Puskan 150-sivuinen kirja on napakka katsaus pitkän sote-marssin vaiheisiin, jossa saappaat upposivat jälleen syvälle suohon Juha Sipilän (kesk.) hallituskauden loppupuolella.

Puska hakee soten haaksirikolle myös syypäitä. Tiivistetysti heitä ovat Puskan mukaan oppositio ja kokoomuksen valinnanvapausmalli eli niin kutsuttu markkinamalli. Myös eduskunnan virkamiehistö saa ehkä yllättäenkin moitteita.

Perustuslakivaliokuntaa kohtaan pettymys on sen luonteista, että Puska ainakin melkein kannattaa maahamme perustuslakituomioistuimen perustamista

– Puheenjohtaja Krista Kiuru ja valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, jotka ovat nykyisen hallituksen aikaisena työparina sosiaali- ja terveysministeriössä, organisoivat aika moniosaisen käsittelyn, jossa oppositio sitten toteutti ”jarrutustyötään”. Ja kuultaviksi haluttiin paljon asiantuntijoita, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jäsenenä istunut Puska kirjoittaa.

Puska toteaa, että valittu valinnanvapausmalli oli kerta kaikkiaan kovin huono, ja toiseksi opposition jarrutustyö oli tehokasta, mihin ongelmallinen valinnanvapauslaki tarjosi hyvät eväät.

– Jarrutettiinko soten käsittelyä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa? Ilman muuta. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru pyrki täysillä sote-paketin kaatamiseen. Se oli hänen oikeutensa, ja hän pystyi kokemuksellaan toimimaan tähän suuntaan. Monet viittasivat myös valiokuntaneuvos Eila Mäkipään sosiaalidemokraattiseen taustaan, jota en haluaisi liikaa korostaa hänen pätevyytensä rinnalla.

Puska sanoo kuitenkin selkärankaisesti, että olennainen kysymys kuitenkin kuului, miksi hallituspuolueet eivät enemmistöllään kyenneet hoitamaan asiaa yli kahden vuoden aikana. Puskan mukaan tähän vaikutti haluttomuus ja epävarmuus ainakin kokoomuksen eräissä piireissä.

– Sanottiin, että kokoomus ajoi kaksilla rattailla. Taustalla oli Helsingin näkyvän pormestari Jan Vapaavuoren ja suurten kaupunkien kiihkeä vastustus. Sote-palveluja ei haluttu antaa pois kaupungeilta, mutta muiden kuntien asioista ei puhuttu. Maakuntien perustamista vastustettiin, koska katsottiin sen vievän valtaa pois kaupungeilta. Tätä taustaa vasten ei aina saatu kokoomuksenkaan tukea nopealle etenemiselle valiokunnassa.

– Usein sanottiinkin, että eräät kokoomuksen edustajat varsinkin pääkaupunkiseudulta eivät halua joutua äänestämään Orpon ja Vapaavuoren välillä. Kokoomuksen kahtalaista suhtautumista osoittaa myös, että se on nyt vaalien jälkeen palannut taas aiemmin kaatuneiden kuntamallien kannattajaksi.

Demokraatille Puska tarkentaa uskovansa, että kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministerinä toiminut Petteri Orpo oli vilpittömästi soten takana.

– Mutta Vapaavuori teki kaikkensa varsinkin uusimaalaisten edustajien kanssa, että sote kaatuisi. Tällä hetkellä kokoomus kannattaa kuntamallia joka kaatui jo Kataisen (kok.) hallituksen aikana. Se on kääntänyt täysin kelkkansa, mikä puhuu ehkä sen puolesta, että kaksilla rattailla on menty, Puska toteaa puhelimessa.

Tämän jälkeen Puska läksyttää varovasti myös eduskunnan johtoa ja virkamieskuntaa.

– Myös yleisemmin on kysytty, oliko eduskunnan johto ja virkamieskunta riittävästi tukemassa sote-paketin asiallista käsittelyä. Asioista ollaan usein eri mieltä ja poliittiset riidat kuuluvat eduskuntaan, mutta asioista pitää pystyä päättämään demokraattisesti kohtuullisessa ajassa. Eduskunnan valiokuntaopas sanoo, että valiokunnan ”puheenjohtajan on kiinnitettävä erityistä huomioita asioiden käsittelyn joutuisuuteen”. Näin ei tietenkään tapahtunut sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

– Mutta kun sote-uudistus oli yleisen käsityksen mukaan koko eduskuntakauden tärkein asia, olisi odottanut käsittelyn jumiutuessa myös eduskunnan johdon ja virkamieskunnan olevan enemmän mukana käsittelyn tukemisessa. Se, että sanottiin toistuvasti soten olevan ”valiokunnan sisäinen asia”, oli vähän kuin käsien pesemistä. Eikö sote-käsittely todella ollut koko eduskunnan yhteinen asia?

Puska summaa, että konkreettisesti sote kaatui perustuslakivaliokunnan toistuviin päätöksiin. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…)

Pekka Puska käy uutuuskirjassaan läpi sote-vääntöä viimeisimpien hallitusten ajoilta. Kirjan on kustantanut Into.

– Tästä voidaan tietysti syyttää varsin vaikeaa valinnanvapauslain kuviota. Toisaalta voidaan pohtia perustuslakivaliokunnan päätösprosessia, kun lähes kahden vuoden aikana toistuvasti asiantuntijoiden kanssa tehdyt valiokunnan vaatimat muutokset eivät kelvanneet. Voidaan myös sanoa, että ilman sosiaali- ja terveysvaliokunnan hidasta asian käsittelyä ja jarrutusta olisi ollut enemmän aikaa tehdä perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. On myös sanottu, että poliittisen tahdon puute on laitettu näyttämään perustuslailliselta ongelmalta.

Pekka Puska käy kirjassaan omalta kantiltaan läpi myös Vaasan laajan päivystyksen lakkaamista Sipilän hallituksen aikana. Nythän se on jälleen uuden hallituksen aikana palautettu.

Puska ei hyväksynyt Vaasan laajan päivystyksen lopettamista.

Hän kertaa, miten hänen mukaansa kokoomus, joka alun perin oli ollut tämän ”vain Seinäjoki” -linjan takana, raivostui ajatuksesta, että Puska äänestäisi valiokunnassa Vaasan puolesta.

– Valiokunnan edustajat ilmoittivat, että koko sote-käsittely keskeytyy, ellen äänestä tässä pykälässä hallituksen esityksen mukaan eli ”Vaasaa vastaan”. Kun minua kovasti painostettiin, ilmoitin, että voin olla pois äänestyksestä. Näin en joutuisi äänestämään vastoin kantaani mutta hallitusrintama olisi yhtenäinen. Niin olin kerran tehnyt myös sivistysvaliokunnassa.

Puska kertoo, että hyvin yllättäen kokoomuksen piiristä ilmoitettiin, että sote-käsittely jatkuu valiokunnassa vain, jos Puska henkilökohtaisesti äänestää valiokunnassa hallituksen esityksen mukana.

– Tämä oli mielestäni käsittämätöntä painostusta. Minut haluttiin ”vetää kölin alta”. Olin todella vaikeassa tilanteessa, koska soten läpi saaminen oli tietysti se iso asia ja Vaasan sairaalan asema tässä kokonaisuuden kannalta vain pieni sivuasia.

Pääministeri Sipilä ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) soittivat Puskalle asiasta ja vetosivat häneen soten puolesta.

– Lupasin miettiä. Pääministeritason henkilökohtainen vetoomus ja ison soten käsittelyn jatkaminen käänsivät sitten minut äänestämään ”pitkin hampain” hallituksen esityksen puolesta, ja valiokunnan työ saattoi jatkua.

Marinin hallituksen nyt suunnitteleman sote-mallin suurimmiksi vaaranpaikoiksi Puska näkee kuntien mahdollisen oman palvelutuotantonnon ja Uudenmaan erillisratkaisun. Ne ovat hänen mukaansa ”sellaisia miinoja, että ne voivat taas kerran monimutkaistaa sote-käsittelyä”.