Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Urheilu

Pentti Salmen puheenvuoro: Naiskoris kyntää syvällä — “Seurakiihkoilijat kehuskelevat omiensa ansioilla”

Kun suomalaisessa miesten ja poikajunioreiden koripalloilussa on viime vuosina ollut selvä nousukiito, niin huumassa on jäänyt yksi toimintasektori aivan paitsioon.

Naiskoripalloilu on nimittäin Suomessa lähes pohjamudissa.

Kun suomalainen naisurheilu on yleensä viime aikoina kasvattanut menestyksensä siivua eri urheilumuodoissa, niin koriksessa ei ole tapahtunut mitään siihen viittaavaa.

Jos esimerkiksi tarkastellaan naisten maajoukkueen pelejä, niin viimeksi pelatuista kolmestatoista EM-karsintamatsista Suomi on voittanut vain yhden. Eikä ainakaan seuraavassa pelissä kuukauden kuluttua kotiareenasta huolimatta suuntaan tule muutosta. Vastassa kun on tuolloin raudanluja ryhmä, Rion olympiakisojen hopeajoukkue Espanja.

Jotain on yritetty kyllä tehdäkin, koska miesten Susijengin valmennusjohdosta Pekka Salminen siirrettiin naisten maajoukkueen päävalmentajaksi.

Mutta ei homma yhdellä valmentajasiirrolla suinkaan vielä lopullisesti selkiinny. Rakenteissa se vika on, seuratoiminnan perusduunissa.

Mikä on vastaavasti ollut jatkumo?

Lisää aiheesta

On sinällään yllättävää, että Suomesta on lähtenyt viime vuosina USA:n yliopistoihin pelaajastipendeillä enemmän tyttöjä kuin poikia.

Mutta mikä on vastaavasti ollut jatkumo?

Useat jenkkiyliopistoissa pelanneet nuoret naiset siirtyvät nimittäin vaivihkaa takavasemmalle. On vain muutamia poikkeuksia, jotka jatkavat esimerkiksi kotoista Korisliigaa merkittävässä roolissa.

Kuten aikanaan ainoana suomalaisena yliopistokoripalloilun kauden syöttötilaston voittanut Reetta Piipari, naisten NBA:n varauslistalle päässyt Taru Tuukkanen tai Euroopan ammattisarjoja jenkkivuosien jälkeen kolunnut Heta Korpivaara.

Saman tien naisten kotoinen liiga on tilanteessa, jossa sallitaan käsittämättömästi ottelua kohden neljän ulkomaalaispelaajan käyttö. Ja tässä on tulos: sarjaa johtava Forssa löi viime kierroksella puolustavan mestarin Lappeenrannan ja amerikkalaiset mättivät voittajien 86:sta pisteestä 77.

Jokainen voi jo tuosta havaita missä suomalaisten osalla mennään Suomen pääsarjassa.

Ulkomaalaispelaajien käyttö ei edes tuo pullistelevia katsomoita, koska tämänkin kauden yleisökeskiarvo ottelua kohden on nippa nappa 300 katsojaa.

Seurakiihkoilijat kehuskelevat omiensa ansioilla, mutta piikittelevät, morkkaavat ja lokaavat muita seuroja.

Täällä pohjoisen naapurimaissa, Suomessa ja Ruotsissa, koriksen voimajakautuma on muuten aivan päinvastainen.

Suomessa miehet pelaavat putkeen arvokisoja, naiset eivät ylitä edes karsinnan rimaa. Viimeksi Suomen naiset ovatkin olleet EM-lopputurnauksessa 29 vuotta sitten. Ruotsissa taasen naiset pelaavat Euroopan huipulla, mutta miehille rima oli liian korkealla ensi vuoden EM-kisoihin.

Suomessa naiskoripalloilun tilaa voisi hyvinkin sanoa kyräileväksi. Pahimmillaan se peilautuu koriksen keskustelupalstoilla netissä. Siellä kun seurakiihkoilijat kehuskelevat omiensa ansioilla, mutta piikittelevät, morkkaavat ja lokaavat muita seuroja, joissa on muka kaiken pahan alku ja juuri.

Paljon on siis asenteellisiakin hommia edessä ennen kuin naiskoripalloilu nousee aallonpohjasta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE