Urheilukolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Pentti Salmi: Taikurin elkeet – ”Osa korisfriikeistä nikottelee”

Vaikka sosiaalisessa mediassa koripalloilusta kirjoittavat joensuulaiset ovat lajissaan maan yksisilmäisimpiä ja muita lajin parissa viihtyviä alvariinsa ilkeästi nokittavia, niin ovat he tuoneet kuitenkin framille osuvan sanonnan: Taikuri.

Ja tällähän tarkoitetaan turkulaislähtöistä ja nykyisin Katajaa menestykseen siivittävää Teemu Rannikkoa.

Ainahan se on tiedetty, että Teemu on teknisesti taitava pallon kanssa ja myös taktisesti melkoinen partaveitsi.

Eihän Teemu muuten olisi pelannut toista kymmentä vuotta Italian, Slovenian, Espanjan ja Venäjän liigoissa. Eikä häntä olisi valittu Euroliigan viikon pelaajaksi tai viidesti Suomen parhaaksi.

Hyvänä osoituksena Rannikon tehoista on ns. syöttö/menetys –tilasto.

Näytöt ovat siis vahvat, vaikka kriittisimpien mielestä 35-vuotiaalla jalka jo painaa. Toisaalta kuitenkin esitys tämän kauden europeleissä, joissa hän teki sarjan kaikkien aikojen syöttöennätyksen, asettaa jalankin nousun jo kysymysmerkiksi.

Teemu on valittu nyt kaksi kertaa peräkkäin kotoisessa liigassa kuukauden pelaajaksi ja nykymenolla kolmaskin perättäin valinta olisi täysin ansaittu. Niin vakuuttava Taikuri on viime aikoina ollut.

***

Ennen lähtöään Euroopan kentille vuosituhannen vaihteessa, silloin pelipaidassa luki vielä Piiloset, Teemu jakeli kotoisessa liigassa passejaan 9,22 ottelukohtaisella keskiarvolla. Tämän kauden aikana keskiarvo Korisliigassa on 10,13.

Se kertoo, että tuo syöttötaito on tullut lähes äidinmaidosta. Onhan tietysti isukillakin ansioita pojan menestykseen sillä Jari-isä oli aikanaan jo Suomen mestari, vaikkei kuitenkaan mikään syöttelijävelho ollutkaan.

Syöttöjen määrähän kirjautuu vain silloin kun niiden vastaanottajat pystyvät viimeistelemään passeista pisteitä. Tässä suhteessa esimerkiksi Katajan nykyiset pistelingot eivät ole mitään rähmäkäpälöitä ja pystyvät pussittamaan Taikurin herkkupalat. Ja tänään selviää sekin onko Katajan uudesta jenkkisentteristä Tony Easleystä Teemun tarjoilujen päättäjäksi.

Osa korisfriikeistä nikottelee siitä, kuinka Teemu korostaa kehon liikkeitään kontaktitilanteissa.

Hyvänä osoituksena Rannikon tehoista on ns. syöttö/menetys –tilasto. Teemu kun on antanut kauden Korisliigassa nyt 243 namupassia, mutta menettänyt pallon vain 68 kertaa eli suhdeluku on +3,57. Se on sarjan kärkimerkintä.

Jotta tuo suhdeluku tulisi omaan arvoonsa, niin otetaanpa vertailuun vaikkapa Nokian uusi pelintekijä Luis Flores. Hänhän on muuten 33:s Suomen liigassa esiintynyt pelaaja, jolla on takanaan myös NBA-matseja. Flores, joka omaa näyttävän pallonkäsittelytaidon, on nyt kolmessa ensimmäisessä Suomen pelissään antanut 13 syöttöä, mutta menettänyt pallon 19 kertaa! Suhdeluku on siis vahvasti negatiivinen -0,68.

***

Vaikka Taikuri on siis hehkutuksen arvoinen, niin osa korisfriikeistä nikottelee siitä, kuinka Teemu korostaa kehon liikkeitään kontaktitilanteissa. Pahimmillaan häntä syytetään filmaamisesta, joka korissäännöissä on kielletty.

Kontaktin korostajia riittää maailman koripalloparketeilla kuitenkin pilvin pimein. Esimerkiksi Euroopan parhaaksi valittu pelaaja, serbi Milos Teodosic, joka tahkoaa Moskovan TsSKA:ssa, osaa tämänkin taidon mestarillisesti.

Eikä Suomestakaan esimerkkejä puutu. Lähivuosien pelaajista Roope Mäkelä on sieltä tunnetuimmasta päästä. Hänkin osasi taidon päästä sätkäyttämällä ylimääräisiä kertoja vapaaheittoviivalle.

Mäkelällä oli liigassa kausiennätys parhaimmillaan 6,5 vaparia per peli, Rannikolla se on 4,9. Nyt on kuitenkin huomattava se, että nämä miehet ovat pelanneet isoja minuutteja ja kun siihen lisätään vielä se, että pallo on ollut hyökkäyksen aikana heidän käsissään ehkä enemmän kuin muiden pelaajien hallussa, niin aika moni asia vaparimääristä selviää silläkin.

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija. Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Kolumni

23198410844_40ccf82c00_k
23198410844_40ccf82c00_k

”Hienoa, että he uskovat Helsinkiin ja minuun” – Nasima Razmyarista pormestaripelin yllätysnimi

Eurooppademarit – Tähti ry. päätti syyskokouksessaan esittää kansanedustaja Nasima Razmyria SDP Helsingin pormestariehdokkaaksi. Helsinki tarvitsee näköisensä pormestarin, joka saa helsinkiläiset tuntemaan kaupungin omakseen, yhdistys perustelee.

– Ihan puskista tuli. Olen tosi yllättynyt, Nasima Razmyar kommentoi.

Hän kuuli ehdotuksesta Demokraatilta olleessaan metsäpolulla liikkeellä lastenvaunujen kanssa. Razmyar on parhaillaan äitiyslomalla. Vauva syntyi elokuussa.

– Ihanaa. Onhan se tosi hienoa, ja varsinkin se, että ehdotus tulee Eurooppademareilta. Että he uskovat Helsinkiin ja minuun, hän iloitsee.

Razmyar suuntaa ensi kevään kuntavaaleihin Helsingissä.

– Tulen tekemään sen kampanjani, kuten jokaisen kampanjan ennen tätä, 110 prosenttia lasissa.

”Ilman muuta vähintäänkin pitää harkita.”

Hän summaa ajatuksensa mahdollisesta pormestariehdokkuudesta näin:

– Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Onhan tämä hieno ja suuri luottamuksen paikka. Ilman muuta vähintäänkin pitää harkita.

Eurooppademarien puheenjohtaja Hanna-Mari Koski pitää Nasima Razmyaria innostavana ja osaavana johtajana.

Yhdistyksen mukaan Razmyar olisi pormestari, joka pystyisi inspiroimaan helsinkiläisiä toimijoita, jotta kaupungista tulisi entistäkin upeampi.

– Meidän Helsinkimme näköinen pormestariehdokas, puheenjohtaja Koski kehuu.

Heinäluoma: ”Lupaan miettiä omalta kohdaltani, natsaisiko tämä asia.”

Julkishallinnon Helsingin sosialidemokraatit esitti alkusyksystä, että sosialidemokraatit asettaisi pormestariehdokkaaksi kansanedustaja Eero Heinäluoman.

— Lupaan miettiä omalta kohdaltani, natsaisiko tämä asia omiin ajatuksiini ja suunnitelmiini. Vielä ei ole vastausta. Tämä ehdotus tuli pyytämättä ja yllättäen, Heinäluoma kommentoi Demokraatille (23.9.).

