tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Pelkuruutta, että Suomi vetoaa tällaiseen” — kohuhakkerin asianajaja Demokraatille: ”Hän kiistää rikollisen elementin täysin”

Suomen ja Britannian kaksoiskansalaista Lauri Lovea uhkaa luovutus Yhdysvaltoihin, missä häntä odottavat raskaat syytteet tietomurroista muun muassa armeijan ja keskuspankin servereille.

Loven puolustus on puhunut jopa 99 vuoden vankeustuomion mahdollisuudesta, jos Loven tapaus käsitellään amerikkalaisessa oikeusjärjestelmässä.

31-vuotias Love asuu pysyvästi Britanniassa. Hän on suorittanut Suomessa asevelvollisuuden, siviilipalveluksena. Loven äiti on suomalainen opettaja, isä englantilainen vankilapappi.

Yhdysvallat teki vaatimuksen Loven luovuttamisesta vuosi sitten. Britanniassa oikeus päätti kolme viikkoa sitten, että Love voidaan luovuttaa Yhdysvaltoihin. Puolustus valittaa ratkaisusta ylempiin oikeusasteisiin. Loven kohtalo on sisäministeri Amber Ruddin käsissä. Hän päättää aikanaan luovutuksesta. Tuomioistuimet ottavat tätä ennen kantaa siihen, onko luovutukselle juridisia esteitä.

Suomi ei voi puuttua toisessa maassa olevaan oikeusprosessiin.

Lovella on todettu Aspergerin syndrooma ja masennus. Love on sanonut, että mieluummin kuolee kuin päätyy vuosiksi amerikkalaiseen vankilaan. Alemman oikeusasteen mielestä Lovea voidaan hoitaa myös Yhdysvalloissa.

Lauri Loven lakitiimissä on mukana suomalainen, Lontoossa asuva ja työskentelevä Eeva Heikkilä. Hän syyttää Demokraatin haastattelussa suomalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä pelkuruudesta, koska nämä eivät ole ottaneet kantaa tapaukseen.

Ulkoministeriön konsualiasioiden yksikön päällikkö Juha Savolainen vastasi Demokraatille, ettei hän tai ministeriö voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin. Savolainen puhuu siis yleisellä tasolla.

– Kun on kyse Suomen ja jonkun toisen maan, esimerkiksi Britannian, kaksoiskansalaisesta, jota koskeva oikeusprosessi on meneillään Britanniassa, jossa tämä henkilö asuu pysyvästi, tämä henkilö on oikeusprosessin edessä Britannian kansalaisena ja Britanniassa pysyvästi asuvana henkilönä.

– Suomi ei voi puuttua toisessa maassa olevaan oikeusprosessiin. Haluan korostaa, että Britannia on oikeusvaltio, ja Suomi ei voi puuttua Britanniassa meneillään olevaan oikeusprosessiin liittyen henkilöön, joka on Britannian oikeuselimen edessä Britannian kansalaisena ja Britanniassa pysyvästi asuvana henkilönä, Savolainen sanoo.

Loven tukena on muun myös NSA:n salaisuuksista medialle kertonutta sananvapaustaistelija Edward Snowdenia tukenut Courage Foundation -säätiö.

– Snowdenin ja Laurin tapauksia yhdistää leimaaminen ja väärinymmärrys. Heidän motiivinsa ymmärretään täysin väärin. Ei kaikilla rikollisilla ole välttämättä motiivina rikkoa lakia. Tämäntyyppisillä ihmisillä on yleensä motiivina idealismi. He haluavat läpinäkyvyyttä ja edistää avoimuutta.

Heikkilä sanoo, että Loven luovutusoikeudenkäynti on korkean profiilin tapaus Britanniassa. Oikeuden päätöstä hän kutsuu oikeudellisesti ”järkyttävän huonoksi”. Heikkilän mukaan luovutussopimus Yhdysvaltain ja Britannian välillä on jo itsessään hyvin kiistanalainen matalan luovutuskynnyksen vuoksi.

– Lisäksi Laurillahan on tunnetusti vakavia mielenterveydellisiä ongelmia.

– Eihän ihmistä, jolla on Aspergerin oireyhtymä, voi tällä tavalla kohdella, Heikkilä arvostelee.

Lauri myöntää osan ja kiistää osan. Hän kiistää rikollisen elementin täysin.

Brittituomarin päätöksen mukaan Love saa Yhdysvalloissa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Puolustuksen mukaan kyse ei kuitenkaan ole tästä. Heikkilän mukaan syyte on liian ankara. Lisäksi Lovea odottavat syytteet kolmessa eri osavaltiossa.

– Jos hän käy oikeudenkäynnit jokaisessa niissä erikseen ja hänet todetaan syyttömäksi, menee hänellä syyttömyytensä todistamiseen noin kymmenen vuotta. Sinä aikana hänelle ei myönnetä takuita eli hän on sen ajan vankilassa. Lauri tekee todennäköisesti henkilökohtaisen konkurssin. Oikeudenkäynnit maksavat hunajaa Amerikassa.

Heikkilä kertoo, että puolustus on pyrkinyt olemaan yhteydessä Suomen Lontoon-suurlähetystöön. Vastaanottoa hän kuvailee varovaiseksi.

– Olisimme tietenkin toivoneet, että Suomi olisi ollut asiassa paljon voimakkaammin liikkeellä, esimerkiksi osallistunut oikeudelliseen prosessiin ja esittänyt, että Suomi ei toivo, että Love luovutetaan Yhdysvaltoihin. Yksi vaihtoehto on, että Lauri voitaisiin siirtää Suomeen ja luovutusoikeudenkäynnin voisi käydä Suomessa. Mutta sellaista toivetta ei Suomen valtio ole tehnyt.

Heikkilä sanoo, että ministeriön vastaus Suomen oikeudettomuudesta puuttua toisen maan oikeusprosessiin on sinänsä oikea, mutta kysymystä tulisi lähestyä tapauskohtaisesti.

– Lauri on Suomen kansalainen, ihminen, jonka toiminnassa ei ole tiettyä vaadittavaa rikollisuutta, ja jolla on Aspergerin oireyhtymä. Tässä tilanteessa on mielestäni pelkuruutta, että Suomen valtio vetoaa tällaiseen. Tuo tekstin taso, mitä konsulitasolta tulee, on oppikirjamateriaalia. Tuo on se taso, josta lähdetään liikkeelle, silloin kun ihmiset esimerkiksi opiskelevat oikeustieteitä. Tuota pitää soveltaa.

Heikkilän mukaan Suomen pitäisi tunnustaa tapauksen erityisluonne.

 

Eeva Heikkilä, toivoisitteko poliittisen tason, Suomen hallituksen väliintuloa?

– Kyllä, korkean tason esitystä Suomelta Englannille, että Lauri siirrettäisiin Suomeen ja luovutusoikeudenkäynti tapahtuisi Suomessa. Tai ainakin, ettei Suomi hyväksy, että Suomen kansalainen tällaisessa tilanteessa luovutetaan Amerikkaan.

Kiistääkö Love kaikki syy­tökset?

– Lauri myöntää osan ja kiistää osan. Hän kiistää rikollisen elementin täysin. Sen, että olisi epärehellisesti pyrkinyt varastamaan dataa ja väärinkäyttämään sitä rikollisesti tai hankkimaan siitä hyötyä.

Onko hän jakanut tietoa eteenpäin?

– Nämä ovat hirveän teknisiä kysymyksiä. Sen ainakin olen maalaisjärjellä ja perusasianajajana ymmärtänyt, ettei Lauri ole väärinkäyttänyt tietoa. Hän on mennyt sisään eikä ole ottanut esimerkiksi luottokorttitietoja eikä ihmisten sosiaaliturvatunnuksia.

Onko tietoa välittynyt hakkeroinnin seurauksena jollekin kolmannelle osapuolelle?

– En osaa sanoa. Mutta yksi (asia) jota Lauri nyt tekee on, että hän avustaa erinäisiä tahoja tietoturvan vahvistamiseksi juuri sen takia, että hän on pystynyt menemään järjestelemiin. Niissähän on selkeitä tietoturva-aukkoja.

Mitä Lauri Love tekee nyt, ja missä hän asuu?

– Isänsä ja äitinsä luona. Hän on mukana Hacker House -projektissa eli yhteisössä, joka auttaa tietoturva-aukkojen löytämisessä.

Heikkilä sanoo, että Lauri Loven luovutustapauksen puinti vie noin puoli vuotta, mutta sen politisoituminen voi pidentää käsittelyaikaa.

Onko Britannian sisäministeri Ruddilla vapaat kädet päättää asiasta?

– Tavallaan. Hän on viime aikoina antanut ymmärtää, että hänellä eivät ole vapaat kädet, vaan että hänellä on rajoituksia. Mutta se ei pidä paikkaansa.

Britannian entinen sisäministeri, nykyinen pääministeri Therese May esti hakkeri Gary McKinnonin luovutuksen Yhdysvaltoihin vuonna 2012 juuri McKinnonin mielenterveysongelmien ja itsemurhauhan takia.

Keskustelua aiheesta

SDP vaatii maailmanlaajuisia toimia terrorismin kitkemiseksi ja Suomeen 100 miljoonaa lisää kehitysrahoihin

Kuva: Tommi Matinlassi
SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivät ryhmäkuvassa. Vas. Tuula Haatainen, Sirpa Paatero ja Maarit Feldt-Ranta.

– Turvallisuusuhat ja rauhattomuus ovat maailmalla lisääntyneet viime vuosina, ja Eurooppakin on saanut tästä osansa esimerkiksi pakolaiskriisin muodossa ja terrori-iskujen myötä.  Maailman muuttuessa on entistä tärkeämpää kyetä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä sekä radikalisoitumista niiden juurisyistä lähtien. Köyhyys, eriarvoisuus, näköalattomuus ja toivottomuus tulevaisuuden suhteen luovat kasvualustaa radikalisoitumiselle. Vastuullisten poliittisten liikkeiden on pureuduttava näihin juurisyihin, jotta ääriliikkeet ja terroristit eivät pääsisi hyväksikäyttämään niitä. Näin toteavat SDP:n presidenttiehdokkaat yhteisessä julkilausumassaan.

– Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat jäävät kauas tällä vuosikymmenellä jo kertaalleen saavutetusta tasosta. Valtiovarainministeriön vuoden 2018 budjettiesityksessä varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 536,8 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi vuonna 2015 taso oli yli 920 miljoonaa.

– BKT:sta Suomen koko kehitysyhteistyön odotetaan tänä vuonna olevan vain noin 0,39 %. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että olemme sitoutuneet nostamaan määrän YK-tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelevat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero esittävät yhdessä, että vuoden 2018 budjettiin tehdään valtiovarainministeriön nyt olemassa olevan budjetin pohjaesitykseen 100 miljoonan euron lisäys.

 

 

Ministeri Saarikko ja puheenjohtaja Antti Rinne vaihtelevat kirjeitä ”synnytystalkoista” – ”Sopisi hallituksen ja opposition keskusteluihin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Annika Saarikko.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tarttuu Facebookissa avoimessa kirjeessään  SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle tämän eilen esille nostamaan puheeseen ”synnytystalkoista”. Puhe nosti melkoisen somemyrskyn, jonka silmässä lähinnä harjattiin Antti Rinteen persoonaa.

Saarikko pyrkii näkemään some-myrskyn läpi ja ehdottaa opposition ja hallituksen toimia maamme alhaisen syntyvyyden kohottamiseksi.

Rinne vastasi kirjeeseen  omalla Facebook-sivullaan välittömästi. Demokraatti.fi julkaisee Saarikon kirjeen ja Rinteen vastauksen siihen lyhentämättöminä.

Näin Annikka Saarikko:

”Hyvä SDP:n puheenjohtaja, kansanedustajakollega Antti Rinne,
Eilisessä puheessasi SDP:n kesäkokouksessa nostit esiin syntyvyyden alenemisen ja huolesi siitä. Raivokkaan some-myrskyämisen sijaan haluaisin yrittää ymmärtää, mitä tavoittelit puheenvuorollasi.
On selvää, että valitsit puheessasi käsittämättömän kököt sanakäänteet. Rohkeaa – ja tärkeää oli pyytää sitä anteeksi ja pahoitella.

On kuitenkin hyvä, että olet voimallisesti havahtunut alenevaan syntyvyyteen Suomessa. Niin moni muukin. Samaa aihetta sivuutaan usein myös Sipilän hallituksen piirissä. Kaikki näkevät, että tämän päivän syntyvyyden taso on tiettyjä tosiasioita huomisen hyväksi tai siltä pois. Arvostan suuresti, jos tämä voisi olla yhteinen ja tärkeä teemamme hallituksen ja opposition välisessä keskutelussa.

Syntyvyystilastojen takaa paljastuu 20-40-vuotiaiden suomalaisten arki. Se on itselleni ja ystäväpiirilleni täyttä elämää juuri nyt. Tyhmää kai edes ääneen sanoa moista itsestäänselvyyttä, mutta perhearki on toisenlaista kuin sotien jälkeisessä Suomessa. Monin tavoin myös tosi paljon parempaa.

Käsityksemme äitiydestä ja isyydestä sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta on muuttunut upeaan suuntaan.

Ensinnäkin hirveän moni haluaa pienemmän perheen kuin pariskunnat joskus aikaisemmin. Monelle oikea kohta ensimmäisen lapsen hankkimiselle on yhä useammin yhä myöhemmin. Neljänsiä lapsia itselle tai isänmaalle hankkii yhä harvempi. Yhä harvempi edes sitä toista lasta. Se tarkoittaa muuten myös sitä, että yhä harvemmalla lapsella on sisaruksia. Yhteiskunnan rakennemuutos sekin, sen pienimmässä yksikössä.

Toisekseen moni kokee elämässä olevan liian paljon epävarmuustekijöitä, jotta lapselle – ainakin sille toiselle tai kolmannelle – voisi antaa luvan tulla. Semmoisia juttuja vaikkapa kuin vakituinen työpaikka, asema työelämässä, rahojen riittävyys, keskeneräiset opinnot, kallis asumisen hinta, vaikeus löytää sopivaa kumppania. Osa kokee myös liian suurta riittämättömyyden tunnetta – vanhemmuudelta vaaditaan tänä päivänä vertaistodellisuudessa paljon, liikaakin.

Voi myös olla, että päivästä toiseen surullisia, pelkoa herättäviä ja maapallon tulevaisuutta vaarantavia uutisia netistä selaileva sukupolvi ei aina jaksa uskoa huomiseen niin paljon, että haluaisi synnyttää sille tyttäriä ja poikia.

Kolmannekseen aika moni tuntuu ajattelevan syntyvyys-pohdinnat yhä naiskysymyksenä. Kyllä siihen lapsen tekoon aina mieskin tavalla tai toisella tarvitaan. Siksi tarvitaan perhevapaauudistus rakenteilla ja lailla ohjaamaan lapselle oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempiensa kanssa. Siksi myös tarvitaan joustavaa työelämää ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja.

Tarvitaan yhteiskunta, jossa lapset ovat näkyvillä, heidän mielipiteitään kuullaan, heidän kaltoinkohteluunsa puututaan ja jossa jokaisen lapsen vanhemman hyvää ja aikuista läsnäoloa lapsen elämässä tuetaan.

Mutta tarvitaan myös Suomi, jossa muistetaan, että joka tapauksessa syntyvyyden nousu on vain yksi vastaus kansantalouden kestävyysvajeeseen. Sillä ei voi väistää pohdintaa työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta tai sivuuttaa sitä, että yhä useampi haluaa olla lapseton tai on tahattomasti lapseton.

Vuonna 2017 parasta perhepolitiikkaa on se, että saa valita, millaisen ja minkäkokoisen perheen ympärilleen rakentaa.”

Antti Rinne vastaa.

Sana synnytystalkoot oli huono

Ja näin vastaa Antti rinne:
”Hyvä Annika.
Kiitos kirjeestäsi. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sana synnytystalkoot oli huono. Pahoittelen sitä ja haluan korostaa, etten halunnut loukata sillä ketään. Kiitos siitä, että olet oikealla tavalla ymmärtänyt viestini todellisen sisällön. Rakennetaan yhdessä tähän maahan strategia, jolla kaikenlaiset perheet ja lapset, nuoret, äidit, isät ja isovanhemmat kokevat turvallisuutta ja saavat tarvitsemansa palvelut sekä tuen. Myös yksin asuvat ihmiset.

Tehdään kaikissa poliittisissa päätöksissä vaikuttavuusarviot myös perheiden näkökulmasta.”

IL-kysely: 44 % vastanneista arvioi Suomen varautumisen terrorismiin huonoksi, maahanmuuttoasenteet jyrkentyneet

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun joukkopuukotuksen jälkeen suomalaisten asenteet maahanmuuttopolitiikassa ovat jyrkentyneet, kertoo Iltalehti.

