Politiikka

Pekka Haavisto Venäjä-paneelissa: ”Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta on puhkaissut katon”

Mikko Salmi
Venäjä-keskustelua luotsasi Suomi-Venäjä seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni. Siihen osallistuivat presidentti Tarja Halonen, kansanedustajat Matti Vanhanen ja Pekka Haavisto sekä Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.
Mikko Salmi
Venäjä-keskustelua luotsasi Suomi-Venäjä seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni. Siihen osallistuivat presidentti Tarja Halonen, kansanedustajat Matti Vanhanen ja Pekka Haavisto sekä Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.
Mikko Salmi
Venäjä-keskustelua luotsasi Suomi-Venäjä seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni. Siihen osallistuivat presidentti Tarja Halonen, kansanedustajat Matti Vanhanen ja Pekka Haavisto sekä Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Venäjän ja Suomen passin omistavat kaksoiskansalaiset ja heihin kohdistuvat epäluulot nousivat keskeiseksi teemaksi Suomi-Venäjä seuran järjestämässä paneelissa perjantaina Porin Suomi-areenalla. Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto piti kaksoiskansalaisten kohtelua paikoin syrjivänä.

­– On erikoista, että yhteiskunnassa käydään vakavasti keskustelua siitä, voidaanko ihmiset, joilla on sukulaisia Venäjällä, valita Suomen valtion virkoihin. Tämä osoittaa selvästi, että keskustelu kaksoiskansalaisuudesta on mennyt katon läpi.

Kansalaisjärjestöjen asema Venäjällä ei ole kovinkaan kehuttava.

Haavisto pitää selvänä, että Krimin valtaus on lisännyt turvallisuusuhan tunnetta myös Itämerellä. Tämä ruokkii  kaksoiskansalaisuuteen liittyvää asenteellista keskustelua. Itämeren alueella jännitettä pitävät tulevaisuudessa yllä myös syksyllä Venäjän ja Ruotsin suuret sotaharjoitukset.

Haavisto ilmaisi myös huolensa Venäjän demokratian tilasta. Kansalaisjärjestöjen asema Venäjällä ei ole kovinkaan kehuttava. Erityisenä huolena ovat järjestöt, jotka ovat ottaneet vastaan kansainvälistä rahoitusta. Tämä tulkitaan Venäjän hallinnossa usein epäisänmaallisena tekona, ja järjestöjen vapaata toimintaa rajoitetaan.

– Jotain Venäjän demokratian tilasta kertoo myös se, ettei kukaan oikeastaan tiedä, miten seuraava presidentti valitaan. Asiasta ei tunnu voitavan edes keskustella, Haavisto ihmetteli.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat