Haavisto nosti esiin ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa sen, että Suomen puolesta äänesti 180 maata. Luvattu oli puolto 160 maasta, joten oletus ylittyi selvästi.

-  Ihmisoikeusneuvostossa voidaan vaikuttaa. Se ottaa kantaa niin temaattisiin kuin maakohtaisiinkin kysymyksiin, ja se pystyy toimimaan myös nopeasti. Neuvoston päätökset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niillä on iso poliittinen painoarvo, ulkoministeri sanoi.

Haavisto muistutti, että ihmisoikeusneuvoston 18 uuden jäsenmaan joukossa on Suomen lisäksi Yhdysvallat. Yhdysvallat teki nyt paluun neuvostoon erottuaan siitä presidentti Donald Trumpin hallintokaudella.

Ulkoministeri Haaviston mukaan Suomelle tärkeä ja pysyvä teema on neuvostossa esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeudet, saamelaiset yhtenä näistä kansoista.

-  Suomi tulee toimimaan myös muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän ehkäisemiseksi.

Haavistolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, miten pitäisi suhtautua siihen, että myös diktatuureja ja muita autoritaarisia maita on mukana ihmisoikeusneuvostossa.

-  Yksi mahdollisuus olisi rajata jäsenkunta niin sanottujen hyvisten klubiksi. Mielestäni voi kuitenkin olla viisasta, että kaikki maat ovat mukana. Tärkeää on se, että ihmisoikeusneuvostossa mennään enemmistön kannan mukaan, kun taas esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvostossa (viidellä pysyvällä jäsenmaalla) on veto-oikeus, ulkoministeri vertasi.

YK:n ihmisoikeusneuvosto perustettiin vuonna 2006 edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia maailmassa sekä puuttumaan kiireellisesti vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin. Se on YK:n yleiskokouksen alainen, hallitustenvälinen toimielin, joka koostuu 47 jäsenestä.