Liigan mukaan tavoitteena on varmistaa Liiga-kauden läpivieminen turvallisesti niin urheilijoiden, muun henkilökunnan kuin katsojienkin osalta.

Uusien ohjeiden mukaan Liiga-joukkueiden ja 20-vuotiaiden joukkueiden on vastedes harjoiteltava erillään.

Liiga-miehistöön liittyviltä pelaajilta edellytetään vähintään viiden vuorokauden omatoimijaksoa sekä negatiivista koronavirustestiä. Muitakin tarkennuksia on.

– Meillä on varsin tiivis yhteistyö.

– Viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä täytyy pystyä peilaamaan ja peesaamaan, Saarela painottaa ja toteaa, että joissakin asioissa viranomaisten suositukset voi myös ylittää.

Saarela huomauttaa, että Liiga- ja Mestis-paikkakunnilla on erityyppisiä toimintaympäristöjä.

Esimerkiksi Mestis-paikkakunnilla on todennäköisesti halleja, joissa on useampia käyttäjäryhmiä. Tämä asettaa lisävaatimuksia koronaturvallisuuden hoitamiseksi.

Kun Saarelalta tiedustelee, mikä on tällä hetkellä pelaajien suurin huoli, hän toteaa että se, ettei Liiga-kausi alkaisi ajallaan.

– Se aiheuttaisi monenlaista ongelmaa seuroille ja pelaajille.

Nyt Liiga-kausi on kuitenkin lähtemässä normaaliajassa käyntiin. Suomen koronatilanne on kuitenkin pahenemassa, joten se luo tummaa varjoa myös urheilun ylle. Jääkiekkoseuroissa on ollut koronatapauksia, mikä luonnollisesti nostaa keskustelua pelaajien ja heidän läheistensä turvallisuudesta.

Toinen puoli kolikkoa on työ ja elanto. Jos koronatilanne Suomessa pahenisi, ja kiekkokausi jossakin vaiheessa peruttaisiin, pelaajilta lähtisi työ alta. Käytännössä tämä tarkoittaisi myös palkanmaksun loppumista. Tällaista skenaariota ja sen seurauksia Saarela ei halua lähteä tässä vaiheessa edes ääneen pohtimaan.

Liiga-kauden peruminen olisi Saarelan mukaan katastrofi niin pelaajille, seuroille kuin seuratyöntekijöillekin. Saarela kuitenkin muistuttaa, että Liiga on varustautunut siihenkin, että runkosarja pääsisi vasta hyvin myöhään käyntiin.

Koronan takia työlakeja on muutettu väliaikaisesti niin, että 1.4. lähtien määräaikaisiakin työntekijöitä on ollut mahdollista lomauttaa. Laki on tällä erää voimassa 31.12.2020 asti. Jääkiekkoilijat ovat pääsääntöisesti määräaikaisissa työsuhteissa.

Saarela kertaa, miten Pelaajayhdistys ilmoitti jo viime keväänä Liigalle ja Liiga-seuroille, että mikäli jokin seura lähtee lomauttamaan, yhdistys on velvoitettu selvittämään lomautusten lainmukaisuuden.

Saarela toteaa, että hänen mainitsemistaan ongelmista päästäisiin eroon, jos työsuhteessa olevat ammattiurheilijat mahdollisimman nopeasti siirrettäisiin erityislakien alaisuudesta yleisen järjestelmän piiriin.

– Tällöin urheilijat olisivat sosiaali-, tapaturmavakuutus- ja eläketurvan osalta tasavertaisessa asemassa muiden työsuhteessa olevien työntekijöiden kanssa. Lisäksi pikimmiten lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että myös lomautetulla urheilijalla olisi oikeus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, nyt urheilijat joutuvat tyytymään Kelan peruspäivärahaan (33,66 € päivässä) Saarela toteaa.

Kun muissa seuroissa päädyttiin noin 6,5–17 prosentin palkanleikkauksiin, Lahden Pelicans päätyi lopulta lomauttamaan pelaajia.

– Tämän asian kanssa painittiin juristien välityksellä sitten kesän ajan Pelicansin kanssa.

Elokuun lopulla Saarela soitti Pelicansin johtoon eli käytännössä Pasi Nurmiselle, jolloin sovittiin, että erimielisyyksistä neuvotellaan yhdessä vielä kerran. Lopulta sopimus syntyi.

