Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Pelkästään rangaistus. Tätä emme voi hyväksyä” – Liikenneministeri Harakka pitää selvänä, että Suomi saa kantansa läpi

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) muistuttaa, että EU:n komission ilmastopaketissaan julkaisemat lakiluonnokset ovat vasta neuvottelujen lähtökohta. Hallitus ja eduskunta muotoilevat Suomen kannan komission esitykseen kesätauon jälkeen. Syyskuussa EU:ssa alkavien neuvottelujen ennakoidaan kestävän ainakin kaksi vuotta.

Simo Alastalo

Demokraatti

– Tämä on alkupamaus vuosikausien neuvotteluille. Tämä ei suinkaan ole miltään osin lopullinen lopputulema, Harakka totesi torstaina toimittajatapaamisessa.

Harakan ehdottoman tärkeäksi luonnehtima kansallinen kysymys on talvimerenkulun huomioiminen päästökaupassa. Nykyisin liikennemuodoista vain ilmailua koskeva päästökauppa on komission ehdotuksissa laajenemassa myös muuhun liikenteeseen. Talvimerenkulun näkökulmaa ei komission paketissa Suomen kovasta lobbaamisesta huolimatta lainkaan huomioitu.

– Mielestäni on aivan selvää, että jäävahvisteisuus täytyy ottaa huomioon omana alusluokkanaan ennen kuin lopullinen ratkaisu saadaan aikaan.

– En suostu uskomaan, ettei tätä täysin perusteltua kantaa huomioitaisi, Harakka sanoi.

Valtaosa Suomen satamissa talvisaikaan käyvistä laivoista on jäävahvistettuja. Sama koskee kaikkia matkustaja-aluksia Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä. Komissio pyrkii säännöillään ja kannustimillaan tekemään ilmastoa vähemmän kuormittavat ratkaisut kannattavammiksi ja päinvastoin.

“Me olemme aina voittajia silloin, kun ympäristö- ja ilmastotavoitteita kiristetään.”

Lisää aiheesta

Jos Suomen luonnonoloja ja etäisyyksistä johtuvia lähtökohtaisesti korkeita kuljetuskustannuksia ei huomioida, Harakan mukaan kyse on jo rangaistuksesta.

– Silloin kun olemme tekemisissä luonnonolosuhteiden kanssa, jolle emme teoriassakaan voi mitään, silloin se, että tätä jäävahvistettua alusluokkaa ei huomioitaisi, on pelkästään rangaistus. Tätä emme voi hyväksyä.

Suomi on ajanut EU:ssa myös kaasulla toimivien polttomoottoriautojen asiaa. Eräs syy on raskas liikenne, jossa kaasu on nähty Suomessa lyhyen tähtäimen nopeana ja vähäpäästöisenä vaihtoehtona nykytilanteelle. Komissiolla ykkösvaihtoehtona on sähkö. Uusien polttomoottoriautojen myyntiä esitetään kokonaan lopetettavaksi vuonna 2035.

– On valitettavaa sekä autoteollisuus että komissio ovat pitäytyneet aika vahvasti sähköistämisvaihtoehdossa. Osana tätä olemme myöskin viestineet sen, että jos se päästöraja on nolla, niin silloin sen pitää olla teknologianeutraali. Silloin se ei välttämättä tarkoita sitä, että polttomoottoriautojen tuotanto loppuu. Suomi ei ole tällaista ole ollut ajamassa, Harakka painotti.

Hän myönsi, että päätöksen tekee lopulta globaali autoteollisuus, joka voi esimerkiksi siirtyä kokonaan sähköautojen tuotantoon.

Komission ilmastopaketin yleislinjan Harakka näkee Suomelle hyödyllisenä.

– Me olemme aina voittajia silloin, kun ympäristö- ja ilmastotavoitteita kiristetään, koska meillä on maailman huippuluokkaa oleva konepajateollisuus ja meillä on, kuten kaikki tietävät, myös valtava määrä insinööriosaamista ja innovaatio-osaamista.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE