Helsingin Sanomat haastatteli perhettä, jota uhkaa hajoaminen Maahanmuuttoviraston ratkaisun vuoksi.

Riihimäellä asuvan perheen isä on saanut turvapaikan Suomesta, mutta äidiltä ja kolmivuotiaalta lapselta oleskelulupa on evätty. Kolmen kuukauden ikäisestä vauvasta ei vielä ole päätöstä, joten hän saisi jäädä Suomeen toistaiseksi.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan äiti ja kolmivuotias eivät ole vaarassa Irakissa. Nainen on hakenut sekä turvapaikkaa että perheenyhdistämistä, mutta molempiin on tullut kielteinen päätös. Kielteisen perheenyhdistämispäätöksen perusteena on se, että perheen tulot ovat liian pienet.

– Media on siteerannut päätöstekstiä valikoiden, minkä vuoksi tapauksesta on muodostunut yksipuolinen kuva. Mediassa esiintyneet tapaukset eivät saa erityiskohtelua vaan käsitellään samoin periaattein kuin kaikki muutkin tapaukset, virasto korostaa tiedotteessaan.

Jos perhe on ollut olemassa jo silloin, kun yksi perheenjäsenistä tulee Suomeen, on kyseessä ulkomaalaislain tarkoittama vanha perhe. Tällaisia perheitä ei toistaiseksi koske toimeentuloedellytys.

Nyt eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan pakolaisaseman saaneella vanhalla perheellä olisi kolme kuukautta aikaa hakea perheenyhdistämistä ilman toimeentuloedellytystä.

– Jos turvapaikan Suomesta saanut henkilö on matkustanut kotimaahansa, avioitunut ja perustanut perheen siellä, on kyseessä ulkomaalaislain tarkoittama uusi perhe. Uusia perheitä on vuodesta 2010 lähtien koskenut toimeentuloedellytys oleskelulupaa haettaessa, Maahanmuuttovirasto muistuttaa.

Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä perheen tulojen on oltava yhteensä 2 600 euroa kuukaudessa.

Oleskelulupaa perhesiteen perusteella tulisi hakea aina ulkomailla ennen Suomeen tuloa.

– Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdeksas artikla, joka koskee perhe-elämän suojaa, ei suojaa kaikkia ihmisten henkilökohtaisia ratkaisuja kuten asuinpaikan valintaa, jos perhe on perustettu tietäen, että oleskeluluvan saaminen on epävarmaa, virasto toteaa.

Maahanmuuttoviraston mukaan turvallisuustilanne vaihtelee hyvin paljon Irakin sisällä. Esimerkiksi Irakin pohjoisosissa autonomisella kurdialueella ei ole yleisiä turvallisuusuhkia vaan tilanne on vakaa. Myöskään taloudelliset syyt eivät ole peruste kansainvälisen suojelun saamiseksi.

– Jos kansainvälisen suojelun edellytykset eivät täyty, voidaan harkita oleskelulupaa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Kun tapauksia katsoo yksilön inhimillisestä näkökulmasta, varmasti monet turvapaikanhakijat kokevat, että heidän pitäisi saada jäädä Suomeen. Sen myöntämisen kynnys on erittäin korkealla. Esimerkiksi taloudelliset tai terveyden- tai sairaanhoitoon liittyvät syyt tai pelkkä halu jäädä tänne eivät yksin riitä.

Maahanmuuttoviraston mukaan korkein hallinto-oikeus on ratkaissut vastaavia tapauksia ja todennut, että jos hakijalle on tehty kielteinen perheenyhdistämispäätös, ei turvapaikkahakemuksella voi ohittaa kielteistä perheenyhdistämispäätöstä.

Virasto korostaa, että lapsen etu huomioidaan aina päätöksenteossa ja pienen lapsen on paras olla vanhempiensa kanssa.

– Lapsen etu voi olla jäädä Suomeen, jos hän on luonut jo vahvat siteet suomalaiseen yhteiskuntaan esimerkiksi käymällä koulua täällä. Jos lapsi on hyvin pieni, hänen etunsa on yleensä olla yhdessä vanhempiensa kanssa. Jos äidin osalta on arvioitu, että kansainväliselle suojelulle ei ole perusteita ja hänet voidaan palauttaa turvallisesti kotimaahansa, on lapsen etu mennä äitinsä mukana.

Viraston mukaan silloin, kun vauva on syntynyt äidille annetun turvapaikkapäätöksen jälkeen, linjana on, että hänet voidaan käännyttää äitinsä mukana. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut Maahanmuuttoviraston päätökset useissa tapauksissa.