Tätä ennen Haavisto otti kantaa laajasti Venäjän viime päivien toimiin Ukrainassa ja muistutti, että eilen Venäjän ohjusiskut iskivät jälleen Ukrainan energiainfrastrutuktuuriin.

Haavisto totesi miljoonien ukrainalaisten viettäneen yönsä kylmässä ja pimeässä. Ohjukset ovat vahingoittaneet sähköjärjestelmiä ja jopa 10 miljoonaa on maassa ilman sähköä. Lämmönjakelu on katki monessa paikassa.

Haaviston mukaan uhkana on humanitäärisen katastrofin paheneminen. EU-maat etsivät yhdessä Ukrainan kanssa tapoja auttaa ja jälleenrakentaa maan energiasektoria. Muun muassa Suomi on toimittanut maahan generaattoreita.

– Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän iskut Ukrainaan ja Ukrainan energiasektoria vastaan. Siviilikohteiden pommittaminen on sotarikos. Venäjän tulisi lopettaa nämä hyökkäyksensä, vetää joukkonsa pois Ukrainan alueelta, Haavisto sanoi.

HAAVISTO kertasi myös, miten eilen illalla levisi uutinen, jonka mukaan Puolassa on tapahtunut sinne osuneen ohjuksen vuoksi räjähdys ja ihmishenkiä on menetetty rajakylässä lähellä Ukrainan rajaa. Sittemmin on selvinnyt kahden puolalaisen kuolleen.

Puola on Nato-maa.

Haavisto kertoo pitäneensä yöhön asti yhteyksiä Puolan, Ruotsin, Saksan, Viron ja Latvian ulkoministerien kanssa.

– Päivitimme keskenämme illan ja yön aikaan tilannetta ja ennen kaikkea halusimme osoittaa solidaarisuutta puolalaisille ja yhtyä puolalaisten suruun siitä, että ihmishenkiä on tässäkin tapahtumassa menetetty.

Haavisto painotti tiedotustilaisuudessa moneen otteeseen, että nyt tutkitaan, mistä Puolaan tullut ohjus ovat peräisin.

Haavisto totesi Puolan presidentti Andrzej Dudan sanoneen, että todennäköisesti kysymyksessä on venäläisvalmisteinen raketti.

Puolan turvallisuusneuvosto kokoontuu tänään kello 12 jatkamaan asian käsittelyä.

– On erittäin tärkeää, että tiedämme yksityiskohdat ja osaamme sitten toimia niiden mukaisesti. Vaihtoehtoja on edelleen ilmassa useampia, se että se olisi Venäjän tarkoituksellinen isku, sitten on puhuttu mahdollisesta vahingosta, harhautuneesta ammuksesta. Ja tietenkin sekin mahdollisuus vielä on olemassa, että ammus on tullut muualta kuin Venäjältä. Tässä tilanteessa olemme vain niiden tietojen varassa, joita olemme saaneet Puolalta.

Yhdysvaltojen mukaan Puolaan olisi saattanut osua myös ukrainalaisjoukkojen harhautunut ilmatorjuntaohjus.

HAAVISTO sanoi, että myös maamme Nato-edustustoon on pidetty yhteyttä.

Naton suurlähettiläät kokoontuvat tänään säännönmukaiseen kokoukseensa kello 10.

Puola harkitsee Naton 4. artiklan mukaisten konsultaatioiden pyytämistä. Haavisto selosti, että artiklan mukaan osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan keskenään aina, kun jokin osapuolista katsoo toisen osapuolen alueellisen koskemattomuuden, poliittisen riippumattomuuden tai turvallisuuden olevan uhattuna.

– Eli mikäli Puola tässä tilanteessa näin kokee, se voi nämä 4. artiklan konsultaatiot käynnistää. Suomi ei ole Naton päätöksenteossa tarkkailijajäsenenä mukana, mutta osallistumme kaikkiin kokouksiin, mukaan lukien tämän päivän kokous kello 10, Haavisto kertoi.

Puola on myös EU:n jäsen. Haavisto muistuttikin Lissabonin sopimuksen pykälästä 42.7, joka velvoittaa EU-maita avunantoon, jos jokin EU-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Haaviston mukaan ääritilanteissa Natossa olisi mahdollista käynnistää artikla 5. mukaiset toimet. Ne liittyisivät tilanteeseen, jossa yhteen tai useampaan osapuoleen on kohdistettu aseellinen hyökkäys.

