Lyhimmillään työnhakuun annetaan kolme kuukautta.

Kesäkuun 11. päivänä voimaan tuleva laki herätti valmistelunsa aikana voimakasta kritiikkiä. Lausuntokierroksella lähes kaikki lausunnonantajat pitivät määräaikoja liian lyhyinä. Esitystä arvostelivat sekä elinkeinoelämän järjestöt että työntekijäjärjestöt.

Jatkossa työperäisen maahanmuuttajan on työsuhteen päätyttyä löydettävä kolmessa kuukaudessa uusi työpaikka tai poistuttava maasta. Muun muassa erityisasiantuntijoilla aikaa on enemmän, kuusi kuukautta.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvitys arvioi, että ilmoituksia työsuhteiden päättymisestä tulee vuosittain noin 2  750. Selvityksen mukaan Suomessa työperäisellä luvalla oleskelleista 20  000 ihmisestä vuosittain noin 2-3 prosenttia – noin viitisensataa ihmistä – ilmoittautui työttömäksi. Reilu puolet työllistyi viimeistään kuuden kuukauden sisällä.

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että lakiuudistus koskee potentiaalisesti noin 50  000:ta työluvallista ihmistä. Yksi heistä on Turussa asuva viestintäasiantuntija Aya Ahmed, joka saapui Suomeen vaimonsa kanssa vuonna 2021.

Ahmed on saanut työn perusteella oleskeluluvan, joka on voimassa heinäkuuhun 2027. Työsuhde kuitenkin päättyi viime vuoden toukokuussa. Ahmed kertoo joutuneensa irtisanoutumaan jyväskyläläisen yrityksen viestintäpäällikön tehtävästä terveyssyistä. Sen jälkeen hän ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ja aloitti saamiensa neuvojen mukaisesti kieliopinnot.

-  Ajattelin, että olin tehnyt juuri sen mitä pitääkin, hän sanoo.

DUBAISTA kotoisin oleva Ahmed valmistui vuonna 2023 maisteriksi viestinnän ja digitaalisen markkinoinnin pääaineesta Jyväskylän yliopistosta. Ahmed kertoo, että hänellä on viestinnän ja markkinoinnin kokemusta viidentoista vuoden ajalta.

-  Minulla on siis maisterin tutkinto, on myös kokemusta ja näyttöä siitä. Olen työskennellyt Suomessa yli kahden vuoden ajan. Enkä siltikään löydä mitään, vaikka hakemani työpaikat sopivat minulle kuin nenä päähän.

Toukokuun loppupuolella Ahmed kuitenkin sai Maahanmuuttovirastolta kirjeen, jonka mukaan hänen tulee selvittää oleskelunsa Suomessa kesäkuun alussa. STT on nähnyt kirjeen.

-  Se on aika pelottava kirje, jonka vastaanottaminen myös järkytti minua.

Ahmedille on epäselvää, liittyykö hänen tapauksensa juuri nyt kiristyvään lainsäädäntöön.

LAKIUUDISTUS on herättänyt keskustelua Suomessa asuvien ulkomaalaisten keskuudessa. Epätietoisuus on Ahmedin mukaan laajasti jaettu kokemus. Hän pitää lakia epäinhimillisenä, koska markkinatilannetta tai omaa terveyttä ei voi kontrolloida.

-  Kuten kaikki muutkin, me joudumme kohtaamaan olosuhteita, joihin emme voi vaikuttaa, ja tarvitsemme aikaa toipumiseen ja uudelleen integroitumiseen. Tuen sijaan minusta tuntuu, että tämä uusi laki rankaisee ihmisiä, jotka yrittävät parhaansa mukaan jäädä tänne, kotoutua aktiivisesti ja kutsua tätä paikkaa kodiksi.

Kolmen kuukauden sääntöön on poikkeuksia. Muun muassa erityisasiantuntijoilla ja yritysten johtoon kuuluvilla on kolmen sijaan kuusi kuukautta aikaa hakea töitä. Erityisasiantuntijaksi määritellään henkilö, jolla on erityisosaamista vaativa työ, korkeakoulututkinto ja vähintään runsaan 3  800 euron kuukausipalkka bruttona.

JULKISEN keskustelun paine vaikutti poikkeuksien lisäämiseen lakitekstiin, myöntää työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Jarmo Tiukkanen. Hän on johtanut lakiuudistusta valmistellutta työryhmää.

Asiaan vaikuttaa myös viime vuonna hyväksytty EU-direktiivi, joka pyrkii yhtenäistämään maahanmuuttolainsäädäntöä unionin alueella. Ainakin kaksi vuotta maassa työluvalla olleelle pitää antaa kuusi kuukautta aikaa työllistyä. Muille työnhakuun tulee olla ainakin kolme kuukautta.

-  Se tarkoittaa, että työttömyyssääntö tulee kaikkiin EU-jäsenvaltioihin minimissään direktiivin mukaisesti, sanoo hallitusneuvos Tiukkanen.

Käytännössä Maahanmuuttoviraston jo olemassa oleva käytäntö sementoidaan laiksi. Toimeenpano kuitenkin tiukentuu, koska työnantajalle tulee velvollisuus ilmoittaa työsuhteen ennenaikaisesta päättymisestä viranomaiselle.

-  Ei nytkään ulkomaalainen saa jäädä maahan, jos ei ole oleskelulupaa voimassa tai ei ole töitä. Sillä tavalla tämä lakiuudistus tuo turvaa, että jos työ loppuu, niin saa tilaisuuden rauhassa etsiä töitä, koska sinä aikana ei saa millään tavalla käynnistää maasta poistamista, Tiukkanen sanoo.

TÄHÄN ASTI työntekijän oleskelulupa on rajannut työnteko-oikeuden omalle ammattialalle. Tätä rajausta on tarkoitus avata asetuksella, jonka mukaan työntekijän oleskeluluvan haltijalla olisi oikeus hakea töitä myös työvoimapula-aloilta.

Asetus koskee kuitenkin enimmäkseen aloja, jotka vaativat tiettyä pätevyyttä ja lupaa, joskus myös terveydentilaa. Yhdeksästä nimetystä alasta seitsemän on tällaisia tehtäviä, kuten yleis- ja erikoislääkäreitä, puheterapeutteja ja sairaanhoitajia. Loput kaksi nimettyä työvoimapulasta kärsivää tehtävänimikettä ovat metallien jalostuksen prosessinhoitajat ja hautauspalvelutyöntekijät.

Valtaosa lausuntokierroksella kuullusta noin 40 tahosta suhtautui työvoimapula-aloihin kriittisesti.

-  Lausujien mukaan tämä ei tule auttamaan ulkomaalaisen tilanteen kanssa, koska heillä ei juuri voi olla tällaista koulutusta tai pätevyyttä siinä vaiheessa, hallitusneuvos Tiukkanen sanoo.

Valtioneuvoston on tarkoitus antaa asetus torstaina ja määrätä se tulemaan voimaan 11. kesäkuuta.

AYA Ahmedille tapahtui lopulta hänen sanojensa mukaan pieni ihme: hän sai viime hetkellä työtarjouksen. Nyt Ahmed on allekirjoittanut vakinaisen työsopimuksen pienen turkulaisen startup-yrityksen kanssa. Työt alkoivat maanantaina.

Ennen työsuhteensa päättymistä Ahmed oli perustanut Turkuun yhdistyksen, joka pyrkii tuomaan yhteen suomalaisia ja kansainvälisiä Suomessa asuvia ihmisiä vapaa-ajan toiminnan merkeissä.

Ahmed julkaisi järjestön kautta sosiaalisessa mediassa pyynnön auttaa työnhaussa. Edelleenkään hän ei ole varma, riittääkö uusi työ selvitykseksi noin vuoden jatkuneesta työttömyydestä. Prosessi Maahanmuuttoviraston kanssa jatkuu.

Ahmed ajattelee, että hänellä oli tuuria. Perustamansa yhdistyksen kautta julkaistu sosiaalisen median päivitys sai hyvin huomiota. Nyt Ahmed perusti Linkediniin ryhmän maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön keskellä luovimaan joutuvien verkostoksi ja vertaistueksi. Ryhmän nimi on #FinlandIsOurHomeToo, Suomi on meidänkin kotimme.

-  Muutkin tulevat joutumaan tähän tilanteeseen niin, että he eivät saa tarvitsemaansa tukea, Ahmed toteaa.

Heidi Puomisto/STT