Helsingin uusi johtamismalli tulee voimaan kuntavaalien jälkeen keväällä 2017.

Nykyisten kaupunginjohtajien ja apulaiskaupunginjohtajien sijaan valitaan pormestari ja neljä apulaispormestaria.

Pormestari valittaneen niin, että puolueet nimeävät ennen vaaleja omat ehdokkaansa pormestariksi.

23198410844_40ccf82c00_k 23198410844_40ccf82c00_k

Kolumni

Suomelle katkera tappio EU:ssa — ”Todennäköisesti nostaisi jäsenmaiden kuluttajahintoja”

Suomi jäi häviölle, kun EU-maiden viestintäministerit äänestivät tänään kannastaan verkkovierailumaksuja koskeviin neuvotteluihin. Enemmistö EU-maista puoltaa kantaa, joka voi johtaa suomalaisten kännykkäliittymien kallistumiseen.

Kännykän käyttäjien verkkovierailumaksuista on tarkoitus päästä EU:ssa eroon ensi kesänä. Lähtökohtana on, että sen jälkeen kännykkää voisi käyttää toisessa EU-maassa vieraillessa kuten kotimaassa.

Tätä ennen EU:ssa pitää sopia siitä, minkä verran eri maiden operaattorit joutuvat korkeintaan maksamaan toisilleen asiakkaidensa vierailusta toisen ylläpitämässä verkossa.

EU-maat esittävät datan käyttöä koskeville tukkuhinnoille asteittain laskevaa kattoa, joka olisi alkuun 10 euroa gigatavulta.

Suomalaisoperaattorit ovat pitäneet näin korkeaa tasoa kestämättömänä ja varoittaneet, että se johtaisi hintojen nousuun kotimaassa tai asiakkaiden datan käytön rajoittamiseen ulkomaanmatkoilla.

– Suomi katsoi, että (EU-maiden) neuvoston puheenjohtajan esittämä hintakatto oli edelleen liian korkea ja sellaisenaan todennäköisesti nostaisi jäsenmaiden kuluttajahintoja, liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessa.

EU-maat äänestivät tukkuhinnoista jo aiemmin syksyllä virkamiestasolla, ja myös tuolloin Suomi jäi alakynteen. Seuraavaksi neuvottelut käydään Euroopan parlamentin kanssa. Sopu pitäisi puristaa lähikuukausien aikana.

Parlamentti kannattaa yli puolet alhaisempaa hintakattoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Tulli-aikeet nostavat ihmetystä — ”Se laittaa Suomen maailman mitassa samaan koriin Bahrainin ja Omanin kanssa”

SDP:n hallintovaliokunnassa istuvat kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen ihmettelevät selvityshenkilö Anneli Tainan ajatusta Tullin siirtämisestä osin sisäministeriöön.

Selvityksessä ehdotetaan, että Tulli säilyy itsenäisenä virastona ja se siirretään sisäministeriön alaiseksi virastoksi kuitenkin siten, että verotukseen, veropolitiikkaan ja yleiseen tullipolitiikkaan liittyvän lainsäädännön valmistelutehtävistä vastaa jatkossakin valtiovarainministeriö.

— Tullin säilyttäminen itsenäisenä virastona on oikea lähtökohta. Tullin siirtäminen sisäministeriön alaiseksi virastoksi on kuitenkin erikoinen valinta. Se laittaa Suomen maailman mitassa samaan koriin Bahrainin ja Omanin kanssa. Kaikissa muissa maissa tunnustetaan Tullin päätehtävä ensisijaisesti ulkomaankaupan mahdollistajana.

Jakaminen kahteen ministeriöön ei ainakaan selkeytä Tullin johtamista.

— Rikostorjunta, tullivalvonta ja tarkastukset ovat vain osa Tullin tehtäviä. Tulli kantaa yli neljänneksen valtion verotuloista. Tämä kuten myös Tullin tehtävä ulkomaankaupassa ankkuroi Tullin tältä osin vahvasti valtiovarainministeriön ydintehtävään. Jakaminen kahteen ministeriöön ei ainakaan selkeytä Tullin johtamista.