Taloustutkimuksella teetetystä verkkokyselystä käy ilmi, että 58 prosenttia vastaajista kannattaa kovaa linjaa maahanmuuttoasioissa, eli viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä ja maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.

Pehmeitä keinoja, kuten kotouttamista ja kehitysapua suosivien osuus on pienentynyt 33 prosenttiin. Ylen huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa vielä puolet vastaajista kannatti pehmeitä keinoja, kun taas kovien keinojen puolella oli noin 40 prosenttia.

Iltalehden kyselystä käy ilmi, että noin puolet suomalaisista uskoo Suomen varautuneen erittäin tai melko hyvin terrorismin uhkaan. Vastaavasti 44 prosenttia arvioi varautumisen olevan huonoa.

Lisäksi suurin osa suomalaisista olisi valmis lisäämään viranomaisten määrää. Lehden mukaan 80 prosenttia vastaajista kannattaa poliisien määrän lisäämistä sekä tiedustelulain nopeaa hyväksymistä eduskunnassa.

Verkkopaneelina toteutettuun kyselyyn vastasi 1 177 ihmistä. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708232200346985_u0.shtml
http://yle.fi/uutiset/3-9580867

Presidenttipari juhlii Suomea Tukholmassa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Viron presidentti Toomas Henrik Ilveksen kotitilalla Ärmassa, Virossa keskiviikkona 18. toukokuuta 2016.

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio osallistuvat tänään Tukholmassa Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlintaan.

Vierailu alkaa Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian tarjoamalla lounaalla Kuninkaanlinnassa. Presidenttipari osallistuu myös Suomi 100 -kaupunkifestivaalin avajaisiin Kungsträdgårdenissa.

Kolmepäiväinen kaupunkifestivaali on suurin Suomen ulkopuolella järjestettävä itsenäisyyden juhlavuoden tapahtuma, presidentin kansliasta tiedotetaan.

Presidentti Niinistö ja kuningas Kaarle Kustaa osallistuvat myös Suomen suurlähetystöllä järjestettävään juhlaseminaariin. Sekä presidentti että kuningas pitävät talousseminaarin alussa puheen.

Rouva Haukio ja Ruotsin kuningatar Silvia tutustuvat valokuvanäyttelyyn, joka niin ikään juhlistaa satavuotiasta Suomea.

Keskustelua aiheesta

USU: Poliisihallitus miettii järeämpiä aseita poliisipartioiden matkaan

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Poliisihallituksessa pohditaan nyt järeämpää aseistusta virkatehtävissä.

Turun viime perjantain tapahtumat voivat muuttaa poliisin toimintatapoja ja varustusta. Poliisihallituksen poliisitarkastajan Ari Alasen mukaan tarkastelussa on etenkin valmiustaso.

– Olemme eläneet rauhassa tämän asian (terrorismi) suhteen. Turvallisuustilanteemme on kuitenkin muuttunut, ja poliisin on otettava se huomioon, Alanen kommentoi tämän aamun Uutisssuomalaiselle.

Alasen mukaan poliisin varustusta, esimerkiksi aseistusta, ehkä lisätään.

– Pohdimme, mitä aseistusta ja suojavarusteita poliisimies ottaa mukaansa kun lähtee kentälle. Jos Turun kaltaiseen tilanteeseen törmätään, on toimintakyky oltava mahdollisimman korkea.

Alasen mukaan merkittäviä varustepuutteita Suomen poliisissa ei ole. Kysymys on siitä, mitä poliisilla on kenttätoiminnassa mukana.

– Tätä jatkossa terävöitetään. Aseistuksen ohella kyse on myös suojavälineistä kuten liiveistä ja kilvistä.

Poliisihallitus on jo jonkin aikaa muokannut varautumissuunnitelmaa, jossa on pohdittu, mikä on varautumisen aste eri uhkatilanteissa.

Ylen mukaan Poliisihallitus on pohtinut mahdollisuutta, että poliisimies voisi kantaa virka-asetta mukanaan myös työmatkoilla julkisessa liikenteessä.

Poliisi joutui perjantaina ampumaan Turussa marokkolaismiestä reiteen. Puukottaja loukkaantui ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon.