Urheilukolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Pentti Salmi: Vauhtisokeuden rasitteet – ”Ainakin nobodyt tippuisivat pois”

Elämässähän pitää olla tavoitteita. Sen sijaan suurellisuuden haaveet ovat siinä mielessä ongelmallisia, että ne johtavat yleensä vauhtisokeuteen.

Urheilussa, jos missään, on ylisuuria odotuksia tulevasta menestyksestä, maailmanvalloituksesta. Varsinkin joukkuelajeissa se johtaa useimmiten taloudelliseen ahdinkoon. Kun pelimerkit eivät sitten enää riitä, niin joudutaan pistämään lappu luukulle.

Seurakoripalloilussa on viime aikoina vauhtisokeuden seurauksena ajauduttu tilanteeseen, jossa puurot ja vellit ovat sekaisin.

Mutta onhan sitä muuallakin urheilutoiminnassa ajauduttu suhteettomuuteen. Esimerkiksi telkkarin Urheiluruutu kun on niin innostunut pienen piirin brutaalista tappelusta, jota sievistellen sanotaan vapaaotteluksi, että luokittelee sen vauhtisokeudessaan vilkkaana urheilupäivänä ykkösuutisekseen.

Korisliigassa on lukematon määrä mauttomia ja hajuttomia vierastyöläisiä, joiden yhteinen nimittäjä on nobody.

On selvää, ettei urheiluseuraa voi johtaa kuin Kansallisoopperaa. Siellähän pääsylipputulot kattavat vain ripauksen todellisista menoista ja aarioiden kuuntelu onnistuu vain siksi, että valtiovalta tulee massiivisesti apuun.

Urheilun maanläheisintä osaa, seuroja, ei valtio juuri jelpi. Mutta silti urheiluseuraa voi kuitenkin johtaa niin, ettei lappua tarvitse panna luukulle. Siitä on paljon hyviä esimerkkejä, mutta uutiskynnyksenhän ylittävät vain hommassa epäonnistuneet.

Koriksessa ovat nyt myrskyn silmässä Loimaa sekä Kotka viime kaudella kelkasta pudonneiden Lahden ja Tapiolan jatkumona.

Pieniä tappiosummiahan, kuin silakat joulukaloina, koriksessa on kirjattu verrattuna lätkäbisneksen viimevuosien 20 miljoonan euron miinukseen!

Menestyksen vauhtisokaisemat seurat ovat eläneet yksinkertaisesti yli varojensa.

Palloilusarjoissa on tullut tavaksi korostaa ammattimaisuutta kaikkialla ja sen toteuttaminen maksaa. Valmentajille ja pelaajille suoritettavat korvaukset eivät kuitenkaan ole suhteessa tulovirtaan.

***

Ulkomaalaisten pelaajien hankinta on yksi osa tätä episodia. Etupäässä ne seurat, joissa oma pelaajatuotanto on olematonta, ovat hilanneet jatkuvasti vierastyöläisten määrää ylöspäin. Ja kyse on tosiaan määrästä, ei laadusta.

Niinpä tällä hetkellä Korisliigassa on lukematon määrä mauttomia ja hajuttomia vierastyöläisiä, joiden yhteinen nimittäjä on nobody.

Pelaajapalkkojen lisäksi resuaminen Euroopassa ja Uralin takanakin on syönyt oman merkittävän lovensa seurabudjetteihin.

Vierastyövoiman käytöstä jotkut levittävät myös sellaista ounastelua, että homma tulee halvemmaksi kuin kotimaisten peluuttaminen.

Oli millainen lajifriikki tahansa, niin kuka voi samaistua siitä, että pelin ratkaisevilla hetkillä Kauhajoella tai Lapualla on viisi ulkomaalaista palkkasoturia yhtä aikaa kentällä, Joensuulla neljä amerikkalaista + Taikuri, Kotkalla neljä ulkomaanapua + Haanpää ja sitä rataa Loimaan tällä kaudella käyttämää yhdeksää ulkomaan passilla operoinutta unohtamatta.

Pelaajapalkkojen lisäksi resuaminen Euroopassa ja Uralin takanakin on syönyt oman merkittävän lovensa seurabudjetteihin.

***

Korisliigan imagolle tekisi nyt oikein hyvää lopettaa suuruuden haihattelut esimerkiksi pudottamalla ulkomaalaispelaajien määrää.

Ja sehän on kiinni liigaseurojen tahdosta. Tiettävästi ainakin Pyrintö liputtaa siihen suuntaan, että vain 2-3 ulkomaanapua saisi olla samanaikaisesti baanalla.

Jotkut jeesustelevat sillä, että liigan taso muka näin putoaisi, mutta ainakin nobodyt tippuisivat pois eikä sarjajännitys kuitenkaan katoaisi minnekään.

Mutta muuttuuko mikään?

Tuskinpa, koska menestyksen kiima ajaa kuitenkin seuroja vauhtisokeuteen.

Urheilukolumni

KUVITUSTA STT Hjallis Harkimo miettii eduskuntavaaliehdokkuutta ///

Suomalainen nettosi 1 800 000€, Hjallis Harkimo haukkuu urheilutoimittajat: ”Ovat ihan pihalla. He eivät ymmärrä lajista mitään.”

Kokoomuksen kansanedustaja, jääkiekkomies Harry Harkimo antaa palaa uudessa blogikirjoituksessaan. Hän ei osoita arvostusta suomalaisia urheilutoimittajia kohtaan, jotka eivät hänen mukaansa ymmärrä suosittua e-sportsia, elektronista urheilua.

”Minäpä annan lajista pari lukua. Siitä on kiinnostunut 415 000 yli 18-vuotiasta suomalaista. 18–29-vuotiaiden keskuudessa se on toiseksi suosituin laji jääkiekon jälkeen. Amerikassa se on yhtä suosittua kuin jääkiekko.
Maailmanlaajuisesti elektronista urheilua seuraa 323 miljoonaa fania – 36 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.”

Suosituin peli on Harkimon mukaan League of Legends: sillä on maailmalla 105 miljoonaa viikoittaista pelaajaa.

”Suurin ongelma lajin kannalta kuitenkin on, että urheilutoimittajat ovat ihan pihalla. He eivät ymmärrä lajista mitään. Nyt kannattaisi kiireen vilkkaa alkaa opiskella lajia. Suomalainen Lasse Urpalainen tienasi äskettäin 1,8 miljoonaa euroa.”

Harkimo kehottaa suhtautumaan asiaan vakavasti.

”Tosin pelkään, että kestää kyllä kauan, ennen kuin meidän keihäs- ja hiihtoniilot tajuavat, mistä on kysymys.”

KUVITUSTA STT Hjallis Harkimo miettii eduskuntavaaliehdokkuutta ///

Urheilukolumni

”Vieläkin tekee pahaa” – Paavo Arhinmäki ”juhlapäivänä”: Näihin 10 sekuntiin tiivistyy koko suomalaisen jalkapalloilun yli satavuotinen historia

Vasemmistoliiton kansanedustaja, entinen urheiluministeri Paavo Arhinmäki palaa Facebook-päivityksessään päivälleen 20 vuoden takaiseen kirvelevään pettymykseen, joka ei hevin unohdu suomalaisen maajoukkuejalkapalloilun seuraajilta.

11.10. 1997 pelattiin ratkaiseva MM-karsintaottelu Suomen ja Unkarin välillä Helsingin olympiastadionilla. Suomi tarvitsi jatkokarsintapaikkaan voiton vieraista, joille puolestaan riitti tasapelikin.

Suomi oli mennyt toisella jaksolla johtoon Antti Sumialan osumalla.

Helsingin kaatosateessa näytti aivan viime sekunneille siltä, että unelmasta voi tulla totta.

Kunnes.

Arhinmäki kuvailee ottelun lopputulosta ja sen dramaattista huipennusta Suomen jalkapallohistorian pahimmaksi pettymykseksi.

”Vieläkin tekee pahaa katsoa video. Toisaalta tämä on myös hyvin kuvaava video. Tässä tiivistyy kymmeneen sekuntiin koko suomalaisen jalkapalloilun yli satavuotinen historia.”

Urheilukolumni

FBL WC 2018 ECU ARG

LKS 20171011 Argentina's Lionel Messi celebrates after scoring against Ecuador during their 2018 World Cup qualifier football match in Quito, on October 10, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Juan Ruiz

Messi pelasti Argentiinan kisoihin – hattutemppu ratkaisuottelussa

Argentiina on varmistanut paikkansa vuoden 2018 jalkapallon MM-kisoissa ottamalla 3–1-voiton Ecuadorista. Voiton Argentiinalle toi supertähti Lionel Messi, joka teki hattutempun.

Ottelu avausmaalin teki Ecuadorin Romario Ibarra, joka iski pallon maaliin heti 38. sekunnin kohdalla. Messi tasoitti kuitenkin tilanteen 1–1:een 12. minuutin kohdalla ja vei Argentiinan 2–1-johtoon 20. minuutin kohdalla. Kolmannen kerran Messi iski pallon maaliin, kun ottelua oli pelattu 62. minuuttia.

Lisäksi paikkansa MM-kisoissa ovat varmistaneet Uruguay ja Kolumbia. Uruguay otti paikallista aikaa tiistaina pelatussa ottelussa 4–2-voiton Boliviasta, kun taas Kolumbia pelasi 1–1-tasapelin Perun kanssa Limassa.

Vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat pelataan Venäjällä.

FBL WC 2018 ECU ARG

LKS 20171011 Argentina's Lionel Messi celebrates after scoring against Ecuador during their 2018 World Cup qualifier football match in Quito, on October 10, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Juan Ruiz

Urheilukolumni

AUTO PRIX JPN F1

LKS 20171008 Mercedes' British driver Lewis Hamilton drives during the Formula One Japanese Grand Prix at Suzuka on October 8, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Kiyoshi Ota

F1: Hamilton vahvistaa asemiaan, Bottas 4. Räikkönen 5.

Mercedeksen Lewis Hamilton on karannut tuntuvaan johtoon formula ykkösten MM-sarjassa. Paalulta startanut Hamilton voitti Japanin grand prix’n ja johtaa kisan alussa keskeyttänyttä Ferrarin Sebastian Vetteliä 59 pisteellä.

MM-sarjasta on ajamatta enää neljä kisaa. Voittamalla ne kaikki saa sata pistettä.

Hamiltonin tallikaveri Valtteri Bottas oli Suzukassa neljäs, Ferrarin Kimi Räikkönen viides.

AUTO PRIX JPN F1

LKS 20171008 Mercedes' British driver Lewis Hamilton drives during the Formula One Japanese Grand Prix at Suzuka on October 8, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Kiyoshi Ota

Urheilukolumni

AUTO PRIX JPN F1

LKS 20171007 Mercedes' British driver Lewis Hamilton (L) walks to the podium with second placed Mercedes' Finnish driver Valtteri Bottas (R) after Hamilton won pole position following the qualifying session of the Formula One Japanese Grand Prix at Suzuka on October 7, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Behrouz Mehri

Harjoituksissa autonsa rikkonut Räikkönen myönsi ajovirheensä tulleen kalliiksi – ”Kaiken pitää olla kunnossa, jotta voi ajaa kovaa”

Kimi Räikkönen myönsi rehdisti, että hänen oma ajovirheensä pilasi lauantaipäivän formula ykkösten Suzukan kilpailussa. Räikkösen auto rysähti radalta kolmansissa harjoituksissa, ja Ferrarin mekaanikoille tuli kiire saada auto kuntoon aika-ajoon.

Räikkönen pääsi radalle aika-ajossa, mutta auton vioittuminen johti vaihdelaatikon vaihtamiseen sääntöjen vastaisesti. Se toi Räikköselle viiden ruudun lähtösijarangaistuksen.

– Maksoin ajovirheestäni aika kovan hinnan. Harjoituksissa ulosajaminen ei ole kovin ihanteellinen tapa valmistautua aika-ajoon, mutta tällaista tämä joskus on, Räikkönen tuumasi.

Räikkönen ajoi harjoitusjaksolla uusilla renkailla. Kuivan kelin renkaat jäivät ensimmäisissä harjoituksissa käyttämättä, koska Suzukassa oli sateista ja märkää perjantaina.

Huomenna Räikkönen pääsee Japanissa matkaan 11. ruudusta.

– Saa nähdä, kuinka korkealle siitä pystyy nousemaan.

Räikköselle jo maaliin pääseminen olisi selvä parannus kahteen edelliseen kilpailuun verrattuna. Viikko sitten Malesiassa hän ei päässyt varikolta edes liikkeelle, ja Singaporessa hänen matkansa tyssäsi lähtösuoran kolariin.

Räikkönen jäi aika-ajossa tallikaveristaan Sebastian Vettelistä pitkälti yli puoli sekuntia. Räikkösen mukaan vähäinen ajotuntuma rataan oli syynä siihen, ettei hän onnistunut saamaan parasta mahdollista aika-ajokierrosta.
– Kaiken pitää olla kunnossa, jotta voi ajaa kovaa. Etenkin radan ykkössektorilla eroa voi tulla paljon, Räikkönen sanoi.

Luis Vasconcelos, Kaija Yliniemi, Suzuki

 

 

AUTO PRIX JPN F1

LKS 20171007 Mercedes' British driver Lewis Hamilton (L) walks to the podium with second placed Mercedes' Finnish driver Valtteri Bottas (R) after Hamilton won pole position following the qualifying session of the Formula One Japanese Grand Prix at Suzuka on October 7, 2017. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Behrouz Mehri