Tämän vuoden tammi-kesäkuussa hakemuksia on tullut lähes saman verran kuin koko viime vuonna. Maahanmuuttoviraston mukaan viime vuonna perheenyhdistämishakemuksia tuli 1 675, tänä vuonna jo 1 532.

– Meidän arvion mukaan tänä vuonna tulisi jopa 3 000, todennäköisesti vähän yli jopa, sanoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Leena Turku.

Myös turvapaikan saaneiden ryhmissä hakemuksia puolison tai lapsen saamiseksi Suomeen on nyt jo lähes saman verran kuin viime vuonna.

– Absoluuttiset määrät ovat kasvaneet, mutta eivät suinkaan kymmenkertaisiksi, kuten turvapaikanhakijamäärät, sanoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtajan sijainen Pia Lindfors.

Vuosina 2015–2016 myönteiset kansainvälisen suojelun perusteella tehdyt päätökset yli nelinkertaistuivat, perheenyhdistämishakemusten määrät vain kaksinkertaistuivat, Lindfors kertoo.

Turun mukaan kansainvälistä suojelua saaneiden ryhmässä perheen yhdistämistä hakeneiden suurimmat ryhmät ovat irakilaiset ja syyrialaiset.

Pakolaisia neuvovat järjestöt arvostelevat tulorajaa, joka on tehnyt perheenyhdistämisen käytännössä mahdottomaksi kovin monelle.

– 2 600 euron nettotuloedellytys on kohtuuton. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien työllistyminen on haasteellista, ja he työllistyvät usein matalapalkka-aloille, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

Järjestöjen mukaan tulorajojen lisäksi hakeminen estyy usein siksi, että Suomen edustusto sijaitsee toisessa maassa.

– Syyrialaisten osaltahan ulkoministeriö on tullut kevään mittaan vastaan ja he ovat pitäneet syyrialaisille perheenyhdistämishaastatteluja poikkeuksellisesti myös Beirutissa, koska syyrialaisille ei ole myönnetty viisumeita Turkkiin, jossa heidän oleskelulupa-asiansa muuten pitäisi hoitaa, Lindfors sanoo.

– Matkat ovat kalliita ja vaikeita hakijalle järjestää. Ne ovat vaarallisia ja tehdään levottomien alueiden läpi.

Turun mukaan vielä ei pystytä sanomaan, kuinka moni saa lopulta kielteisen perheenyhdistämispäätöksen.

– Tässä vaiheessa voi vain sanoa, että näille toissijaisen suojelun saaneen henkilön perheille on tehty kielteisiä päätöksiä lain voimaantulon jälkeen, mutta kielteisten päätösten prosentti ei ole kauheasti noussut, Turku sanoo.

Turku arvioi, että toimeentulon perusteella tehtävien kielteisten päätösten määrä nousee.
Pakolaisavun mukaan myös valitukset kielteisistä päätöksistä lisääntyvät.

– Kyllä varmasti ovat linjassa sen kanssa, miten valitukset kielteisistä turvapaikkapäätöksistä ovat lisääntyneet, Lehtinen sanoo.

Maahanmuuttovirasto arvioi tammikuussa, että tänä vuonna kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämishakemusten määrä pysynee aiempaa korkeammalla tasolla pidemmän aikaa.

STT Saana Uosukainen