Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Pekka Haavisto kommentoi Naton tilannetta ja Virossa vellonutta kohua: ”Minä en suoraan sanoen ymmärtänyt niistä lausunnoista”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Viron sisäministeri räväytti tällä viikolla sanomalla, että maassa suunnitelmaan vaihtoehtoa B Naton ristiriitojen vuoksi.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Vaikka oikeistopopulistista Ekre-puoluetta edustava sisäministeri Mart Helme samalla vannoi Naton nimiin, tällainen spekulointikin herätti Virossa ison skandaalin.

Lue lisää: Viron sisäministerin kommenteista suomalaismedialle syntyi valtava kohu – puolustusministeri luonnehtii lausuntoja absurdeiksi

Sittemmin Helme vetikin takaisin suomalaiselle Politiikan toimittajat ry:lle antamiansa lausuntoja. Tätä ennen myös maan presidentti, pääministeri ja ulkoministeri olivat ehtineet vakuuttaa, että Nato on maan suunnitelma ja turva A, B ja C. Muuta ei ole, piste.

Natoon ovat luoneet epävarmuutta paitsi Yhdysvaltain presidentin ääripoukkoileva toiminta myös Ranskan presidentin varomattomat lausunnot. Näitä ei ole tervehditty Naton päämajassa ja eurooppalaisissa Nato-maissa riemulla.

Naton voidaan myös perustellusti nähdä olevan jonkinlaisessa kriisissä. Tällaisia tunnelmia on nostattanut myös Turkin, yhden Nato-jäsenen omapäisesti suorittamat sotilastoimet Syyriassa, josta USA tätä ennen veti joukkojaan.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin hiljattaisen kohulausunnon mukaan Nato on ”aivokuollut” ja Yhdysvaltojen ja sen Nato-liittolaisten väliltä puuttuu koordinointi.

Macron onkin vaatinut voimakkaasti eurooppalaisen puolustuksen kehittämistä, mikä sinänsä ei ole uusi asia Ranskan agendalla.

”Välitöntä kriisiä minä en ole tässä nähnyt.”

Virossa hetken kuohuneesta ”plan B” eli suunnitelma B -keskustelusta Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) toteaa, että hänen on vaikea ymmärtää, että olisi jokin muu suunnitelma.

– Jos katsoo Viron ja Baltian historialliseen ja maantieteelliseen asemaan ja myöskin oman puolustuksen kehittämisen historian kannalta, kyllähän he ovat nojanneet hyvin paljon Nato-puolustuksen varaan. Nato-joukkoja on Baltian maissa. Olen ymmärtänyt, että se on se heidän puolustuskonseptinsa ja vaikea kuvitella ainakaan mitään muuta yhtä kattavaa suunnitelmaa, joka heillä voisi olla. Minä en suoraan sanoen ymmärtänyt niistä lausunnoista, että mikä voisi olla sitten jokin toinen vaihtoehto. Meidän käsityksen mukaan Naton yhteistyö Baltian maiden kanssa on toiminut hyvin, Haavisto toteaa.

Hän painottaa, että totta kai Suomessa ajatus on se, että Nato on Baltian maille äärimmäisen tärkeä turvallisuusyhteisö.

– Naton transatlanttinen elementti on tärkeä Baltian puolustukselle ja koko Euroopan puolustukselle. Tässä mielestä Suomenkin näkökulmasta on turvallisuuden kannalta tärkeää, että Nato-kokonaisuus säilyy ja transatlanttinen yhteistyö Naton sisällä säilyy sekä että EU-Nato-yhteistyö toimii.

Muun muassa Macronin lausuntoihin liittyen Haavisto toteaa, ettei Suomesta pysty seuraamaan Naton sisäistä keskustelua ja sen luonnetta kaikkia yksityiskohtia myöten.

– Ehkä se viimeisin hankala keskustelu, jonka olen nähnyt sekä EU- että Nato-maiden piirissä, on ollut Turkkia koskeva keskustelu. Se on ollut Turkin toimien takia vaikeaa. Muuta välitöntä kriisiä minä en ole tässä nähnyt. Turkin toimissa Syyriassa tapahtui monta yllätystä. Siinä tapahtui Nato-maille yllätykseksi USA:n joukkojen vetäytyminen sekä Turkin sotilastoimet. Ja tietysti kun Nato on turvallisuusyhteisö, niin varmaan monet Nato-maat olivat käärmeissään siitä, että näistä asioista ei ollut etukäteen informaatiota.

Haavisto pitää myös poikkeuksellisen voimakkaana tästä seurannutta EU:n reaktiota – siinäkin mielessä, että EU:ssa on paljon Naton jäseniä.

EU paitsi tuomitsi Turkin toimet, myös keskeytti aseviennin maahan.

”Jokainen keskusteluhan on sallittua.”

Onko sellainen lausunto Ranskan presidentiltä viisas, että Nato on aivokuollut?

– Jokainen keskusteluhan on sallittua. Enkä ole siinä asemassa, kun… hän on tietysti siellä Naton sisällä, me katsomme sitä ulkopuolelta. Voi sanoa näin, että toivotaan, että tämä keskustelu ei kärjisty, vaan myöskin Naton piirissä ensinnäkin Nato-EU-yhteistyö vahvistuisi ja sitten myöskin transatlanttinen elementti säilyisi, Pekka Haavisto vastaa.

Sen Haavisto sanoo kyllä, että Yhdysvaltain nykypolitiikan vuoksi on olut erilaista nikottelua Euroopan ja USA:n suhteissa. Haavisto painottaa kuitenkin, että suhteiden vahvistaminen olisi hyvin tärkeää.

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma kommentoi hiljattain Demokraatille pitävänsä Macronin lausuntoa pysäyttävänä.

– Macronin kannanoton ääreen pitäisi Suomessakin pysähtyä eikä jatkaa vanhojen rukousnauhojen pyörittämistä. Nato-sanakirjaa on aihetta päivittää uusilla sivuilla, Heinäluoma totesi.

Heinäluoman mielestä Macron sanoi ääneen sen, mitä moni on jo jonkun aikaa ajatellut:

– Yhdysvaltain sitoumus puolustaa eurooppalaisia Nato-jäsenmaita ei ole ollenkaan selvä. Presidentti Trumpin lausunnot ja toiminta ovat kaivaneet maata Naton alta jo pidemmän aikaa.

Lue lisää: Heinäluoma jyrähtää Macronin kohulausunnosta: ”Suomessakin pitäisi pysähtyä eikä jatkaa vanhojen rukousnauhojen pyörittämistä – Nato-sanakirjaa aihetta päivittää”

”Yhdysvaltain toivomusta on täytetty.”

Haavisto puhuu, että Natolla on haasteita.

– Ehkä Turkkia pitäisin yhtenä haasteena, mutta uskon, että huippukokouksessa kuitenkin Naton yhteiset intressit ovat suuremmat kuin nämä erimielisyydet, joita on ilmassa. Ja ymmärrän, että Turkki-asiaakin on jo Naton sisäisissä keskusteluissa käyty rakentavassa hengessä läpi. Luulisin, että Nato-jäsenmaille yhteinen turvallisuusintressi on niin suuri, että Nato näistä nykyhaasteista selviää, Haavisto toteaa.

Nato kokoontuu ensi kuussa huippukokoukseensa Lontoossa. Se on vallitsevassa tilanteessa hyvin tärkeä puolustusliiton yhtenäisyyden kannalta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pitkin matkaa vaatinut, että USA:n Nato-kumppanit kasvattavat rahoitusosuuttaan puolustusliiton toiminnassa.

– Monet eurooppalaiset ovat alkaneet täyttää vaatimusta, eli tätä Yhdysvaltain toivomusta on täytetty. Näkisin, että ne asiat, joita Yhdysvallat on eurooppalaisilta kumppaneilta edellyttänyt, kumppanit ovat olleet niitä toteuttamassa, Pekka Haavisto sanoo.

Hän itse pitää suurimpana huolena ja uhkana kansainvälisten aserajoitussopimusten rapautumista ja toteaa, että tähän myöskin Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on kiinnittänyt huomiota.

”Kyllä artikla 5 on koko Naton perustus.”

Haavisto ei näe, että artikla 5 eli Nato-maiden yhteinen puolustus olisi tällä hetkellä epävarmemmassa tilassa kuin aiemmin.

– En usko. Kyllä artikla 5 on koko Naton perustus ja kulmakivi. Enkä itse ole kuullut enkä nähnyt mitään Naton piirissä, että sitä asetettaisiin kysymyksen alaiseksi. Siihen Naton sisäinen sidos perustuu Nato-jäsenmaiden osalta.

Haavisto muistuttaa, että Suomi on lähtenyt myös siitä, että Euroopan turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä pitää vahvistaa.

Haavisto pitääkin tähän liittyvää PRY:tä eli EU:n Pysyvää rakenteellista yhteistyötä hyvänä asiana.

– Mutta me emme näe näitä vastakkaisiksi tai kilpaileviksi Natossa olevien maiden yhteistyölle ja USA:n läsnäololle Naton kautta Euroopassa. Ajattelemme, että ne ovat toisiaan täydentäviä. Pitäisin oikeastaan huonona sellaista ajattelua, että rakennetaan näiden välille kilpailu- tai vastakohtaisuustilannetta, jota ehkä tällaiset lausunnot sitten saattavat ruokkia, hän sanoo viitaten Macronin puheisiin.

”Sitten ne saatetaan adoptoida koko EU:n alueelle.”

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja toivoo, että Ranskan niin kutsuttu interventioaloite tulisi myös osaksi EU-rakenteita.

Lue lisää: Macronin raju Nato-kritiikki puhuttaa – näin kommentoivat puolustusministeri Kaikkonen ja Erkki Tuomioja

Interventioaloitteen, jossa Suomi ja reilut kymmenen maata on mukana, tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisten kykyä vastata sen omaan turvallisuuteen vaikuttaviin kriiseihin EU:n ja Naton toimien ohella. Se on hallitustenvälistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on nähty myös EU:n rakenteellisen yhteistyön vahvistaminen.

Pekka Haavisto tuntuu kallistuvan tässä Tuomiojan suuntaan ja näkee, että interventioaloite voisi joskus tulevaisuudessa olla osa EU:n yhteistyötä puolustusta.

– Siinä olisi varmaan etuja, että näistä pidemmällä aikavälillä tulisi osa EU:n puolustuksen rakennetta, hän sanoo.

– Mutta selvästi on nähtävissä, että EU:n puolustuskin voi kehittyä sitä kautta ensin, että yksittäiset EU-maat tai EU-maiden ryhmät tekevät aloitteita ja vievät niitä eteenpäin. Sitten ne saatetaan adoptoida koko EU:n alueelle. Pysyvä rakenteellinen yhteistyöhän on esimerkki tästä. Halukkaat maat voivat tulla näihin ryhmiin, koska on varmaan vaikea ajatella, että kaikki tekisivät yhtä aikaa tiettyjä asioita, Haavisto kuitenkin jatkaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
25.6.2020
Tapaus Mäenpää: Puheet on nyt pidetty, on aika painaa nappia – historia kyllä muistaa, kuinka kansanedustajat perjantaina äänestävät
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE