Uutiset

Pekka Tiitinen odottaa Kemiin uutta potkua biotuotetehtaasta – ”Kemi on rakentunut metsäteollisuuden ympärille, joten tietotaitoa löytyy”

Anna-Liisa Blomberg
Pekka Tiitinen on SDP:n Kemin kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja Kemin kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja.
Anna-Liisa Blomberg
Pekka Tiitinen on SDP:n Kemin kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja Kemin kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja.
Anna-Liisa Blomberg
Pekka Tiitinen on SDP:n Kemin kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja Kemin kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja.

Kemissä syntynyt Pekka Tiitinen selvästi rakastaa kotikaupunkiaan, niin lämpimästi hän siitä puhuu. Jotain rakkauden palavuudesta kertoo, että aikoinaan opiskellessaan Jyväskylässä hän suhasi yli neljänsadan kilometrin matkaa kaupunkien välillä yli kymmenen vuoden ajan. Ei vain ollut tarvetta tai halua muuttaa. Kemissä oli koti — perhe, suku ja ystävät.

Kun SDP:n Kemin kunnallisjärjestön puheenjohtajalta Pekka Tiitiseltä kysyy, mistä tämä kaupunki ja sen ihmiset on tehty — mitä on kemiläisyys — hän hiljenee toviksi pohtimaan. Mieleen tulee niin monta asiaa.

— Kemiläisyys on sellaista arjen helppouden ja likellä luontoa olemisen arvostamista. Kemiläiset ovat tiivis yhteisö, ja täällä arvostetaan kulttuuria ja urheilua, joihin molempiin kaupunki kokoonsa nähden satsaa hyvin. Täällä rajan pinnassa ollaan myös moneen suuntaan avoimia — avarakatseisia sillä tavalla, ettemme asennoidu asioihin niin, että tietäisimme täällä kaiken, hän kuvailee.

Kemiläisyyden ytimessä on Tiitisen mukaan myös työläiskaupungin henki. Puunjalostusteollisuudella on täällä pitkä perinne. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 150 vuotta Kemin perustamisesta, ja ensimmäinen saha oli toiminnassa jo ennen kuin Kemin kaupunki virallisesti perustettiin. Tehtaat tupruttavine piippuineen ovat osa kemiläistä maisemaa.

Se oli minulle yllätys, että kuinka hyvin puuraaka-ainetta pystytään biotuotetehtaalla hyödyntämään.

Pekka Tiitinen on kasvanut maailman pohjoisimman paperitehtaan kupeessa, kivenheiton päässä hänen isänsä työpaikasta Veitsiluodon tehtaasta. Tiitinen kuvailee ”ihan käsittämättömäksi” sitä muutosta, joka puunjalostusteollisuuden ympärillä on tapahtunut vuosien varrella esimerkiksi päästöjen suhteen.

— Silloin 1970-luvulla oli rajoitteita, missä sai vaikka uida — oli suojavyöhykkeitä ja niin edelleen. Nykyään on aivan eri tilanne niissä. Ja jos mietitään vaikka Kemiin kaavailtua biotuotetehdasta, niin sehän on suljettu järjestelmä, joka tuottaa itse energiaa, Tiitinen intoilee.

— Se oli minulle yllätys, että kuinka hyvin puuraaka-ainetta pystytään biotuotetehtaalla hyödyntämään. Se on ihan uskomaton juttu, mitä kaikkea siitä voidaan tehdä. Se on voimavara ja mahdollisuus, joka ehdottomasti kannattaa hyödyntää — puhutaanpa sitten puukuidun käytöstä vaatteiden valmistukseen tai muovin korvaamisesta puubiotuotteilla, hän jatkaa.

Tänä päivänä puhuttaisiin kriisistä, johon valtio tulisi apuun, mutta Kemin rakennemuutos on tapahtunut pikkuhiljaa.

Kemin kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtajana toimiva Pekka Tiitinen pääsi tutustumaan biotuotehdashankkeeseen keväällä, kun Metsä Group kertoi aloittavansa hankesuunnittelun uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin.

Tiitinen kertoo, että uutinen tehdasinvestoinnista ja sen mukanaan tuomasta 1500 uudesta työpaikasta koko arvoketjuun otettiin ilolla vastaan. Kemissä ollaan kärvistelty rakennemuutoksen kourissa jo 1990-luvulta lähtien.

— Meiltä on kadonnut nelisentuhatta työpaikkaa. Tänä päivänä puhuttaisiin kriisistä, johon valtio tulisi apuun, mutta Kemin rakennemuutos on tapahtunut pikkuhiljaa, Tiitinen kertaa.

Biotuotetehdasinvestointi edellyttää panostuksia myös valtiolta muun muassa infrastruktuuriin – teihin, raiteisiin ja satamaan. Ajoksen sataman ruoppauksen päätyminen hallituksen kesäkuiseen lisätalousarvioon oli iloinen uutinen.

Ammattiopisto Lappiassa lähihoitajakoulutuksessa tuntiopettajana työskentelevä Pekka Tiitinen muistuttaa, että paineita on myös koulutuksen kehittämiseen.

— Tarvitaan uutta osaamista, uusia työntekijöitä. Koulutuksen puolelle pitää panostaa, että kohtaanto-ongelmasta päästään. On katsottava, millaista osaamista tarvitaan ja varmistettava, että me pystymme kouluttamaan ihmiset, jotka haluavat sinne töihin.

Kemi on rakentunut metsäteollisuuden ympärille, joten kyllä täällä tietotaitoa löytyy.

Pekka Tiitinen kertoo, että viitisen vuotta sitten demarit esittivät, että Kemissä ryhdytään investoimaan puurakentamiseen. Esitys meni läpi ja Kemissä on rakennettu esimerkiksi jalkapallokatsomo CLT-elementeistä ja tulossa on myös puurakenteinen päiväkoti. Tiitinen povaa hyvää tulevaisuutta myös puurakentamiselle biotuotetehtaan myötä.

— Sinne tulee kuitupuun rinnalla hyvää tukkipuuta, jota ei kannata selluksi ajaa. Puurakentamiseen investoiminen ja tämä CLT-maailma ovat tulevaisuutta.

CLT-elementit ovat liimaamalla ristikkäin kerroksista muodostettuja massiivipuulevyjä, joiden valmistusta opiskellaan Kemissä ammattiopisto Lappiassa.

Biotuotetehdashanke on herättänyt julkisuudessa huolta hakkuiden lisääntymisestä. Tiitinen uskoo, että jos jossain, niin Kemissä, voidaan löytää ratkaisut myös ilmaston näkökulmasta kestävään puunjalostusteollisuuteen.

— Kemi on rakentunut metsäteollisuuden ympärille, joten kyllä täällä tietotaitoa löytyy. Se on fakta, että jos markkinat tarvitsevat jotakin tuotetta, se tuotetaan joka tapauksessa jossakin. Suomessa ollaan kuitenkin myös metsänhoidollisissa asioissa hyviä, Tiitinen muistuttaa.

Juttu on osa Demokraatin piirikierros -sarjaa, jossa vieraillaan kaikissa SDP:n piireissä.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Demokraatti 23/19
SUOMI-TEEMA - Leijonan matka
VIRO - Niin tuttu, niin vieras
VAIETTU YKSINÄISYYS - Kansanedustajat kertovat
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta: