– Erittäin hyvä avaus @VilleSkinnari :lta. Mielestäni keinotekoiset rajat eivät ole tätä päivää ammattiurheilussa. Auttaa esim. e-urheilijoita, jääkiekkoilijoita ja muitakin paljon tienaavia ammattilaisia. Meiltä tälle avaukselle tulee tukea, Wallinheimo päivitti illalla Twitterissä.

Erittäin hyvä avaus ⁦@VilleSkinnari⁩ :lta. Mielestäni keinotekoiset rajat eivät ole tätä päivää ammattiurheilussa. Auttaa esim. e-urheilijoita, jääkiekkoilijoita ja muitakin paljon tienaavia ammattilaisia. Meiltä tälle avaukselle tulee tukea. https://t.co/DwdzvVK2Z5

— Sinuhe Wallinheimo (@swheimo) December 4, 2018

– Minun mielestäni tämä on ilman muuta hallitusohjelmatasoinen kysymys niin kuin oli 2011, asiasta olen täysin samaa mieltä, Wallinheimo kommentoi Skinnarin lakialoitetta Demokraatille eduskunnassa päivällä.

– 2011 tätä Lauri Ihalaisen (sd.) ja minun aloitteesta vietiin eteenpäin, Wallinheimo toteaa mutta katsoo, että silloin tehdyt muutokset eivät riitä.

Skinnarin jättämässä lakialoitteessa esitetään tuloverolain muutosta niin, että urheilutulot, jotka ylittävät 9 600 euroa voidaan siirtää verovapaasti urheilijarahastoon.

Nykylain mukaan urheilija saa kalenterivuonna rahastoida urheilijatulojaan korkeintaan 50 % bruttotuloista tai maksimissaan 100 000 euroa. Rahastoidut varat on pakko nostaa 10 vuoden sisällä uran lopettamisesta. Varoista maksetaan nostojen yhteydessä normaali ansiotulovero.

Skinnari huomauttaa aloitteessaan, että urheilijalla on rahaston varojen käyttöpakko 10 vuodessa, vaikka ei siihen olisi mitään järkevää syytä. Koska pelaajaura loppuu varhain, ongelma on, että rahaa ei täten ole enää mahdollista nostaa eläkeikäisenä.

Lue lisää: Urheilijan on pakko nostaa rahastoimansa varat 10 vuodessa, vanhuudenturva vaarassa – Ville Skinnari vaatii lakimuutosta

Wallinheimo yhtyy Skinnarin näkemykseen ja pitää hänkin 100 000 kattoa vuodessa huonona asiana.

– Miksi tällainen katto yleensä pitää olla siinä, koska meillä on tulossa uusia lajeija kuten e-urheilijat. Voi olla, että he mielellään laittaisivat sinne enemmänkin vuoden sisään. Myös kymmenen vuoden raja minunkin mielestäni on liian lyhyt, jos halutaan, että niistä saataisiin kattavampia eläkkeitä kertymään urheilijan uran jälkeen, Wallinheimo näkee.

– Minun mielestäni on väärin, että esimerkiksi ison voiton saaville e-urheilijoille ensimmäinen ohje oikeastaan on, että muuta pois Suomesta, jos haluat pois verotuksen piiristä, Wallinheimo sanoo.

Tämän vuoksikin pitäisi voida rahastoida enemmän ja pidemmäksi aikaa.

– Ehdottomasti olen sitä mieltä niin kuin kokoomuksen eduskuntaryhmässäkin on puhuttu, että tähän tarvitaan taas nyt tietynlainen päivitys.

Skinnarin mukaan Ruotsin rahastointijärjestelmä on parempi ja sen vuoksi Suomi on menettänyt hyviä jääkiekkoilijoita pelaamaan Ruotsin sarjoihin. SM Liiga Alumnin hallituksen jäsen, entinen jääkiekkoilija Kimmo Peltonen sanoi hänkin Demokraatille, että tässä ”suomalainen urheilu häviää.”

Wallinheimo allekirjoittaa Skinnarin näkemyksen.

– Ruotsin järjestelmässä on paljon hyviä piirteitä, muun muassa se, että tällaista 10 vuoden rajaa ei siellä ole.

Sekä Skinnari että Wallinheimo ovat Valtion liikuntaneuvoston jäseniä ja kummatkin entisiä jääkiekkoilijoita.