Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisemmin vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät.

Nykyisin ansiosidonnaiset vanhempainvapaat jakautuvat siten, että äidillä on reilun neljän kuukauden osuus ja isällä reilun kahden. Tämän lisäksi vanhemmat voivat sopia vapaasti noin kuuden kuukauden vanhempainvapaan hoitamisesta.

Työryhmä luonnostelee uudistukselle pohjaa hallitusohjelmakirjausten mukaisesti. Ryhmän vetäjä, johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä ei tässä vaiheessa kerro julkisuuteen, millaisia luonnoksia ryhmä on saanut aikaiseksi.

Hänen mukaansa jonkinlainen aihio mallista pitäisi olla valmiina vuodenvaihteen tienoilla. Tarkkaa päivämäärää tälle ei kuitenkaan ole ja se riippuu myös siitä, kuinka isoon uudistukseen lopulta pyritään.

Siika-aho kuitenkin korostaa, että asia etenee budjettilakiaikataulussa. Näin ollen esitys perhevapaauudistuksesta on saatava lausunnoille ennen kesää.

Siika-ahon vetämä työryhmä on kuullut syksyllä perhejärjestöjä ja muun muassa lapsiasiavaltuutettua. Ryhmä on tarkastellut erilaisia perhevapaamalleja. Kolmikantaosapuolet ovat tuoneet omia ehdotuksiaan tiedoksi.

– On laskeskeltu ja katsottu, mikä soveltuu hallitusohjelmakirjaukseen, Siika-aho toteaa ja muistuttaa, että hallitusohjelmakirjaus on melko tiukka.

– Kaikki mallit eivät siihen sovellu.

Käytännössä hallitusohjelma sanelee, että uudistus on toteutettava siten, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi todennäköisesti perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempain-vapaajakso. Kotihoidontuki jatkuu kirjauksen mukaan nykymuotoisena, minkä tiedetään olleen keskustalle tärkeä asia.

– Monilla oli varmaan toiveita kotihoidontuen lyhentämiseen, Siika-aho pohtii ja muistuttaa, että nyt faktisesti melkein kaikki kotihoidontuen jaksot ovat äitien käyttämiä.

Perhevapaauudistus pyrkii sukupuolten tasa-arvoon työelämässä. Perhevapaiden aiheuttamat riskit työuralle, palkkakehitykselle ja eläkkeisiin kohdistuvat pääosin naisiin. Esimerkiksi THL:n mukaan työmarkkinoille paluun jälkeen kaksi vuotta tai lyhyemmän ajan perhevapaalla olleet äidit ansaitsevat noin 8–11 prosenttia vähemmän kuin lapsettomat naiset.

Siika-aho sanoo, että ansiosidonnaisten vapaitten pidentäminen on väistämätöntä, koska äidin käytettävissä olevaa osuutta ei saa lyhentää.

– Kyllä se hallitusohjelmakirjauksen perusteella on aika selvää, että sitä täytyy jollakin tavalla pidentää. Kuinka paljon, siitä keskustellaan.

Siika-ahon mukaan vapaakiintiöiden pitäisi olla melko yhdenmukaiset sekä äidille että isälle.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkossa äidille ja isille kiintiöidyt osuudet ovat yhtä pitkät.

Myös jo EU:n työelämän tasapainodirektiivi velvoittaa kiintiöimään vapaat nykyistä tasaisemmin.

Työryhmä etsii järjestelmään myös erilaisia joustoja. Niitä aiotaan lisätä. Työryhmä on tutustunut muiden maiden järjestelmiin, muun muassa Ruotsin järjestelmää on katsottu tarkkaan.

Joustojen kohdalla pohditaan esimerkiksi sitä, mihin lapsen ikään mennessä vapaat on käytettävä. Suomessa esimerkiksi osittaisella perhevapaalla oleminen on tällä hetkellä varsin joustamatonta ja siihen on tulossa helpotusta. Siika-ahon mukaan työpaikoilla ongelmaksi muodostuu sijaisen asema ja työn suunnittelu.

– Kuinka se turvataan työpaikoilla, jos on hyvin lyhyitä tai nopeasti ilmoitettavia vapaita. Tähän liittyvät myös varhaiskasvatuksen teemat, eli kuka hoitaa lasta, jos vapaat ovat hyvin lyhytkestoisia. Nyt lapset on pääsääntöisesti hoidettu vanhempien toimesta lähemmäksi yhtä ikävuotta.

Uudistus on määrä toteuttaa siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä.

– Meillä on tavoitteena monimuotoiset perheet huomioiden päästä mahdollisimman sukupuolineutraalin järjestelmään.
Jokaisesta lapsesta saisi saman verran vapaita, ei enempää eikä vähempää perhemuodosta riippumatta.

– Tälle kyllä löytyy aika laajasti yhteisymmärrystä, että monimuotoisten perheiden asema tulisi korjatuksi uudistuksessa. Se on kaikille tärkeä asia. Se ei ole myöskään isoin kustannusten lähde, Siika-aho toteaa.

Vanhempainvapaajärjestelmän rahoitus toteutuu työnantajien, työntekijöiden ja pieneltä osin myös valtion kesken. Kyse uudistuksessa on siis myös rahasta. Hallitusohjelmakirjaus tarkoittaa käytännössä sitä, että perhevapaauudistus paitsi lisää tasa-arvoa mutta myös järjestelmän menoja.