— On muistettava, että sisäministeriöllä on jo olemassa viranomainen, joka suorittaa rikostorjuntaa (poliisi). Samoin sisäministeriöllä on jo olemassa rajalla toimiva viranomainen (rajavartiolaitos). PTR-yhteistyön kehittäminen on tärkeää, mutta se ei voi olla kiinni siitä, että kaikki toimijat olisivat saman ministeriön alaisuudessa.

Demarien mukaan aikeet siirtää Tulli sisäministeriön alaisuuteen lisäävät ihmetystä siitä, että Tulli ei ole mukana hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa.

— Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen hallinnollisen yhteistyön syventämistä tulee jatkaa kadottamatta eri toimijoiden omaa erityisosaamista. Rikostorjunta ja harmaan talouden torjunta liittyvät saumattomasti Tullin muihin tehtäviin. Suurin huoli liittyykin Tullin rikostorjunnan erikoisosaamiseen. Sitä ei saa hallinnollisilla uudistuksilla kadottaa samalla tavalla kuin kävi esimerkiksi, kun liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä menetettiin poliisin erityisosaamista liikennevalvonnan kohdalla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Alkolle taas murskakritiikkiä — ”Käsittämätöntä”

Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä on käärmeissään Alkon Suomi100 -tuotesarjan kilpailutuksesta.

— On käsittämätöntä, että Alko ei ole kilpailuttanut tai hankkinut tuotesarjan tuotteitaan niin, että kotimaiset tuotteet olisivat pärjänneet kilpailutuksessa. Itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi myydään nyt esimerkiksi virolaista likööriä, vaikka kotimaassakin olisi valmistajia.

Kansanedustaja pitää sinällään positiivisena, että Alko nostaa esille itsenäisyyden juhlavuotta tuotteissaan, mutta ihmettelee, miksi sen kunniaksi halutaan ohjata kulutusta ulkolaisiin tuotteisiin.

— Itsenäisyys on suomalaisille tärkeä asia ja tällaiset etiketit ohjaavat ostopäätöstä. En kuitenkaan ymmärrä, miksi itsenäisyyden kunniaksi halutaan myydä ulkolaista shamppanjaa tai konjakkia? Eikö olisi parasta ohjata kulutusta vain kotimaisiin tuotteisiin? Kilpailutuksen lopputulos herättää myös kysymyksen, onko hankintalain nojalla tehty kaikki voitava, että kotimainen likööri olisi pärjännyt? Onko otettu huomioon myös laatukriteerit vai onko kilpailutettu pelkällä hinnalla? Hankintaosaamisessa meillä suomalaisilla on kyllä parannettavaa. On myös muistettava, että emmehän me anna esimerkiksi Joutsenmerkkiäkään ulkomaisille tuotteille.

Kärnä on kuitenkin tyytyväinen, että Alko on nostanut tuotesarjassaan esille myös kotimaisia tuotteita.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Väyrynen saamassa puolueensa puoluerekisteriin

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) kertoi perjantaina toimittaneensa oikeusministeriöön noin 1 550 kannattajakorttia Kansalaispuolueen saamiseksi puoluerekisteriin. Väyrynen toimitti kesän alussa oikeusministeriöön kannattajakortteja, mutta silloin ministeriö ilmoitti noin 1 300 kortin puuttuvan. Puoluerekisteriin pääsyyn tarvitaan yhteensä 5 000 kannattajakorttia.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen vahvistaa STT:lle, että nyt 5 000 kannattajakorttia näyttäisi olevan kasassa.

– Uudet kortit pitää kuitenkin vielä tarkastaa. Toivottavasti asia on selvä ennen joulua, Jääskeläinen sanoo.

Keräys jatkuu Väyrysen mukaan edelleen.