Urheilukolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Pentti Salmi: Vauhtisokeuden rasitteet – ”Ainakin nobodyt tippuisivat pois”

Elämässähän pitää olla tavoitteita. Sen sijaan suurellisuuden haaveet ovat siinä mielessä ongelmallisia, että ne johtavat yleensä vauhtisokeuteen.

Urheilussa, jos missään, on ylisuuria odotuksia tulevasta menestyksestä, maailmanvalloituksesta. Varsinkin joukkuelajeissa se johtaa useimmiten taloudelliseen ahdinkoon. Kun pelimerkit eivät sitten enää riitä, niin joudutaan pistämään lappu luukulle.

Seurakoripalloilussa on viime aikoina vauhtisokeuden seurauksena ajauduttu tilanteeseen, jossa puurot ja vellit ovat sekaisin.

Mutta onhan sitä muuallakin urheilutoiminnassa ajauduttu suhteettomuuteen. Esimerkiksi telkkarin Urheiluruutu kun on niin innostunut pienen piirin brutaalista tappelusta, jota sievistellen sanotaan vapaaotteluksi, että luokittelee sen vauhtisokeudessaan vilkkaana urheilupäivänä ykkösuutisekseen.

Korisliigassa on lukematon määrä mauttomia ja hajuttomia vierastyöläisiä, joiden yhteinen nimittäjä on nobody.

On selvää, ettei urheiluseuraa voi johtaa kuin Kansallisoopperaa. Siellähän pääsylipputulot kattavat vain ripauksen todellisista menoista ja aarioiden kuuntelu onnistuu vain siksi, että valtiovalta tulee massiivisesti apuun.

Urheilun maanläheisintä osaa, seuroja, ei valtio juuri jelpi. Mutta silti urheiluseuraa voi kuitenkin johtaa niin, ettei lappua tarvitse panna luukulle. Siitä on paljon hyviä esimerkkejä, mutta uutiskynnyksenhän ylittävät vain hommassa epäonnistuneet.

Koriksessa ovat nyt myrskyn silmässä Loimaa sekä Kotka viime kaudella kelkasta pudonneiden Lahden ja Tapiolan jatkumona.

Pieniä tappiosummiahan, kuin silakat joulukaloina, koriksessa on kirjattu verrattuna lätkäbisneksen viimevuosien 20 miljoonan euron miinukseen!

Menestyksen vauhtisokaisemat seurat ovat eläneet yksinkertaisesti yli varojensa.

Palloilusarjoissa on tullut tavaksi korostaa ammattimaisuutta kaikkialla ja sen toteuttaminen maksaa. Valmentajille ja pelaajille suoritettavat korvaukset eivät kuitenkaan ole suhteessa tulovirtaan.

***

Ulkomaalaisten pelaajien hankinta on yksi osa tätä episodia. Etupäässä ne seurat, joissa oma pelaajatuotanto on olematonta, ovat hilanneet jatkuvasti vierastyöläisten määrää ylöspäin. Ja kyse on tosiaan määrästä, ei laadusta.

Niinpä tällä hetkellä Korisliigassa on lukematon määrä mauttomia ja hajuttomia vierastyöläisiä, joiden yhteinen nimittäjä on nobody.

Pelaajapalkkojen lisäksi resuaminen Euroopassa ja Uralin takanakin on syönyt oman merkittävän lovensa seurabudjetteihin.

Vierastyövoiman käytöstä jotkut levittävät myös sellaista ounastelua, että homma tulee halvemmaksi kuin kotimaisten peluuttaminen.

Oli millainen lajifriikki tahansa, niin kuka voi samaistua siitä, että pelin ratkaisevilla hetkillä Kauhajoella tai Lapualla on viisi ulkomaalaista palkkasoturia yhtä aikaa kentällä, Joensuulla neljä amerikkalaista + Taikuri, Kotkalla neljä ulkomaanapua + Haanpää ja sitä rataa Loimaan tällä kaudella käyttämää yhdeksää ulkomaan passilla operoinutta unohtamatta.

Pelaajapalkkojen lisäksi resuaminen Euroopassa ja Uralin takanakin on syönyt oman merkittävän lovensa seurabudjetteihin.

***

Korisliigan imagolle tekisi nyt oikein hyvää lopettaa suuruuden haihattelut esimerkiksi pudottamalla ulkomaalaispelaajien määrää.

Ja sehän on kiinni liigaseurojen tahdosta. Tiettävästi ainakin Pyrintö liputtaa siihen suuntaan, että vain 2-3 ulkomaanapua saisi olla samanaikaisesti baanalla.

Jotkut jeesustelevat sillä, että liigan taso muka näin putoaisi, mutta ainakin nobodyt tippuisivat pois eikä sarjajännitys kuitenkaan katoaisi minnekään.

Mutta muuttuuko mikään?

Tuskinpa, koska menestyksen kiima ajaa kuitenkin seuroja vauhtisokeuteen.

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija. Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Urheilukolumni

MTV: Huuhkajat-koutsi Backe ulos?

MTV:n tietojen mukaan ruotsalainen Hans Backe olisi saanut potkut Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan paikalta.

MTV Sport ei kuitenkaan ole tavoittanut Backea tai Palloliiton puheenjohtajaa Pertti Alajaa kommentoimaan tietoa.

MTV:n mukaan Backen paikalle nousee apuvalmentaja Markku Kanerva.

Suomi ei voittanut Backen johdolla ainuttakaan ottelua vuonna 2016.

Kolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Pentti Salmi: Vieraspelit ovat korisliigamme rotanloukku — ”Kotivoittosuhde on posketon”

Yleinen pohdinnan aihe on korispiireissä tänään se, miksi miesten pääsarjassa otteluvoittajiksi selviytyy liian usein kotijoukkue.

Veikkauksen pelejä rastaavalle se tietää kyllä ns. varmoja nakkeja, koska tämän kauden liigassamme kotijoukkue on selviytynyt voittajaksi 68:sta matsista 50 kertaa. Tämä tietää siis sitä, että kotikoreihin heittävä joukkue on vienyt peleistä 73,1 %. Vieraille outo pelihalli on kuin rotanloukku.

Kaikissa palloilumuodoissa kotikentän merkitys on suuri, mutta nyt tuo koriksen kotivoittosuhde pääsarjassamme on jo posketon. Otetaan vertailukohta vaikka länsinaapurista Ruotsista, jossa liigan kotivoittosuhde tällä erää on 69,4 % ja Pohjois-Euroopan parhaassa koripallomaassa Liettuassa ainoastaan 61,5 %.

Koti- ja vieraspelien erilaisuudesta käy parhaana esimerkkinä se, että liigaa johtava Seagulls hävisi vieraissa sarjajumbolle Korihaille, jota puolestaan keskikastin Nokia juoksutti keskiviikkona kotonaan kuin pässiä narusta.

Liigajoukkueista vain Seagulls, Vilpas ja Kataja ovat voittaneet vieraissa enemmän kuin yhden ottelun. Niillä meriiteillä pääsee sarjataulukon kärkeen.

Tilastofriikit ovat laskeneet, että kotijoukkue hyötyy olosuhteista ottelua kohden noin 15 pistettä. Etuun vaikuttavat tutut olosuhteet, kuten koriinheitoissa kotisalin vakiintuneet kiintopisteet, kannustava kotiyleisö ja, niin ikävää kuin se on kirjatakin, erotuomariratkaisut suosivat useimmiten kiikunkaakun-tilanteissa kotijoukkuetta.

Tällä hetkellä liigassa Seagulls on ainoa joukkue, joka ei ole vielä hävinnyt kotonaan, sillä kun on seitsemän voittoa putkeen. Matkaa on kuitenkin kaikkien aikojen rekordiin, sillä Honka voitti vuosina 2000/02 kaikkiaan 42 liigamatsiaan peräkanaa Tapiolassa.

Edessä on kaksi kotimaisen koriksen huippuiltaa.

Vaikka Seagulls johtaakin liigaamme niin mestariehdokas numero yksi on edelleen Joensuun Kataja. Vaikka sekin on hävinnyt kotimaan kinkereissä vieraspelejään, niin ainakaan mestarien liigan europelit eivät ole sille rotanloukkuja.

Kaksi viimeistä peliään kun Kataja on voittanut maailman turuilla. Ensin Turkin Izmirissä ja tällä viikolla Israelin Rishonissa. Ne ovat kovia saavutuksia, vaikka tämän viikon päänahka ei olekaan siitä Euroopan huippuseurasta Maccabista, jonka kotikenttä on Tel Avivissa, vaan Rishonin Maccabista.

Ja mitä henkilökohtaisia ilotulituksia nähtiinkään. Katajan Rion Brown latoi häkkiin 40 pointsia hurjalla 15/20 heittotarkkuudella ja Teemu Rannikko antoi 14 koriinjohtavaa namupassia. Rannikon syöttömäärä on mestarien liigan tämän kauden korkein yhden ottelun tilastomerkintä ja Brownin pisteetkin toiseksi suurin yhden matsin pinnamäärä. Lisäksi Brown valittiin mestarien liigan viikon ykkösviisikkoon.

Kuinka sitten Kataja jaksaa keskittyä kotimaan vieraspeleihinsä tässä vaiheessa, on jo toinen asia. Se nähdään kuitenkin Salossa jo lauantaina ja sitten syyskauden kliimaksissa Seagullsia vastaan Helsingissä ajan patinassa rapistuvan Pikku-Messuhallin parketilla ensi viikon perjantaina.

Edessä on siis kaksi kotimaisen koriksen huippuiltaa.

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija. Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Kolumni

laboratorioaihekuva
laboratorioaihekuva

Raportin raju väite: Yli 1000 venäläistä urheilijaa valtion doping-ohjelmassa

Yli tuhat venäläistä urheilijaa on hyötynyt valtion tukemasta doping-ohjelmasta vuosina 2011-2015, todetaan perjantaina Lontoossa julkistetussa raportissa. Kanadalaisen lakitieteen professorin Richard McLarenin kokoamassa raportissa kerrotaan myös, että kahden venäläisen naisjääkiekkoilijan virtsanäytteistä olisi löytynyt miehen DNA:ta, jonka todetaan osoittavan, että näytteitä on manipuloitu.

Perjantaina julkaistu McLarenin raportti on jo järjestyksessään toinen. Ensimmäinen raportti julkaistiin heinäkuussa.

Maailman antidopingneuvoston julkisema raportti dopingin olevan Venäjällä ylhäältä johdettua ja järjestelmällistä.

Raportin mukaan testinäytteiden vaihtamiset eivät rajoittuneet Sotshin 2014 talviolympialaisiin. McLaren löysi todisteita, jotka johtivat muun muassa venäläisten yleisurheilijoiden sulkemiseen Rion olympialaisista.

laboratorioaihekuva laboratorioaihekuva
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Urheilukolumni

kiekko
kiekko

Väite: Työntekijä tirkisteli vuosia nuoria pelaajia – Yle: Jääkiekkoliitto tutkii asian

Jääkiekkoliitto aikoo tutkia julkisuuteen nousseet epäilyt työntekijänsä epäasiallisesta käytöksestä, kertoo Yle.

Viime viikon Urheilulehdessä väitettiin, että Jääkiekkoliitossa merkittävässä asemassa ollut henkilö olisi tirkistellyt vuosien ajan nuorisomaajoukkueiden pelaajia. Lehden uutinen perustui useiden nuorisomaajoukkueissa olleiden pelaajien ja valmentajien nimettömiin haastatteluihin.

Urheilulehden mukaan tirkistelyä olisi tapahtunut esimerkiksi pukukoppien suihkussa ja hierontahuoneessa.

Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen sanoo Ylelle, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja se tutkitaan.

kiekko kiekko

Urheilukolumni

Suomalainen maailmanmestari lopettaa uransa

Hanna-Maria Seppälä vahvistaa lopettavansa uintiuransa Kanadan tämän viikon MM-kisojen jälkeen. Seppälä voitti MM-kullan 100 metrin vapaauinnissa 2003 ja kilpaili viisissä olympialaisissa.
Seppälän mukaan päätös on jalostunut hänen mielessään jo jonkin aikaa.

– Varsinkin viime kesä ennen Rion olympialaisia oli henkisesti raskasta aikaa, kun puntarointi uran tulevaisuudesta hiipi ajatuksiini päivittäin, Seppälä kirjoittaa tiedotteessaan.

Seppälä kertoo tehneensä päätöksen kilpauransa lopettamisesta vuoteen 2016 heinäkuun lopulla, ennen Rion olympialaisia.

– Tämä päätös oli hyvin vapauttava, kivi putosi sydämeltäni, kun asiaa ei tarvinnut enää pohtia, Seppälä jatkaa.

Seppälä, 31, oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka voitti uinnin maailmanmestaruuden. Hän keräsi 17 arvokisamitalia ja kantoi Suomen lippua Lontoon olympialaisten avajaisissa 2012.

Keskustelua aiheesta