– Mutta odotamme näitä tietoja ja ennen kaikkea Puolalta tarkempia tietoja, mitä tietoja heillä näistä räjähdyksistä tulee olemaan.

Haavisto korosti solidaarisuutta Puolaa ja puolalaisia kohtaan.

– Puola on meille tärkeä maa, se on läheinen naapurimaa. Se on Euroopan unionin jäsenmaa. Ja totta kai olemme itsekin matkalla Naton jäseneksi ja Puola on tärkeä, keskeinen Nato-maa.

MEDIALLA oli mahdollisuus esittää tilaisuudessa kysymyksiä Haaviston puheenvuoron jälkeen. Haavistolta kysyttiin muun muassa, miten Puolan tapahtumat vaikuttavat Suomeen ja maamme valmiustasoon.

Ulkoministeri muistutti, että nyt odotetaan Naton käsittelyä ja totesi Puolan nostaneen valmiustasoaan.

– Puola on tietysti Naton ulkorajan vartija, valmistautuu varmasti erilaisiin aggressioihin, joita voisi tapahtua Natoa ja Naton jäsenmaita kohtaan.

– Suomi tulee sitten ratkaisemaan erikseen, onko tilanne sellainen, että joitakin sotilaallisia valmiustoimia tarvitaan.

Haavisto uskoo olevan mahdollista saada selville, mistä syystä ohjus lensi Puolaan.

– Olemme nähneet Yhdysvaltain ja Yhdysvaltain presidentti Bidenin lausunnot tästä tilanteesta. Eli uskoakseni siellä on myöskin sotilaallista tiedusteluaineistoa, jonka perusteella voidaan nähdä ohjusten lentoratoja ja tämäntyyppisiä. Edelleen odotamme vahvistusta tästä.

Haavistolta kysyttiin myös, onko Ukrainan ilmatilan sulkeminen tai valvonta mahdollista esimerkiksi Naton toimesta jo nouseeko tämä asia keskusteluun.

Hän uskoi, että asiasta keskustellaan mutta muistutti, että siihen liittyisi monenlaisia sotilaallisia haasteita.

– Mutta varmasti näitä eri vaihtoehtoja mietitään, millä Ukrainaa ja sen siviiliväestöä voidaan suojata tässä tilanteessa. Venäjän kampanjahan näyttää siltä, kun rintamalla ei tapahdu edistystä tai pikemmin tapahtuu taantumusta kuten Hersonin kaupungin kohdalla, niin sitten vasta- ja kostoisku tehdään siviilikohteisiin.

HAAVISTOLTA kysyttiin myös suoraan, voiko Puolan isku eskaloida eli laajentaa sotaa.

– Tämähän on skenaario, jota on oikeastaan pelätty kaiken aikaa. Natohan on pysynyt sotilaallisesti erossa tästä konfliktista. Naton jäsenmaat ovat toki muun muassa EU:n kautta auttaneet Ukrainaa sotilaallisesti. Mutta Nato on keskittynyt siihen, mikä on sen ydintehtävä, omien jäsentensä suojaaminen, hän pohti.

– Totta kai sellainen tilanne, jossa Puolaan kohdistuisi jokin uhka tai isku, aktivoisi silloin Naton yhteistä puolustusta. Tämähän on koko Naton perimmäinen tarkoitus. Kaikki tulevat yhden maan tueksi, joka joutuu sotilaallisen iskun kohteeksi. Tätä parhaillaan selvitetään, mikä on ollut tämän räjähdyksen alkuperä, Haavisto jatkoi.

Mikä on ulkoministerin arvio siitä, että tästä tulee nyt jotenkin suoremmin Venäjän ja Naton välinen sota ja sota leviää?

– Eskalaation riski on ollut koko ajan tässä sodassa. Ensinnäkin sen vuoksi, että tätä voidaan yrittää tarkoituksellisesti eskaloida. Venäjä voi pyrkiä siihen, että tulee lisää osapuolia sotaan. Sitten voi tapahtua onnettomuuksia ja vahinkoja, jotka sitten ilman varsinaista tarkoitusta lisäävät sodan riskiä myöskin EU:n ja Nato-maiden alueella. Nyt ollaan sellaisen tapahtuman äärellä, josta tämä eskaloituminen saattaa lähteä liikkeelle. Siksi on niin tärkeää, että selvitetään, mitä on tarkasti ottaen tapahtunut. Kannattaa huomata, että Puolan presidentin lausunnot ja myöskin Yhdysvaltojen, jolla on varmasti hyvä tiedustelutieto, ovat vielä hyvin varovaisia varmasti juuri sen takia, että halutaan selvittää perin pohjin, mikä tämä räjähdys on ollut.

HAAVISTOLTA kysyttiin myös, kuinka todennäköisenä hän pitää sitä, että Puolaan olisikin lentänyt Ukrainan ilmatorjuntaohjus.

– Nyt on sanottu siitä ohjuksesta kai sen verran, että se on todennäköisesti venäläisvalmisteinen. Tiedetään, että alueella on erilaisilla toimijoilla ja eri mailla näitä venäläisvalmisteisiakin ohjuksia. On erittäin tärkeätä, että tämä selvitetään. Uskon, että se pystytään selvittämään. En lähde veikkailemaan ennen kuin tekninen tutkinta on suoritettu.

Jos ohjus olisi Ukrainasta, Haaviston mukaan se viittaisi siihen, ettei kyseessä ollut tarkoituksellinen toimi.

– Sotatapahtumien yhteydessä voi tietysti aina tapahtua, jossa ei tehdä jotain asiaa tarkoituksella tai esimerkiksi ollaan ampumassa alas toista ohjusta ja sitten räjähteet putoavat jonnekin kohtaa.

Jos kyseessä on Venäjän ohjus, joka olisi tarkoituksellisesti ammuttu, se voisi Haaviston mukaan tarkoittaa pahimmassa tapauksessa konfliktin laajenemista ja Naton vetämistä osapuoleksi konfliktiin.

– Tämä on tietysti se kaikkein pahin skenaario tässä. Mutta täytyy muistaa, että koko alueella ei lentelisi ohjuksia, ei varmaan kenenkään maan toimesta, ellei olisi Venäjän hyökkäystä kohti Ukrainaa. Sota tuo tällaisia tapahtumia, jotka ovat ennalta-arvaamattomia, Haavisto totesi.

Ennalta-arvaamattomalla tapahtumalla hän viittasi myös siihen, että Unkarissa öljyntulo
Družba-putkesta Ukraina kautta on loppunut. Haaviston mukaan on ilmeisesti siitä, että sähkönjakelun mentyä poikki öljypumput eivät toimi.

– Eli tästä kai käytetään hienoa englanninkielistä nimeä collaretal damage joissain tapauksissa, että tapahtuu jotakin mitä ei välttämättä suunniteltu, mutta se on seurausvaikutus sille, mitä on tehty.

ESILLE mediatilaisuudessa nousi jälleen myös Suomen Nato-jäsenyyden aikataulu. Unkari ja Turkki eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.

Haavisto kertoi käyneensä EU:n ulkoministerikokouksen yhteydessä lyhyen keskustelun Unkarin ulkoministerin Péter Szijjártón kanssa siitä, millaisia aikatauluja Unkarilla ratifioinnissa on. Haavisto oli vedonnut siihen, että Nato-jäsenyys on Suomen ja Ruotsin turvallisuudelle erittäin tärkeä asia ja toivonut, että aikataulu olisi mahdollisimman nopea Unkarin parlamentissa.

– Varmasti viesti siellä on ymmärretty. Unkarilla on omia huoliaan selvästi nyt EU:n ja EU-rahoituksen ja muiden osalta. He tuntuvat nyt juuri niihin erityisesti keskittyvän.

Turkki, Suomi ja Ruotsi puolestaan jatkavat kolmikantatapaamisiaan.

– Sekä Turkille että Unkarille meidän viestimme on ollut, että sekä Naton oma turvallisuus että Itämeren alueen turvallisuus kasvaa siinä tilanteessa, kun Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä.

– On suuri joukko Nato-maita, jotka kokevat tilanteen jo vähän kiusallisena. Naton avointen ovien politiikka ei ole nyt toteutunut ehkä ihan ideaalilla tavalla Suomen ja Ruotsin osalta tässä tilanteessa. Monet Nato-maat pyrkivät myöskin vaikuttamaan tilanteeseen, Haavisto totesi.