”Lahden Pelicans Oy (Pelicans) ja sen keväällä sekä kesällä 2020 lomauttamat pelaajat ovat olleet erimielisiä mainittujen lomautusten ja niihin liittyvien toimien lainmukaisuudesta. Suomen Jääkiekkoilijat ry (Pelaajayhdistys) on avustanut ja tukenut mainittuja pelaajia sekä ajanut heidän oikeuksia ja etujaan mainitussa asiassa. Osapuolet ovat neuvotteluiden jälkeen saavuttaneet mainittuun asiaan liittyvän sovinnon, jolla niiden väliset erimielisyydet on sovittu kertakaikkisesti ja lopullisesti”, Pelaajayhdistys tiedotti 22.9.

Kiekkoilijoiden palkkoihin Pelaajayhdistys ei voi vaikuttaa. Saarela kertoo kuitenkin, että eri seuroissa on mahdollisuus saada palkanmenetystä takaisin tulevan kauden aikana, jos seuralle tulee urheilullista ja/tai taloudellista menestystä.

– Pelicansin osalta en kommentoi, on yhteisesti sovittu ettei sopimuksen sisältöä avata.

Vaikka Pelicansin tapauksessa päästiin sopimukseen, Liiga-seurojen lomautusten uhka ei ole lopullisesti väistynyt.

– Jos jokin seura yhä väliaikaisen lainsäädäntöön vedoten pyrkii lomauttamaan, meidän velvollisuus on yhä selvittää, ovatko lomautusten perusteet lainmukaisia, Saarela sanoo.

Pahimmillaan lomautusten seurauksena voisi olla pitkäaikainen oikeusprosessi.

Seurat ovat pohtineet alueittensa viranomaisten kanssa, kuinka paljon yleisöä voi ottaa halliin sisään. Esimerkiksi HIFK aloittaa kauden kotiottelut 60 %:n kapasiteetilla. Monissa halleissa noin puolet maksimikapasiteetista on mahdollista täyttää nykyohjein.

– Se on vähintään kohtuullista. Toki olisi parempi, jos hallit olisivat 100-prosenttisesti käytössä.

Koska viime vuosina hallit eivät ole varsinkaan runkosarjassa olleet tupaten täynnä, 60 %:n täyttöaste voi paikka paikoin olla aivan kelvollinenkin.

– Enemmänkin olen huolissani, miten yleisö suhtautuu, jos koronatilanne vielä hankaloituu, Saarela sanoo.

Jos hallilla on paljon liikkumisrajoituksia, sillä on merkitystä myös oheismyyntiin, joka on tärkeää seuroille.

Koska jääkiekkoseuroissa on todettu viime aikoina paljon koronatartuntoja, on alettu pohtia, onko jäähalli ympäristönä pelaajien tartuntojen leviämiselle otollinen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoi Helsingin Sanomille, että kyseessä on asia, jota pitäisi tutkia.

– On spekuloitu paljon sillä, että se johtuisi ahtaista pukukopeista, mutta koronavirus näyttäisi tarttuvan myös joukkueesta toiseen ja todennäköisesti jäällä pelin aikana, Lehtonen totesi.

– Tämänkin asian suhteen meidän henkilöstö on ollut Liigan kanssa yhteydessä. Minun asiantuntemus ei tätä asiaa riitä arvioimaan. Joku on esittänyt, että virus ehkä eläisi paremmin kosteissa ja kylmissä olosuhteissa, se voi olla yksi selittävä tekijä. Ehkä tähän löytyy jossain vaiheessa jonkinlaista selitystä, Saarela pohtii.

Pelaajayhdistyksellä ei ole tällä hetkellä puheenjohtajaa, sillä Sean Bergenheim erosi paikalta kesällä. Uusi puheenjohtaja valitaan 12.10. ylimääräisessä vuosikokouksessa.

Bergenheimin erottua puheenjohtajan tehtäviä ovat hoitaneet varapuheenjohtajat Topi Jaakola ja Teemu Ramstedt, joten voisi olettaa heidän olevan vahvoilla.

Saarela ei kuitenkaan lähde millään tavoin ennakoimaan sitä, kuka seuraa Bergenheimia – jäsenistö päättää asian.

Pelaajayhdistys kuuluu Suomen Huippu-urheilijoiden Unioniin (SHU), joka on SAK:lainen liitto.