Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Pekka Haavisto avaa Demokraatille, millaista mallia ulkoministeriö kaavailee venäläisten turistiviisumeihin – ”Aikoja saisi esimerkiksi vain maanantaille”

LEHTIKUVA / RONI LEHTI
Pääministeri Sanna Marin (edessä oikealla), ulkoministeri Pekka Haavisto ja työministeri Tuula Haatainen Kultarannassa Naantalissa tänään.

Hallitus kävi torstaiaamuna valtioneuvoston istunnon jälkeen neuvottelun, jossa ulkoministeriön viisumeihin liittyvää valmistelua esiteltiin. Myöhemmin päivällä hallitus tapasi tasavallan presidentin Kultarannassa, ja myös siellä lounaskeskustelussa viisumit nousivat esille.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kyse on ennen kaikkea siitä, voidaanko Suomesta venäläisille myönnettyjä turistiviisumeja rajoittaa tai kieltää maan käydessä hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) huomauttaa, ettei hallituksen neuvottelu ollut päätöksentekotilanne. Ulkoministeri sanoo kuitenkin tehneensä tapaamisesta kaksi johtopäätöstä. Ensinnä hän esitti, että Suomi ottaisi esille EU:ssa Schengen-viisumitilanteen kokonaisuutenaan EU-tasolla.

Haavisto toteaa, että tällä hetkellä venäläiset kulkevat Suomen kautta myös monien muiden EU-maiden viisumeilla.

– Suurimmat viisumien antajat taitavat tällä hetkellä olla Kreikka, Italia ja Espanja. Ne ovat venäläisille lomamaita. Osa Helsinki-Vantaan lentokentän liikenteestä toteutuu näiden maiden viisumeilla, toki myös muiden maiden. Tämä on varmasti asia, josta EU:n on hyvä puhua yhdessä, Haavisto toteaa Demokraatin puhelinhaastattelussa.

Haavisto nostaa esiin myös venäläisturistien luksustuotteiden viemisen Venäjälle ja siihen liittyvän EU:n mailleen asettaman 300 euron rajan, josta ulkoministeriö on Suomessakin informoinut kauppaliikkeitä.

– Monet tax free -myymälät ovat nyt omissa liikkeissään ottaneet hyvin kurinalaisen linjan luksustuotteiden myyntiin. Pakotteiden kiertämiseen tässä ei pitäisi olla mahdollisuuksia.

EU:n ulkoministerit kokoontuvat seuraavan kerran elokuun lopussa Tshekissä.

– Sen yhteydessä Suomi ottaa esiin sen, että mahdollisten viisumirajoitusten pitäisi koskea koko Schengen-aluetta. Rajoitukset voisivat olla osa EU:n pakotepolitiikkaa.

Kansallisella tasolla ulkoministeriö on Suomessa tarkastellut erilaisia Schengen-viisumikategorioita. Turistiviisumien lisäksi on 11 muuta viisumikategoriaa. Näihin kuuluvat esimerkiksi työn tekoon, opiskeluun ja sukulaisyhteyksiin perustuvat viisumikategoriat.

Nyt ulkoministeriö valmistelee Haaviston mukaan kansallista mallia, jossa venäläisille myönnettävien turistiviisumien määrää voitaisiin rajoittaa ja asettaa etusijalle heidän muissa kategorioissa anomia viisumeita.

Kaavailtu malli ei estäisi kokonaan venäläisten turistiviisumien hakemista, mutta olisi Haaviston mukaan lainmukainen.

Haavisto sanoo, että on vielä liian aikaista puhua siitä, kuinka paljon turistiviisumien määrän karsiminen vaikuttaisi Suomeen Venäjältä tulevien lukumäärään.

– Mallihan voisi olla sen tyyppinen, että turistiviisuminen aikoja saisi esimerkiksi vain maanantaille ja sitten muut viikonpäivät olisi varattu muiden viisumityyppien käsittelylle. Tämä tietysti tarkoittaisi turistiviisumien jonojen kasvamista, jolloin ehkä halukkuuskin hakea Suomeen turistiviisumia vähenisi. Myös siksi on hyvä käydä keskustelua EU:ssa, ettei käy niin, että kun yksi maa vähentää, jokin toinen sitten lisäisi turistiviisumien määriä.

Haaviston mukaan Suomeen myönnetään venäläisille turistiviisumeita tällä hetkellä vain noin 15 prosenttia verrattuna korona-aikaa edeltävään vuoteen 2019.

”Hallituksen osalta voin puhua, presidentti tietysti puhuu omasta puolestaan.”

Myös tasavallan presidentti on saanut tänään ulkoministeriön informaatiota viisumiasioista.

Olivatko hallitus ja presidentti yhtä mieltä siitä, mitä viisumiasioista sovittiin?

– Hallituksen osalta voin puhua, presidentti tietysti puhuu omasta puolestaan. Hallituksen osalta voin sanoa, että siltä on tuki kaikille lainmukaisille toimille, joita ulkoministeriö voi tässä tilanteessa tehdä. Tuki on myös sille, että asia otettaisiin EU-pöydässä esille. Joissain ministeripuheenvuoroissa nimenomaan korostettiin lainmukaisuutta. Koska Suomi on oikeusvaltio, on tärkeää, että kaikki tehtävät päätökset ovat myös laillisesti pitäviä.

Haavisto toteaa, ettei Schengen-järjestelmää ole suunniteltu tämäntyyppiseen tilanteen. Järjestelmässä on esimerkiksi voimakas diskriminaation eli syrjinnän kielto. Haavisto katsoo, että viisumien rajoittamisessa on tasapainoiltava, jottei sorruta rikkomaan Schengen-säännöksiä.

Ulkoministerin mukaan Schengen-järjestelmässä ei ole mahdollisuutta, että jokin viisumityyppi kuten turistiviisumit, voitaisiin kieltää venäläisiltä kokonaan.

Haavisto kertoo käyneensä Baltian maiden ulkoministerien kanssa keskustelua siitä, että EU-tasoiset ratkaisut viisumeihin olisivat toimivia, koska muutoin eri Schengen-maat voivat tehdä ristiriitaisia päätöksiä.

Lentoliikenteen rajoitusten vuoksi venäläiset turistit etsivät nyt vaihtoehtoisia suoria reittejä lomakohteisiinsa. EU-maiden ulkopuolelta Turkki on suosittu, mutta Helsinki-Vantaa on nyt Haaviston mukaan käytetty vaihtoehto, koska tänne pääsee Venäjältä helposti.

– Niinpä monet liikkuvat muilla kuin Suomen antamilla turistiviisumeilla. Järjestelmä, jossa myönnetyillä Schengen-viisumeilla ei pääsisikään Suomen rajan yli eli rajamme jollain tavalla suljettaisiin, olisi sekin aika vaikea ja raskas rakenne tässä tilanteessa.

Kysymykseen, keskusteliko hallitus mahdollisista Venäjän vastatoimista, jos Suomi ryhtyy viisumirajoituksiin, Haavisto toteaa otetun huomioon ainakin sen, että Venäjä toteuttaa usein vähintäänkin symmetrisesti vastaavat toimenpiteet.

– Tässä kysymyksessä nostin esiin sen, että mikäli Suomessa haluttaisiin vaikkapa tehdä mielipidetestausta, kannattaako tänne tuleva venäläisturisti sotaa vai ei, varmasti suomalaisiin kohdistuisi kysymys, kannatatko ”erityisoperaatiota” vai vastustatko sitä. Kun meillä esimerkiksi diplomaatit joutuvat hakemaan viisumeita, olisi kovin kiusallista diplomaatin sellaisia papereita täytellä, Haavisto sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE