30, kun pitkät dokumentitkin lasketaan mukaan.

Ainakin yksi merkittävä elokuva puuttuu kokonaan ehdokaslistalta: Luokkakokous, Taneli Mustosen ohjaama ryyppy- ja reissukomedia sikailevista kaveruksista, joka keräsi teattereissa yli puoli miljoonaa katsojaa. Arvostelijat ovat avoimesti halveksuneet sovinistiseksikin moitittua elokuvaa, mutta yleisö on äänestänyt jaloillaan.

Ollaanko siis jälleen perimmäisten kysymysten äärellä: mikseivät kriitikot arvosta yleisön suosimaa elokuvaa? Ei suuremmin. Ehdokkuuksista päätti esiraati, joka on läpileikkaus elokuva-alan ammattilaisista. Parinkymmenen henkilön joukossa oli vain kaksi arvostelijaa. Joten ainakaan arvostelijoihin ei Luokkakokouksen sivuuttaminen kaatunut. Alan arvostus ei vain riittänyt.

Mikä teos sitten voittaa parhaan elokuvan Jussin? Viime vuosien palkitut viittaavat johonkin ”yllättäjään”, niukalti katsojia saaneeseen kokeellisempaan elokuvaan. Kolmen viime vuoden voittajat ovat He ovat paenneet, Betoniyö ja Kohta 18.

Suuri menestys on voittanut kerran tällä vuosikymmenellä, Dome Karukosken ohjaama Napapiirin sankarit vuonna 2011. Tämän vuoden kattauksesta Big Game on lähimpänä sitä.

Todelliseksi taistelupariksi jäävät eriskummallisista episodeista koostuva Häiriötekijä ja Armi elää!. Tunnetuista tekijöistä huolimatta ne edustavat meikäläistä marginaalielokuvaa. Kerroin jo, etten usko pikkumukavan ja kädenlämpöisen Miekkailijan mahdollisuuksiin, vaikka se on ollut paljon esillä. Miekkailija nousee voittoon vain, jos äänet jakautuvat pahasti Häiriötekijän ja ”Armin” välillä.

Keskustelua aiheesta

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen: Sauli Niinistöltä ”ei ole paljon puheenvuoroja tästä kuulunut”

Kuva: Meeri Koutaniemi

SDP:n presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen mielestä Suomen pitää ottaa reippaampi ote EU:ssa ja YK:ssa.

– Nyt vallalla on ajattelu, että Suomi käpertyy sisäänpäin ja muu paha maailma pysyy poissa, Haatainen sanoo.

Hänen mielestään tämä ruokkii Suomessa kehää, jossa erilaiset rajat kiinni -puheet saavat lisää kaikupohjaa.

Presidenttinä Haatainen puhuisi sen puolesta, että Suomi on avoin kansainvälinen yhteiskunta, ja puolustaisi hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Minä en puhuisi hyvinvointiyhteiskunnan paisumisesta, Haatainen sanoo STT:n haastattelussa.

Haataisen mukaan istuvalta presidentiltä Sauli Niinistöltä ”ei ole paljon puheenvuoroja tästä kuulunut”.

– Vaikka koko hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan viemässä markkinoille, yksityistämässä palvelut, Haatainen sanoo.

Presidentin toimintakentän ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Haatainen puolustaa sosiaali- ja terveyskysymysten esillä pitämistä, sillä hän lukee osaksi turvallisuutta suhtautumisen hyvinvointiyhteiskuntaan ja palveluihin sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun.

– Nämä ovat turvallisuuspolitiikan ytimessä, meidän oman maan sisäisen turvallisuuden ytimessä. Siksi puhun niistä, Haatainen sanoo.

Varmasti hallitukselle olisi hyvä saada vaihtoehtoja.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kansainväliset puhurit ovat olleet kovia viime vuosina. Ukrainan sota on juuttunut paikoilleen epävakaaseen tilaansa, eikä myönteistä kehitystä ole havaittavissa.

Haataisen mukaan Suomessa ei pidä lietsoa sotahysteriaa ja luoda pelkotiloja.

– Samalla pitää seurata tarkasti, mitä tapahtuu ja huolehtia omasta puolustuksesta, Haatainen sanoo.

Presidentti on myös Puolustusvoimien ylipäällikkö, ja tulevina vuosina puolustuskyvystä huolehtiminen vaatii mittavia panostuksia. 2020-luvusta näyttää julkisessa taloudessa tulevan raju. Väestön ikääntymisestä johtuvat menot kasvavat huomattavasti ja hävittäjä- ja taistelulaivahankintojen arvo voi olla noin 10 miljardia euroa. Useiden poliitikkojen tavoin Haataisenkin mielestä välttämättömät puolustushankinnat eivät voi olla pois hyvinvointivaltion menoista.

Kisassa uusista hävittäjistä on mukana viisi konemallia, ja Haatainen pitää hävittäjähankinnan pohjana olevia arvioita perusteltuina. Konemääriin ja hankinnan yksityiskohtiin Haatainen ei ota vielä kantaa.

Hänen mukaansa olisi hyvä jos asiasta päättävälle hallitukselle olisi seuraavalla vaalikaudella eri vaihtoehtoja tarjolla.

– Varmasti hallitukselle olisi hyvä saada vaihtoehtoja siitä, mikä se kokonaisuus on, millä puolustuskyky voidaan turvata, Haatainen sanoo.

Ilma- ja Merivoimien kalustohankintojen ohella pitää Haataisen mukaan erityisesti pystyä varautumaan ja satsaamaan myös kyberturvallisuuteen ja hybridivaikuttamiseen.

Gallupit ovat gallupeja, minä käyn vaaleihin ihan täysillä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros odottaa jo reilun kuukauden päässä, mutta toistaiseksi vaalikamppailusta on hurmos puuttunut.

– Istuvalla presidentillä näyttää olevan kova kannatus tällä hetkellä, mutta tilanne varmasti tulee vielä muuttumaan kampanjan myötä, Haatainen sanoo.

Tuoreissa gallupeissa istuva presidentti Sauli Niinistö on ollut ylivoimaisessa johdossa ja muut ehdokkaat tulevat kaukana perässä. Haataisenkin kannatus on ollut parissa prosentissa.

– Gallupit ovat gallupeja, minä käyn vaaleihin ihan täysillä, ja sitten äänestäjät ratkaisevat, Haatainen sanoo.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Jerusalem-päätös nyt YK:n turvallisuusneuvoston hampaissa

Kuva: Lehtikuva

YK:n turvallisuusneuvosto käsittelee päätöslauselman luonnosta, jonka mukaan millään yksipuolisella päätöksellä Jerusalemin asemasta ei olisi lainvoimaa ja se pitäisi mitätöidä. Tieto perustuu uutistoimisto AFP:n lauantaina saamaan tekstiin.

Turvallisuusneuvostossa keskusteluun tuleva toimenpide-ehdotus on seuraus Yhdysvaltain päätöksestä tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi.

Diplomaattien mukaan turvallisuusneuvosto saattaa äänestää Egyptin kiertämään laittamasta luonnoksesta jo maanantaina. Palestiinan presidentin Mahmud Abbasin Fatah-puolue on ilmoittanut järjestävänsä suuren mielenosoituksen ensi viikolla.

Mielenosoituisessa vastustetaan Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen vierailua Jerusalemiin keskiviikkona. Abbas perui tapaamisen Pencen kanssa Yhdysvaltojen päätöksen vuoksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sauli Niinistö kommentoi kansanedustajalle iltamyöhään: ”Juuri tästä on kysymys”

Kuva: Kari Hulkko
Jyrki Kasvi sai vastauksen presidentiltä.

Salaisten sotilastiedustelutietojen päätyminen julkisuuteen Helsingin Sanomissa sai Suomen poliittisen johdon ärähtämään lauantaina. Presidentti Sauli Niinistö antoi asiasta harvinaisen lausunnon Tasavallan presidentin kanslian kautta.

Keskusrikospoliisi puolestaan aloitti esitutkinnan liittyen lehden julkaisemaan juttuun, jossa kerrottiin sotilasasiakirja-aineiston perusteella tietoa Puolustusvoimien tiedustelusta.

– Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita, presidentti Niinistö sanoi lausunnossaan.

Tapausta on kommentoitu laajasti myös sosiaalisessa mediassa. Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kirjoitti Twitter-tilillään.

”Helsingin Sanomat näyttäisi varoneen julkaisemasta Suomen turvallisuudelle suoraan haitallisia tietoa. Suurempi vahinko Suomelle onkin se, että salaisia asiakirjoja ylipäätään päätynyt vääriin käsiin, mikä ainakin hieman heikentää Suomen mainetta luottavana tiedustelukumppanina.”

Presidentti Niinistö vastasi iltakymmenen jälkeen Kasville lyhyesti.

”Juuri tästä on kysymys.”

Keskustelua aiheesta

Tunnettu rikostoimittaja myrskyn nostaneesta HS-vuodosta: Tämä seikka paljastaa, että ”myös toimittajat ovat epäiltyinä”

Helsingin Sanomien Puolustusvoimia koskevaan uutisointiin liittyvässä tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen, kertoi keskusrikospoliisi (KRP) Twitterissä aiemmin lauantaina.

MTV:n rikostoimittaja, kirjailija Jarkko Sipilä kommentoi asiaan omalla Twitter-tilillään. Hän jakaa kuvaa ”turvallisuussalaisuuden paljastaminen” koskevasta lainkohdasta:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio. Teon yritys on rangaistava.”

Hän kommentoi samassa yhteydessä:

”Kun krp ilmoitti tutkivansa HS:n viestikoelaitosjuttua turvallisuussalaisuuden paljastamisena, niin se tarkoittaa että myös toimittajat ovat epäiltyinä.”

Sipilä jatkaa seuraavassa twiitissään:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisen maksimituomio on 4 v vankeutta ja rikosnimike avaa krp:lle liudan tutkintakeinoja kotietsinnästä teletietoihin sekä telekuuntelusta tekniseen katseluun. Peitetoimintakin olisi mahdollista.”

Keskustelua aiheesta

Monilla on jatkuva tarve sivaltaa kilpailevien puolueiden päättäjiä ja kerätä irtopisteet kotiin, ja olen syyllistynyt tähän itsekin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Myönnän, olen syyllistynyt tähän itsekin. Toisinaan kiusaus tölväistä Twitterissä typerästi kommentoinutta päättäjää kasvaa liian suureksi. Ajoittain tulee hetkiä, jolloin muiden tekemiä ehdotuksia olisi voinut tulkita hyväntahtoisemminkin.

Kehittynyt viestintäteknologia, politiikan rytmin nopeutuminen ja sosiaalinen media kannustavat räväköihin kommentteihin ja jyrkkiin näkemyksiin. Tämä haastaa isojen kokonaisuudistusten ajamista ja on omiaan nakertamaan kansalaisten luottamusta poliittisiin puolueisiin ja päätöksentekijöihin.

Pääministerin on oltava nykyään lausuntoautomaatti asiaan kuin asiaan.

Sain kimmokkeen ajatteluun, kun luin Marko Junkkarin artikkelin (HS 26.11.2017) edellisistä Suomen pääministereistä ja heidän ajatuksistaan pääministerin työstä. Paine on valtaisaa, epäonnistumisia vahdataan ja melkein mihin tahansa on kyettävä muodostamaan perusteltu näkemys erittäin lyhyellä varoajalla.

Siinä, missä Ahon aikaan 1990-luvun alussa tahti oli verkkainen ja pääministeri sai suurin piirtein itse päättää, milloin puhuu, mistä puhuu ja kenelle puhuu, on pääministerin oltava nykyään lausuntoautomaatti asiaan kuin asiaan.

On oltava virheetön, koska sanoja tulkitaan tarkkaan ja kaikki vanhat kommentit ja teot on kaivettavissa hetkessä esiin.

Sote-uudistus on ollut kuuden edellisen hallituksen pöydällä.

Se vaatii paljon ja epäilemättä kuluttaa ihmistä. Kysymys on kiinnostava inhimillisesti mutta myös siksi, että tämän kehityksen tuloksena on se, että isoja ja yhteiskunnallisesti merkittäviä uudistuksia tuntuu olevan nykyään erittäin vaikeaa saada ajettua läpi. Sote-uudistus on ollut kuuden edellisen hallituksen pöydällä ja vaikealta näyttää nytkin.

Lipponen on muuten pääministeri, joka on ollut viimeksi tehtävässä kautensa alusta loppuun.

Kansalaisten luottamus puolueita, päättäjiä ja instituutioita kohtaan on heikentynyt.

Voisiko tämä johtua luottamuksen puutteesta? Tutkijatohtori Johanna Vuorelma ja Paul-Erik Korvela väittävät kirjassaan Puhun niin totta kuin osaan – Politiikka faktojen jälkeen, että totuudenjälkeisen ajan sijaan elämme luottamuksen jälkeistä aikaa.

Kansalaisten luottamus puolueita, päättäjiä ja instituutioita kohtaan on heikentynyt ja eri maissa turhautumista kanavoidaan tukemalla uusia kansanliikkeitä, jotka eivät edusta mitään vanhaa. Vuoden 2009 Suomen vaalitutkimuksen mukaan 15 prosenttia vastaajista koki luottavansa puolueisiin, kun vastaavasti Sauli Niinistön kannatus oli 76 prosenttia lokakuussa 2017.

Monilla on jatkuva tarve sivaltaa kilpailevien puolueiden päättäjiä.

Ehkä elämmekin totuudenjälkeisen ajan sijaan luottamuksen jälkeistä aikaa. Nopeiden poliittisten irtopisteiden ja pikavoittojen aikaa ainakin elämme.

Monilla on jatkuva tarve sivaltaa kilpailevien puolueiden päättäjiä ja kerätä irtopisteet kotiin. Siinä sivallellessa ei tunnu olevan aina niin justiinsa, että ovatko kaikki faktat kunnossa tai onko esittäjä itsekään johdonmukainen. Tällainen on omiaan heikentämään paitsi päättäjien luottamusta toisiinsa, myös kansalaisten luottamusta päättäjiin.

Ehkä joskus olisi paikallaan säätää twiittisormen herkkyyttä hiukan.

Tarvitsemme lisää dialogia ja ymmärrystä toisiamme kohtaan.

Voi olla paljon toivottu, mutta näin joulun lähestyessä toivoisin lahjaksi vähemmän pahantahtoisia tulkintoja ja tahallista väärinymmärtämistä. Asioista, arvoista ja politiikasta kuuluu haastaa lujastikin, mutta henkilöön ei pidä mennä.

Jotta voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta, tarvitsemme lisää dialogia ja ymmärrystä toisiamme kohtaan. Uudenvuoden lupauksena lupaan olla itsekin armollisempi muita ihmisiä, myös mieltään muuttavia tai huonosti sanansa valinneita poliitikkoja kohtaan.

Keskustelua aiheesta