Serbia ja Georgia rynnistivät koollaan korin alla sen verran ronskilla voimalla, että pienikokoisemmat meikäpojat jäivät jyrän alle.

Vaikka pienempien pelaajien lohduksi peliin on luotu kolmen pisteen heittoraja, niin sieltäkään Susijengin pommit eivät riittäneet voittoon saakka. Suomi kun heitti hyvin kaukaa, Georgiaa vastaan 43,5 prosentin tarkkuudella ja serbejäkin vastaan oli sihti 34,6 prossaa, niin luu jäi käteen. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Georgian kolmossihti oli Suomea vastaan 22,2 % ja Serbian ainoastaan 12,5 %.

Koon merkitys heijastuu myös erityisen vahvasti levypallopelissä, mikä taas luo joukkueelle useamman pallonhallinnan. Ja tällä saralla Georgia vei irtopallot 39-28 ja Serbia 43-31.

Suomen peliin vaikutti tietysti merkittävästi se, että kuuminta kalustoa ei nähty parketilla, kun Lauri Markkasta ei saatu NBA-kiemuroista mukaan ja “Kenraali” Petteri Koponen oli vastaavasti koronapannassa.

Uuden aallon pelaajista Elias Valtonen näytti, kuten jo kesän Viro-ottelut osoittivat, että hänessä on taitoa ja uskaliaisuutta. Vahva esitys kerta kaikkiaan. Edon Maxhuni puolestaan lämmitti vain penkkiä ensimmäisessä pelissä, mutta oli kerta kaikkiaan hyvä toisessa ottelussa, jopa Susijengin paras pistemies. Hän on takamieheksi hyvin ratkaisukypsä hyvän heittotekniikkansa ansiosta. Sen sijaan nuorista Henri Kantonen oli selvä pettymys, varsinkin puolustuspäässä hänen jalkatyönsä ja ennakointinsa ovat vaatimattomia.

Ensi vuoden puolella on selvitettävä Sveitsi, jonka jälkeen EM-lopputurnauspaikka on saletti.